Aalto University Magazine 12

12AA

LTO

UN

IVE

RS

ITY

MA

GA

ZIN

E 1

2

aalto.fi

ISSN 1799-9324 / ISSN 2323-4571 ISSN-L 1799-9324

JOULUKUU / DECEMBER 2014

Enemmän valoa Lyhyt matka maailmalle New tricks for nanomagnets

Enlightenment at the Academic Summit p. 42

Tutkimus tuo kilpailukykyä s. 12

TÄMÄ LEHTI KERTOO /IN THIS ISSUE yliopiston yhteydestä talouskasvuun

vihreän ledin metsästyksestä seeking hybrid nanomaterials imprints of the Academic Summit

...ja paljosta muusta.

AUM12_kannet.indd 1 26/11/14 09:24

2 / AALTO UNIVERSITY MAGAZINE 12

AUM12_vapaaosio.indd 2 25/11/14 08:49

AALTO UNIVERSITY MAGAZINE 12 \ 3

Alek

si P

outa

nen

Teknologia- ja kasvuyritystapahtuma Slush keräsi marraskuussa ennätysyleisön: yli 14 000 henkeä. Tilaisuuden ympärillä käytiin myös vilkasta keskustelua menestyksen resepteistä ja yrittäjyydestä.

”Yliopistojen rooli talouskasvun ja hyvinvoinnin synnyttäjänä on nyt suurempi kuin koskaan”, sanoo Ruotsin teknistieteellisen akatemian IVA:n toimitusjohtaja Björn O. Nilsson. Tämä on seurausta siitä, että tiedon ja osaamisen merkitys yhteiskunnassa on yhä tärkeämpää. Nilsson osallistui Slushin kanssa samaan aikaan järjestettyyn Aalto-yliopiston Academic Summit -tapahtumaan, jossa tiedemaailman kansainväliset huippunimet ja talouselämän edustajat pohtivat osaamisen ja kilpailukyvyn välistä yhteyttä. Samaa teemaa tarkastellaan tässä lehdessä.

Aalto-yliopiston tutkimuksesta ja innovaatioista vastaavan vararehtorin Tuija Pulkkisen mukaan yliopistojen ja uuden liiketoiminnan suhdetta ei tulisi nähdä lineaarisena. Ensin

tutkitaan ja sitten syntyy yritys -tyyppisen ajattelun sijaan hän

puhuu ekosysteemistä. Tässä ekosysteemissä yliopiston

tehtävä on kasvattaa uusia osaajia, luoda uutta tietoa, ruokkia oivalluksia – mahdollistaa innovaatioita.

Eveliina Olssonpäätoimittaja

Innovaatioiden mahdollistaja

Innovation enablerThe technology and startup event Slush attracted a record attendance of over 14,000 people in November. Lively debate about recipes for success and entrepreneurship surrounded the happening.

“The role played by universities in generating economic growth and prosperity is now greater than ever,” says Björn O. Nilsson, President of the Royal Swedish Academy of Engineering Sciences. This is a consequence of the ever-increasing social significance of knowledge and expertise. Nilsson attended the Academic Summit event, which was arranged concurrently with Slush. The Summit provides a forum for top international scientists and representatives of business and industry to discuss the connection between competence and competitiveness. The same theme is examined in this issue of Aalto University Magazine.

Aalto University’s Vice President of Research and Innovation Tuija Pulkkinen says it is a mistake to see the relationship between universities and new business as linear. She would rather speak of an ecosystem model instead of thinking along the lines of First we research, and then business will come. In such an ecosystem, the job of the university is to raise new experts, create fresh knowledge and nourish insights – enable innovation.

Eveliina OlssonEditor-in-chief

KANSI Enlightenment-valoinstallaatio Otakaari 1 -rakennuksen aulassa marraskuussa. Teos juhlisti World Cultural Council -palkintoseremoniaa ja Academic Summit -tilaisuutta. Sen toteuttivat taiteilijat Petteri Nisunen ja Tommi Grönlund.COVEREnlightenment – a light installation decorated the lobby of the Otakaari 1 building in November. This work by artists Petteri Nisunen and Tommi Grönlund celebrated the World Cultural Council Award Ceremony and the Aalto University Academic Summit.

SISÄKANNET JA KESKIAUKEAMATämän lehden taitosta vastannut graafisen suunnittelun opiskelija Terhi Korhonen tuotti lehden avainsanoista typografista taidetta.INSIDE COVER AND CENTREFOLDGraphic design student Terhi Korhonen made the layout of this issue and created typographic art out of its keywords.

AUM12_sivut3-5.indd 3 25/11/14 08:56


HANNA KOIKKALAINEN valokuvasi lehden tiedepainotteisiin juttuihin professori Filip Tuomiston tutkimusryhmineen sekä spintroniikan tutkimusryhmän vetä-jän, professori Sebastiaan van Dijkenin.

Hanna on valmistunut taiteen maiste-riksi vuonna 2010. Tieteessä häntä kieh-too uuden etsiminen. ”Arvostan tutkijoita, jotka omistautuvat intohimoisesti työl-leen. Tieteen tekeminen on kuin seikkai-lua, ja se on myös hyvin luovaa toimintaa. Minua kiinnostaa erityisesti ympäris-töntutkimus sekä arkistojen penkomi-nen. Tulevassa valokuvanäyttelyssäni on mukana arkistomateriaalia, ja olenkin löy-tänyt itsestäni pienen arkistotutkijan.”

HANNA KOIKKALAINEN photographed Professor Filip Tuomisto with his research team and Professor Sebastiaan van Dijken.

Hanna received her Master of Arts in Photography degree in 2010. In science, Hanna is intrigued by the constant search for the new. “I admire researchers who devote themselves passionately to their work. Doing science is like an adventure, and it is also a very creative activity. I’m especially interested in environmen-tal research and rummaging through archives. My upcoming photography exhibition includes archive material, and I’ve discovered a bit of an archive researcher within me.”

HEIDI-HANNA KARHU valokuvasi Kuka-juttuun Valmetin strategiajohtaja Marita Niemelän ja Teema-artikkeliin kyberturvallisuuden professori Jarno Limnéllin.

Heidi-Hanna on opiskellut valo-kuvausta visuaalisen journalismin mais teriohjelmassa ja on gradua vaille valmis taiteen maisteri. Hän työsken-telee yrittäjänä ja on erikoistunut mai-nos- ja lifestyle-kuvauksiin. Hän tekee mielellään myös henkilökuvia ja tarttui innokkaasti tiede-teemaan. ”Tiede tar-joaa kiehtovan näkökulman ihmismie-leen ja sen loputtomaan mysteeriin.”

HEIDI-HANNA KARHU photographed Valmet’s Vice President for Strategy Marita Niemelä for the Who column and Professor of Cyber Security Jarno Limnéll for this issue’s theme article. Heidi-Hanna studies photography in the visual journalism degree programme and only needs to finish her thesis to complete a Master of Arts degree. She is self-employed and specialises in advertising and lifestyle shoots. She is also happy to do profiles and seized the science theme with enthu-siasm. “Science offers a fascinating perspective on the human mind and its endless mysteries.”

JULKAISIJA/PUBLISHER: Aalto-yliopisto, viestintä/Aalto University, Communications PÄÄTOIMITTAJA/EDITOR-IN-CHIEF: Eveliina Olsson TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ/MANAGING EDITOR: Paula Haikarainen TÄMÄN NUMERON GRAAFINEN SUUNNITTELU/GRAPHIC DESIGN IN THIS ISSUE: Terhi Korhonen OHJAAVA/TUTORING AD: Liisa Seppo, Alma 360 KUVATOIMITTAJA/PHOTO EDITOR: Liisa Seppo, Alma 360 TÄMÄN NUMERON AVUSTAJAT/CONTRIBUTORS IN THIS ISSUE: Petri Allekotte, Heidi Hammarsten, Anni Hanén, Nanna Hänninen, Vesa-Matti Juutilainen, Heidi-Hanna Karhu, Johanna Kinnari, Lasse Lecklin, Janne Lehtinen, Marjukka Puolakka, Aleksi Poutanen, Marion Robinson, Helena Sandman, Jussi Särkilahti, Anna Varakas KANNEN KUVA/COVER PHOTO: Terhi Korhonen KÄÄNNÖKSET/TRANSLATIONS: Ned Kelly Coogan OSOITE/ADDRESS: PL/PO Box 17800, FI-00076 Aalto, Finland PUHELIN/TELEPHONE: +358 9 470 01 VERKOSSA/ONLINE: aalto.fi, aalto.fi/magazine SÄHKÖPOSTI/E-MAIL: [email protected] OSOITTEENMUUTOKSET/CHANGE OF ADDRESS: [email protected] PAINOTYÖN TILAAJA/PRINTING COMMISSIONED BY: Unigrafia Oy PAINATUS/PRINTING: Libris Oy, 2014 PAPERI/PAPER: Amber Graphic 240 g/m2

(kansi/cover) & 120 g/m2 (sisäsivut/pages) PAINOS/PRINT RUN: 32 000 ILMESTYY KOLME KERTAA VUODESSA/PUBLISHED THREE TIMES A YEAR

Tekemässä / On the job

AUM12_sivut3-5.indd 4 25/11/14 08:56


03 Pääkirjoitus – Editorial

04 Tekemässä – On the job

06 Nyt – Now Pieniä uutisia, isoja asioita. DEFINING THE TERM: Innovation ecosystemA TRICKY QUESTION: What do we need more research for, when the world is already flooded with information?

09 Oho! Professori Antti Ahlava kilvoitteli

nuorena arkkitehtina deadlinea vastaan.

10 Avauksia Provosti Ilkka Niemelän mukaan yliopisto kuuluu innovaatiokeskittymän ytimeen.

11 Vierailulla Nobelisti Edmond H. Fischer halusi jo 14-vuotiaana tiedemieheksi.

12 Teema Yliopisto suuntaa tuntosarvensa tulevaisuuteen ja ennakoi yhteiskunnan tarpeita.

18 Teema Professori Jarno Limnéll haluaa Suomesta kyberrauhan välittäjän.

20 Kuka – Who Valmetin strategiajohtaja Marita Niemelä ottaisi biomassasta enemmän irti.

26 Aiheesta Tutkijat kehittävät entistä parempia ledejä.

29 Aiheesta Pilottilaite tekee teräskuonasta arvomineraalia.

30 On science Hybrid nanomaterials would open up new opportunities for multifunctional devices.10 MIN: Professor Sebastiaan van Dijken explores material physics at the borderline of science and technology.

34 Siellä The New Global -hanke luo liiketoimintaa kehittyville markkinoille.

41 Kolumni Sitran yliasiamies Mikko Kosonen kaipaa yliopistoihin ketterää johtamista.

42 In-house Imprints of the World Cultural Council Award Ceremony and the Aalto University Academic Summit.

45 Visiting Millennium Prize Laureate Stuart Parkin is an industrious inventor.

46 Väitöksiä

47 Ajankohtaista

48 Arjen valintojaApulaisprofessori Jaan Praks lähtisi mielellään avaruusmatkalle.

50 Palkitut & Kalenteri

Teema/ThemeTÄSSÄ LEHDESSÄ TARKASTELEMME, miten tutkimuksen avulla voidaan luoda talouskasvua. THIS ISSUE LOOKS at how research can promote economic growth.

Vesa

-Mat

ti J

uuti

lain

en

AUM12_sivut3-5.indd 5 25/11/14 08:56


Nyt

Arkkitehtuurin laitoksen apulaisprofessori Pirjo Sanaksenaho piti tervetuliaisluentonsa

Dipolissa huhtikuussa 2014.

MILJOONAA EUROA on summa, jonka Aalto-yliopisto

sijoittaa energiatehokkuuden tutkimukseen vuosina

2012 — 2017.

12Naisetkin nauttivat kilpailemisesta, osoittaa tutkimus—

Yleisen uskomuksen mukaan miehet ovat naisia kilpailuhenkisempiä, kun taas naiset ovat miehiä yhteistyökykyi-sempiä. Tuore tutkimus vahvistaa mies-ten nauttivan enemmän kilpailemisesta kuin yhteistyöstä, mutta naiset pitävät yhtälailla molemmista.

Tutkijat mittasivat miesten ja nais-ten fyysisiä reaktioita ja tunnetiloja peleissä, joista osassa kilpailtiin ja osassa tehtiin yhteistyötä. Tarkoituk-sena oli selvittää, mitkä seikat vaikut-tavat pelaajien motivaatioon.

”Sukupuolten välisiä eroja on tutkittu paljon, mutta aiemmin ei ole tarkasteltu

AALTO-YLIOPISTO on nimittänyt profes-sorien tenure track -urajärjestelmään jo yli 200 professoria. Ensimmäiset haut avattiin yliopiston perustamis-vuonna syksyllä 2010, ja ensimmäiset nimitykset tehtiin keväällä 2011.

Yliopisto on kansainvälistynyt mer-kittävästi urajärjestelmän käyttöön-oton myötä. Noin 30 prosenttia uusista professoreista tulee Suomen ulko-puolelta. Nimitettyjen keski-ikä on 42 vuotta, ja heistä 26 prosenttia on naisia.

Tenure track tarjoaa tutkijoille sel-keän ja tuetun urapolun professorin tehtäviin. Periaatteena on sekä yliopis-ton että yksilön sitoutuminen akatee-miseen uraan. Professori nimitetään kokemuksen ja pätevyyden mukaan jol-lekin urapolun kolmesta tasosta, ja hän etenee hyvän suoriutumisen kautta.

”Olemme onnistuneet rakentamaan toimivan urajärjestelmän ja saamaan tehtäviin kor-keatasoisia professoreita eri puolilta maailmaa. Jo yli puolet lähes 400 professoristamme on nimitetty uuden urajärjestelmän puitteissa”, sanoo Aalto- yliopiston provosti Ilkka Niemelä.

Neljässä vuodessa

professorianimitetty yli 200

niitä fysiologisia mekanismeja, jotka ohjaavat miesten ja naisten käyttäyty-mistä kilpailutilanteissa. Voit tiedos-tamattasi antaa virheellisen kuvan motivaatiostasi, mutta kehosi reaktiot eivät valehtele”, sanoo tutkija Matias Kivikangas Kauppakorkeakoulusta.

”Tulokset osoittavat ainakin osan vanhoista stereotypioista virheellisiksi – esimerkiksi sen, että naiset pitäisivät enemmän yhteistyöstä kuin kilpailemi-sesta. Niin ikään miesten kilpailunhalu voi olla pikemminkin seurausta suku-puoleen kohdistuvista odotuksista kuin synnynnäisistä ominaisuuksista.”

Anni

Han

én

AUM12_nyt_oho_yms 6 25/11/14 09:11


Nyt

—Professor Maarit Karppinen’s research group is developing better battery materials by means of atomic layer deposition. The car-manufacturing company Toyota found Aalto University’s research group on the basis of a recommendation.

“It’s great that an international manufacturing giant is capable in practice of utilizing the long-term basic research with ALD technology we’ve been doing. The cooperation has advanced quite smoothly,” Maarit Karppinen says.

Atomic layer deposition (ALD) is a method patented in Finland with which it is possible to produce very thin films of excellent quality with up to atomic layer precision. In this project, ALD is being utilized in the manufacture of safer lithium-ion batteries. The goal is to be able to replace the liquid, combustion-sensitive electrolyte normally used with a solid-state electrolyte.

The most challenging aspect of the work is the production of a protective layer that is even in quality. For a company like Toyota, safe and functional batteries are vital.

“In a traffic accident, an easily ignited battery can pose a great risk,” says doctoral researcher Mikko Nisula, who works in the research group.

“Our idea also extends the service life of batteries in operation. In electric cars, the battery makes up a large part of the price, so a longer-lasting battery would mean a great saving.”

”We coat the positive electrode particles with

a suitable material by utilizing the atomic layer

deposition method,” says Mikko Nisula.

Mik

ko R

aski

nen

Collaboration with Toyota in materials research

Toistuvien sääilmiöiden vaikutus tulviin ja muihin luonnonkatastrofeihin on uuden tutkimuksen avulla ennustettavissa useaa kuukautta ennen tapahtuma-hetkeä.

Kansainvälinen tutkijaryhmä selvitti El Niño Southern Oscillation -ilmiön (ENSO) yhteyttä tulviin ja kuivuuksiin. Ilmiössä on kyse luonnol-lisesta ilmastosyklistä, joka muuttaa meriveden lämpötilaa ja myrskyjen liikeratoja trooppisella Tyynellämerellä.

ENSO:n kaksi äärivaihetta, El Niño ja La Niña, muuttavat sääoloja maailmanlaajuisesti ja voivat aiheuttaa pyörremyrskyjä, tulvia tai kuivuutta. Näillä äärivaiheilla on merkittävä vaikutus tul-variskiin lähes puolella maapallon pinta-alasta, ilmenee tutkimuksesta.

Tutkimuksesta saatu tieto voi auttaa avustus-järjestöjä, vakuutuslaitoksia ja väestönsuoje-lusta vastaavia tahoja laatimaan toimintasuun-nitelmia ja varautumaan riskeihin.

”Koska ENSO:n äärivaiheiden ennustetta-vuus on kohtalaisen hyvä, voivat esimerkiksi avustusjärjestöt tilapäisesti kasvattaa tai siir-tää ruoka- ja lääkevarastojaan tulvien varalle”, kertoo Suomen Akatemian tutkijatohtori Matti Kummu Aalto-yliopistosta.

Tutkimus toteutettiin Amsterdamin VU-yli-opistossa ja mukana olivat Aalto-yliopisto, hollantilainen Deltares-tutkimuslaitos sekä Scripps Institution of Oceanography ja United States Geological Survey Yhdysvalloista. Tut-kimus julkaistiin PNAS-tiedelehdessä.

Tulvariskien ennustettavuus tarkemmaksi—

Vesa

-Mat

ti Ju

utila

inen

AUM12_nyt_oho_yms 7 25/11/14 09:11


A tricky questionWhat do we need more research for, when the world is already flooded with information?

Answered by the Academy of Finland’s Vice President for Research, Professor Marja Makarow:

“Unlike research, a flood of discreet fragments of information – or beliefs – cannot be used to systematically build a knowledge base for humanity.

Research involves an in-depth examination of a scientific question, which calls for creativity in addition to knowledge and skills acquired through studying.

Furthermore, research puts new findings into context, i.e. makes them a part of a greater knowledge totality that has been constructed by researcher colleagues over the decades or even centuries.

A distinct feature of research activities is critique – researchers themselves evaluate the validity of their findings and, through publication, submit their research to review and reproduction by the international scientific community.”

Vesa

-Mat

ti Ju

utila

inen

President Emeritus Lars Pallesen, DTU, Technical University of Denmark:In DTU terms, innovation occurs when value – monetary or otherwise – is created by some organisation external to the university utilising novel DTU know-how or know-why.

An ecosystem may be viewed as a non-self- destructive system, which offers biological organisms (in particular humans) the opportunity to live, develop and reproduce.

Hence innovation ecosystem could be used as a label for a liveable, healthy and active society, which is able to flourish in a sustainable, dynamic steady state, thanks to continuous university-based innovation.

Defining the term

Vice President Tuija Pulkkinen, Aalto University:Innovations are not created in isolation. Nor do they develop through a linear process where first basic and then applied research is followed by product development. In reality, innovations are created through interactions that engage both scientific and practical actors.

An innovation ecosystem is a context where this collective learning and co-creation can take place. The ecosystem brings together the human, social, intellectual and financial capital needed to create innovations and provide prosperity to society.

An effective innovation ecosystem consists of academia as well as the private and public sectors actively communicating and collaborating with each other. An ecosystem has infrastructure that fosters random encounters, promotes entrepreneurship and reduces the need for coordination. An open, informal, high-trust communication culture and active co-creation characterise vibrant innovation ecosystems.

A successful innovation ecosystem is more than the sum of its parts. It brings prosperity to the entire system as well as to its individual members. The ecosystem also considers the longer-term perspective by developing its competence base. By the same token, a vibrant ecosystem ensures the timeliness and agility of its members.

Innovation ecosystem

AUM12_nyt_oho_yms 8 25/11/14 09:11


Oho!

”OLIN VASTAVALMISTUNUT pennitön arkkitehti vuonna 2001, kun päätin osal-listua maineikkaaseen Europan-kilpai-luun. Se on suunnattu nuorille arkkiteh-deille ja järjestetään samanaikaisesti useassa maassa. Tuo kaupunkisuun-nittelukilpailu on sikäli loistava, että rahapalkintojen lisäksi kaikki voitta neet ehdotukset yleensä toteutetaan.

Kilpailuehdotukseni sisälsi aivan uudentyyppisiä rivi- ja tornitaloja espanjalaiseen pikkukaupunkiin. Tor-neissa oli reikiä, ja rivitalot pohjautui-vat esivalmistettuihin moduuleihin, joissa on ulokkeita. Ehdotuksessa oli myös jänskää joustavuutta, joka liittyi erilaisiin elämäntapoihin ja perheiden elinkaariin.

Ihan tätä tehtävää varten olin ope-tellut käyttämään 3D-suunnitteluoh-

Tulostin vei voitonProfessori, vararehtori Antti Ahlavan

valmis kilpailuehdotus jäi lähettämättä.

Teksti Paula HaikarainenKuva Terhi KorhonenKuvitus Vesa-Matti Juutilainen

jelmaa, jolla pystyi havainnollistamaan suuren mittakaavan kompleksisia tila-sarjoja. Koko komeus oli määrä tulostaa A1-kokoon.

Tuohon aikaan oli hirveän kallista tulostaa isoja papereita kopiointifir-moissa. Niinpä olin ostanut super-A3- kokoisia papereita väritulostimeeni, hal-paan mustesuihkuprintteriin. Se tulosti pikkuisen suurempia kuvia, joista pystyin leikkaamaan marginaalit pois ja askarte-lemaan neljästä A3:sta A1-lakanan.

Kuten tavallista, viilasin ehdotusta viimeiseen iltaan saakka. Sitten hajosi tulostin, ja homma tyssäsi siihen.

Arkkitehtuurikilpailuissa on tiukat deadlinet. Ehdotukset pitää toimittaa perille tai saada lähetykseen postileima tiettyyn hetkeen mennessä. Se leima jäi tuolloin saamatta.

Olin käyttänyt tehtävään noin 500 työtuntia, joten kyllä harmitti. Seurasin kuitenkin kilpailua katkeraan loppuun asti, ja palkitut ehdotukset vaikuttivat paljon hatarammilta kuin omani...

Toki töppäyksestä oli hyötyäkin, vaikka ei se silloin mieltä lämmittänyt. Totuin käyttämään futuristista suun-nitteluohjelmaa ja opin, ettei ihan kaik-kia asioita kannata jättää viime tippaan.

Oman työn fiksu aikatauluttaminen on asia, jota tähdennän myös arkkiteh-tuurin laitoksen opiskelijoille. Juuri sen vuoksi, että reaalimaailmassa on ehdot-tomia deadlineja.”

Palstalla kerrotaan tapauksesta, joka ei mennyt aivan oppikirjan mukaan.

AUM12_nyt_oho_yms 9 25/11/14 09:11


Avauksia Yliopiston johdon puheenvuoro.Ja

nne L

ehti

nen

YLIOPISTOILLA ON tärkeä tehtävä edistää tieteellistä ja taiteellista sivistystä, tuottaa uutta tutkimukseen perustuvaa tietoa ja antaa tutki

mukseen perustuvaa opetusta. Yliopistot ovat yhä tiiviimmässä vuorovaikutuksessa ympäröivään yhteiskuntaan, ja niiden vaikutus näkyy laajasti kulttuurista ja taiteesta politiikkaan, talouselämään ja teknologiaan.

Yliopistoihin kohdistuu kasvavia odotuksia myös innovaatioiden, kilpailukyvyn, uusien työpaikkojen ja hyvinvoinnin luomisessa. Tämä ei ole mikään ihme, sillä yliopistot tarjoavat innovaatioille keskeisiä rakennusosia: uutta tietoa ja uusia osaajia. Odotuksille tuntuu myös olevan katetta. Tarkasteltaessa kaikkein innovatiivisimpia ja taloudellisesti menestyneimpiä alueita maailmassa, kuten Piilaakso tai Bostonin seutu Yhdysvalloissa, niiden keskiössä toimii ainakin yksi, jollei useampi korkeatasoinen yliopisto.

Korkeatasoiselle yliopistolle on tunnusomaista edelläkävijyys tutkimuksessa ja opetuksessa, kyky moni alaiseen toimintaan ja vahvat kansainväliset verkostot. Nämä piirteet ovat erinomaisia rakennusosia toimivalle innovaatiokeskittymälle. Korkeatasoinen yliopisto vetää puoleensa lahjakkuutta: tutkijoita, opettajia sekä uusia opiskelijoita, joista kasvaa uusia osaajia. Yliopistot myös tuottavat vapaata, kaikkien käytössä olevaa tutkimustietoa innovaatioiden pohjaksi.

Tuloksekkaissa innovaatiokeskittymissä yliopistoilla on kuitenkin paljon monipuolisempi rooli kuin vain tarjota perusrakennusosia innovaatioille. Usein innovaatiot jalostuvat menestykseksi monimutkaista reittiä eri toimijoiden välillä. Hyvin toimivaan innovaatiokeskittymään tarvitaan siis monentyyppisiä kumppaneita, jotka toimivat tiiviissä vuorovaikutuksessa ja joilla kaikilla on annettavaa. Yliopisto on tässä oleellinen tekijä, jos se pystyy monialaiseen yhteistyöhön, sillä on vahvat verkostot sekä kykyä ja halua tehdä syvällistä yhteistyötä monenlaisten kumppanien kanssa. Tällöin tieto liikkuu kumpaankin suuntaan.

Innovaatiokeskittymä tarvitsee puoleensavetäviä paikkoja kohtaamiseen ja yhdessä tekemiseen. Yliopiston kampus voi näitä tarjota. Kumppanit puolestaan voivat rekrytoida yliopistosta valmistuneita osaajia, jotka tuovat lisäarvoa jakamalla ja vastaanottamalla uutta tietoa. Yliopisto voi siis parhaimmillaan olla innovaatiokeskittymän tärkein toimija.

Aaltoyliopiston kunnianhimoisena tavoitteena on nousta maailmanluokkaan edustamillaan aloilla ja samalla luoda puitteet menestyksekkäälle innovaatiokeskittymälle, joka synnyttää uusia investointeja ja luo työpaikkoja. Yliopisto on jo nyt pystynyt houkuttelemaan uusia osaajia ja osaamista esimerkiksi uudistamalla professorien urajärjestelmää ja rekrytointia. Samalla se on kansainvälistynyt vahvasti. Myös yritysyhteistyö on laajaa, ja yliopiston ympärille on syntynyt uutta opiskelijavetoista yrittäjyyskulttuuria.

Otaniemen alueella on eurooppalaisittain merkittävä innovaatiokeskittymä, jota Aaltoyliopiston kehittäminen ja tulevat kampusratkaisut vievät eteenpäin. Tuore MIT:n tutkimus, jossa Aaltoyliopiston innovaatio ja yrittäjyystoiminta nostetaan viiden lupaavimman nousijan joukkoon maailmassa, osoittaa, että olemme oikealla tiellä.

—Ilkka Niemeläprovosti

Yliopisto innovaatio- keskittymän ytimessä

AUM12_nyt_oho_yms 10 25/11/14 09:11


VierailullaArvovieraita yliopistossa.

Teksti Eeva LehtinenKuva Lasse Lecklin

Nobelisti Fischer nauttii tutkimustyöstä

Edmond Henri Fischer tiesi jo 14-vuotiaana haluavansa tiedemie-heksi. Fischerin isä, kova tupakoitsija, oli menehtynyt tuberkuloosiin. Kuului-sien mikrobiologien Louis Pasteurin ja Robert Kochin innoittamana Fischer-kin halusi mikrobiologiksi löytääkseen lääkkeen tuberkuloosiin.

Tänään Edmond H. Fischer on menes-tynyt ja palkittu biokemisti. Hän sai lääketieteen Nobel-palkinnon vuonna 1992 yhdessä Edwin G. Krebsin kanssa. Palkinto myönnettiin solun toimin-taa eri tavoin säätelevän mekanismin, proteiinifosforylaation, löytämisestä. Fischer keskittyi solun toiminnan ja etenkin solunsisäisen signaalinvälityk-sen tutkimiseen.

Nobelisti on jo 94-vuotias mutta selkeäsanainen ja terävä kertoessaan työstään.

”Minusta ei tullut biologia vaan ensin kemisti ja sitten biokemisti. Asuin nuo-rena Genevessä Sveitsissä ja sikäläisen

Maailmankuulu biokemisti seuraa edelleen, mitä tieteessä tapahtuu.

korkeakoulun professori neuvoi, että opinnot kannattaa aloittaa kemiasta. Tohtorintutkinnon jälkeen muutin Yhdysvaltoihin vuonna 1953 ja aloin tutkia fosforylaatiota yhdessä Ed Krebsin kanssa. Krebsin ala oli lääke-tiede ja osaamisemme täydensivät hyvin toisiaan.”

Läpimurtoa ei voi ennustaaTutkijan ura oli Fischerille itsestäänsel-vyys. Hän kertoo nauttivansa tutkimuk-sen tekemisestä: oletuksista, kokeista, tuloksista ja niiden perusteella tehtä-vistä uusista kokeista.

”Koskaan ei voi tietää, milloin ja miten seuraava läpimurto tapahtuu. Sitä ei voi käskeä eikä ennustaa.”

Vielä eläkkeelläkin Fischer on kiin-nostunut uuden etsimisestä.

”Minua kiinnostaa, miksi tutkijat esit-tävät juuri tiettyjä kysymyksiä ja mitä he haluavat löytää. Nyt eläkkeellä ollessani voin jo nauttia siitä, mitä luen. Ei tar-

vitse koko ajan miettiä, miten tämä uusi asia vaikuttaa juuri meidän tutkimuk-seemme.”

Fischer uskoo myös vahvasti tieteen tulevaisuuteen.

”Olen varma, että lääketieteessä tapahtuu suuria asioita aivan lähivuo-sina. Teknologia on tullut vahvasti mukaan tutkimustyöhön. Saamme valtavasti uutta tietoa esimerkiksi gee-neistä, ja näitä tietoja voidaan yhdis-tellä uusilla tavoilla. Alamme vihdoin ymmärtää perinnöllisten sairauksien ja syöpien syntyä.”

— Edmond H. Fischer vieraili Aalto-yliopistossa marraskuussa, jolloin järjestettiin maailman tiedeneuvoston World Cultural Councilin 31. palkintojuhla sekä Aalto-yliopiston Academic Summit. Fischer toimi World Cultural Councilin puheenjohtajana vuosina 2007–2014.

Edmond H. Fischerin yleisöluento aloitti marraskuun juhlallisuudet Aalto-yliopistossa.

AUM12_nyt_oho_yms.indd 11 26/11/14 10:10


Teema

—Artikkelin kuvituksena on teoksia valokuvaaja Nanna Hännisen kuvasarjasta Life//PAINT, joka reflektoi valokuvan ja maalaustaiteen suhdetta.

Nanna Hänninen (s. 1973) on valmistunut taiteen maisteriksi Taideteollisesta korkeakoulusta vuonna 2002. Hän kuuluu kansain-välisesti menestyneeseen valokuvataiteen Helsinki School -ryhmään, jonka jäsenet ovat Aalto-yliopiston opiskelijoita tai alumneja.

ASHORE I (PINE, WATER, STONE) 2012

FEELERS OUT FOR THE FUTURE

Article in English on the web: aalto.fi/magazine

AUM12_teema.indd 12 25/11/14 09:14


Tuntosarvet tulevaisuuteen

Yliopisto on osaamiskeskus, joka toimii entistä tiiviimmässä vuorovaikutuksessa yhteiskunnan ja talouselämän kanssa.

Teksti Heidi Hammarsten Kuvat Nanna Hänninen

Teema

AUM12_teema.indd 13 25/11/14 09:14


EUROOPAN KILPAILUKYKY, uusien työpaikkojen luominen, innovaatioiden synnyttäminen, hyvin

voinnin kasvattaminen – isoja ja vaikeita haasteita, joihin yliopistojen odotetaan vastaavan. Mutta miten? Keskustelimme kolmen tieteen ja tutkimuksen asiantuntijan kanssa, joilla on käytännön kokemuksia asiasta.

”Yliopistojen rooli ei ole koskaan ollut yhtä suuri kuin nyt. Ja se vain kasvaa edelleen, koska tiedosta ja osaamisesta tulee yhä tärkeämpää. Tulevaisuuden yliopisto on osaamiskeskus, kuin kirkko keskellä kaupunkia”, sanoo Ruotsin teknistieteellisen akatemian IVA:n toimitusjohtaja Björn O. Nilsson.

Yliopistojen ja yhteiskunnan välinen vuorovaikutus lisääntyy valtavasti, povaa Nilsson. Siksi opetuksen, tutkimuksen ja muiden tahojen kanssa tehtävän yhteistyön on yliopistoissa muututtava.

Nilssonin mukaan yliopistojen ja uuden liiketoiminnan suhde nähdään usein lineaarisena.

”Ajatellaan, että ensin tutkitaan, sitten julkaistaan tutkimustulokset ja sen jälkeen aletaan miettiä tulosten kaupallistamista. Tämä on virhe, mihin olen aiemmin itsekin syyllistynyt.”

Parempi vertauskuva olisi vaikkapa pilvi, yhtenäinen kulttuuri tai ekosysteemi. Tutkimus on nimittäin todistanut, että uutta liiketoimintaa tuottavat ideat eivät välttämättä synny yliopistojen sisällä.

Ei yliopistoissa, mutta lähellä”Stanfordin yliopistossa on tutkittu, että 80 prosenttia uusista liikeideoista tulee jostain muualta kuin suoraan yliopistotutkimuksesta. Yliopistoilla on kuitenkin tärkeä rooli opiskelijoiden osaamisen kasvattajana. Ja uudet ideat syntyvät usein yliopistojen lähellä, esimerkiksi opiskelijoiden startupyri tyksissä”, summaa Björn Nilsson.

Uusien ideoiden syntymistä pyrkii tukemaan esimerkiksi espanjalainen ESADE Business School, jossa on omat innovaatioihin ja yrittäjyyteen keskittyvät koulutusohjelmansa. Lisäksi vuorovaikutusta yritysmaailman kanssa luo Creapolis, spinoffyhtiö, joka vuokraa yrityksille tiloja korkeakoulun vierestä.

”Nykyaikainen yliopisto on monitahoinen ja läpileikkaava. Yksiköiden välisiä rajoja pitää välttää niin paljon kuin mahdollista. On tuotava yhteen ihmisiä eri elämänaloilta, yrittäjiä, tutkijoita ja bisnesjohtajia, ja luotava näistä tuloksia kasvattava sekoitus”, kuvaa ESADEn dekaani Alfons Sauquet.

Akateemisen ja yritysmaailman välillä sujuvasti risteillyt professori Yrjö Neuvo johtaa nykyisin energiatehokkuuden tutkimusohjelmaa Aaltoyliopistossa. Hänkin näkee yliopiston ja tutkimusmaailman suhteen vuorovaikutuksena, ei jokotai vaan sekäettäkysymyksenä.

”Tutkimusideoita syntyy, kun on teollisuuden kanssa tekemisissä: ahaa, tuolla lailla ne tekevät, voisiko sen tehdä jotenkin uudella tavalla? Myös opetuksen relevanssi kasvaa, kun opettajat ymmärtävät elinkeinoelämän tarpeet”, Neuvo sanoo.

Perustutkimus on pohjaBjörn Nilssonin mukaan yliopistojen tehtävä on tuottaa erinomaista perustutkimusta, kouluttaa lahjakkaat opiskelijat eri rooleihin yrityksiin ja julkiselle sektorille, olla mukana innovaatiohubeissa sekä valmentaa opiskelijoita yrittäjyyteen.

Yrjö Neuvo on Nilssonin kanssa yhtä mieltä perustutkimuksen tärkeydestä: tarvitaan kansainvälisen tason huippututkimusta.

PERUSTUTKIMUS ON VAIHTOKAUPPAA, JOSSA EIVÄT LIIKU RAHAT VAAN IDEAT

”Pitää olla tuntosarvia tulevaisuuteen, käsitys mihin maailma on menossa. Perustutkimus on vaihtokauppaa, jossa eivät liiku rahat vaan ideat. Tieto vaihtuu, kun juttelee vertaistensa kanssa, mutta keskusteluun pitää olla jotakin annettavaa”, Neuvo korostaa.

Neuvon johtama ohjelma on monitieteistä perustutkimusta, jolla vahvistetaan myös yliopiston sisäistä yhteistyötä. Käynnissä on yhdeksän tutkimushanketta, joissa kaikissa on tutkijoita vähintään kolmesta Aallon korkeakoulusta.

Tutkimusaiheita ovat esimerkiksi, miten nokkelasti suunnitelluilla aineen nanorakenteilla voitaisiin säilyttää lämpöä äärettömän pitkään ilman hävikkiä, tai miten voitaisiin tehdä tyhjiötä parempi lämmöneriste.

”Energiatehokkuuden tutkimusohjelma parantaa yliopiston kykyä vastata todella isoihin haasteisiin. Osittainkin onnistuessaan hankkeet ovat käänteentekeviä. Monet niistä menevät hyvin syvälle fysiikkaan, kemiaan ja materiaalitieteeseen, mutta myös kaupalliset ja arkkitehtoniset näkökohdat tulevat usein vastaan jo alkumetreillä.”

Perustutkimusvaiheen jälkeen tavoitteena on, että syntyy ulospäinsuuntautunutta, käytännönläheisempää tutkimusta. Mukaan halutaan esimerkiksi yrityksiä, Tekes ja kansainvälisiä kumppaneita.

Kaikkea ei tarvitse osataESADEn Alfons Sauquet korostaa, että yliopiston pitää hahmottaa oma vahvuutensa, jonka avulla se tuottaa lisäarvoa kumppaneilleen.

”Me emme hallitse designia tai teknologiaa, mutta ymmärrämme, miten innovaatioita johdetaan. Ja teemme yhteistyötä muiden alojen osaajien kanssa. Esimerkiksi kalifornialainen Pasadena Arts Center on designajattelussa ällistyttävän hyvä ”, Sauquet kehuu ESADEn kumppania.

Edelläkävijöitä löytyy eri puolilta maailmaa. Vaikka Piilaakso alkaa olla kulunut esimerkki yliopistojen ja yritysten yhteistyöstä, Björn Nilsson nostaa esiin sen vahvuudet.

Teema

AUM12_teema.indd 14 25/11/14 09:14


Teema

AUM12_teema.indd 15 25/11/14 09:14


Teema

Yllä oleva teos:PRAYER TREE I, 2012

Edellisen sivun teos:PLANT VI, 2011

AUM12_teema.indd 16 25/11/14 09:15


”Yli puolet Stanfordin yliopiston henkilöstöstä on mukana yritystoimin-nassa jossain roolissa, kuten omistajina tai hallituksen jäseninä. Sitä suorastaan odotetaan heiltä, ja kysytään missä vika, jos opettaja ei osallistu yritystoimin-taan”, Nilsson kertoo.

Sauquetin mukaan myös Cornell Tech -yliopistossa New Yorkissa on kiinnos-tavia asioita meneillään.

”Siellä on tarjolla monitieteisiä tut-kintoja parista kolmesta kiinnostavasta alasta, postdoc-ohjelma yrittäjyydestä, ja kaikessa on mukana digitaalinen perspektiivi. Myös Shanghain yliopis-tossa tehdään kiinnostavaa työtä”, listaa Sauquet.

Muillakin tutkimuksen asiantunti-joilla on katse Aasiassa. Nilsson kertoo, että Ruotsin tavoitteena on nostaa tutkimukseen käytetyt varat kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta, kun osuus on nyt yhden prosentin luokkaa.

”Kiina on tunnistanut akateemi-sen tutkimuksen tärkeyden, ja se on jo kahdessa prosentissa, tavoitteenaan 2,5 prosenttia bkt:stä”, Nilsson vertaa.

Myös Neuvolla on kokemusta Kiinan isoista panostuksista.

”Siellä pystytään helposti kiinnit-tämään 100 tai 200 tohtoria johonkin hankkeeseen. Tutustuin Shanghaissa langattoman tietoliikenteen tutkimuk-seen. Siellä rakennettiin esimerkiksi kokonainen tulevaisuuden tietoliiken-nejärjestelmä alkaen mikropiireistä ja

Rahoittaja hakee tutkimuksen vaikuttavuutta

—Brittiläisellä teknisten tieteiden tutkimus-neuvostolla EPSRC:llä (Engineering and Physical Sciences Research Council) on vahvoja näyttöjä tutkimuslähtöisten menes-tystarinoiden luomisesta. Esimerkiksi Intel-ligent Energy, yksi maailman suurimmista polttokennoja valmistavista yrityksistä, on lähtöisin neuvoston tukemasta tutkimuk-sesta Loughborough’n yliopistosta.

Valtiollinen EPSRC rahoittaa vuosittain teknisten tieteiden tutkimusta 800 miljoo-nalla punnalla. Neuvosto painottaa tutki-muksen vaikuttavuutta jo siinä vaiheessa, kun se valitsee rahoituskohteitaan.

”Tutkijoita pyydetään pohtimaan, miten heidän suunnitelmansa sopii laajempaan

Teema

päätyen toimivaan kokeiluympäristöön. Muuttuiko panostus tuloksiksi, on sit-ten eri juttu, mutta kyllä siellä jatkuvasti opitaan ja mennään eteenpäin.”

Niukkojen resurssien mallimaaYrjö Neuvo huomauttaa, että Suomi-kin kelpaa mallimaaksi yliopistojen ja yhteiskunnan yhteistyössä, varsinkin jos tulokset suhteutetaan realistisesti resursseihin.

”Yhteistyö yritysten kanssa on luon-nollisempaa ja monipuolisempaa kuin Piilaaksossa. Lisäksi meillä on Piilaak-soon rinnastettavissa oleva upea start-up-innostus, olemme päässeet hyvään vauhtiin.”

Nilsson ja Sauquet vahvistavat Aalto-yliopiston maineen.

”Aallossa on löydetty uusi tapa stimuloida opiskelijoita myös valmis-tumisen jälkeen esimerkiksi startup- toimintaan”, sanoo Nilsson.

”Me ESADEssa myös kopioimme asioita ja yritämme oppia parhailta tekijöiltä. Tästä on esimerkkinä Startup Sauna – yritämme toistaa sen pienemmässä mittakaavassa”, Sauquet kertoo.

SUOMI KELPAA MALLIMAAKSI YHTEISTYÖSSÄ

kokonaisuuteen: mitä muuta alalla tapah-tuu, kuinka tutkimus edistäisi alaa ja miten se ratkaisisi tulevaisuuden haasteita. Tutki-joilta kysytään myös, miten he varmistavat tutkimustuloksista syntyvän akateemista, yhteiskunnallista tai taloudellista vaikutta-vuutta”, kertoo johtaja Lesley Thompson.

EPSRC:n rahoitusmuodot ovat moninai-set. Neuvosto tukee erilaisia hankkeita yksittäisistä matka-apurahoista jopa kuusi-vuotisiin, miljoonien puntien tutkimusohjel-miin. Toisinaan se myös pyytää tutkimuseh-dotuksia tietyltä alalta.

”Päätämme rahoitettavat aiheet joko kes-kustelemalla sekä tutkimusyhteisöjen että teollisuuden kanssa tai pidämme erityisiä

katsauksia vain tiettyjen tahojen kanssa.”Thompsonin mukaan tällä hetkellä kiin-

nostavimpia aiheita ovat kvanttitutkimuksen soveltaminen, big data ja materiaalitutkimus.

—Jutun haastateltavat esiintyivät Aalto University Academic Summitissa marraskuussa. Tapahtuman teema oli The Impact of Unversities on Economic Growth.

Yrjö Neuvo: professori, energiatehokkuuden tutkimusohjelman johtaja Aalto-yliopistossa, tekniikan tohtori Cornell Universitystä, Vaisalan hallituksen jäsen. Työskennellyt aiemmin mm. akatemiaprofessorina ja Nokian teknologiajohtajana.

Björn O. Nilsson: toimitusjohtaja Kungliga Ingenjörsvetenskapsakademien IVA:ssa, joka on Ruotsin teknisten tieteiden akatemia, biokemian tohtori Kungliga tekniska högskolanista. Työskennellyt aiemmin johtotehtävissä biotekniikan alan yrityksissä. Useita Ruotsin-mestaruuksia 800 ja 1500 metrin juoksusta.

Alfons Sauquet: espanjalaisen ESADE Business Schoolin dekaani, kasvatustieteiden tohtori Columbian yliopistosta. Tutkinut mm. osaamisen johtamista ja organisaatioiden oppimista. Ohjausryhmän jäsen EIT:ssä – European Institution of Innovation and Technology.

AUM12_teema.indd 17 25/11/14 09:15


JOKA HETKI tietoverkoissa kulkee miljoonia sähköposteja ja twiit-tejä ja internetistä ladataan satoja

tunteja videoita. Yritysten, organisaati-oiden ja kansalaisten koneilta verkkoon tallentuu jatkuvalla syötöllä dataa, jonka määrä tietoverkoissa kaksinkertaistuu joka toinen vuosi. Tätä tietoa havittelee moni. Rikollisille tieto on rahaa.

”Hankalaa kyberrikollisuudessa on se, että voit olla täysin tietämätön varkai-den läsnäolosta. Fyysisessä maailmassa huomaat, jos joku vie puhelimesi. Sen sijaan kovalevyltä varastetut tiedot ovat edelleen koneellasi, mutta myös jossain muualla”, toteaa Jarno Limnéll.

Aalto-yliopiston uusi kyberturvalli-suuden professori tietää, että yhteis-kunnan infrastruktuuri nojaa vahvasti kybermaailmaan. Sähköntuotanto, terveydenhoito, vedenpuhdistamot, finanssijärjestelmät ja logistiikkaketjut perustuvat tietoverkkoihin.

”Pelon ilmapiiriä ei pidä lietsoa, mutta tosiasiat pitää tunnustaa. Jos hyökkää-jillä on riittävästi tahtoa ja osaamista, kykenevät ne bittiavaruuden kautta vahingoittamaan yhteiskunnan toimin-taa ja saamaan aikaan hyvinkin ikäviä asioita.”

Hakkerit ovat jo sielläNiin yritysten asiakasrekisterit, palkan-laskenta, strategiasuunnitelmat, sähkö-postit, tarjoukset kuin sopimuksetkin voivat rikollisten käsissä olla kovaa valuuttaa.

”Yritysten tulisi olla huolissaan siitä,

Kyberdiplomatialle on kysyntää

Bitit ovat tänään läsnä lähes kaikessa mitä teemme. Jarno Limnéll kehottaa

valppauteen tietoverkkojen käytössä ja haluaa Suomesta kyberrauhan välittäjän.

Teksti Marjukka Puolakka Kuvat Heidi-Hanna Karhu

mitä omissa verkoissa nyt jo liikkuu. Rikollisilta suojauduttaessa on usein lähtökohtaisesti hyväksyttävä se aja-tusmalli, että hakkerit ovat jo sisällä. Kyse on siitä, millaisiin toimenpiteisiin ryhdytään.”

Limnéllin mukaan osa suomalais- yrityksistä on ottanut kyberturvalli-suusasiat selkeäksi osaksi henkilös-tön koulutusta. Toiset taas panostavat verkkoturvallisuuteen ainoastaan hank-kimalla kallista teknologiaa. Sitten on niitä, jotka elävät siinä hyvässä uskossa, etteivät asiat koske heitä.

”Helpoimmin ja kustannustehok-kaimmin verkkojen turvallisuustaso paranee sillä, että jokainen työntekijä huolehtii perusasioista ja ymmärtää omat velvollisuutensa. Keinot ovat yksinkertaisia: laita salasanat kuntoon, älä avaa epäilyttävien sähköpostien lii-tetiedostoja, lukitse työasema koneelta poistuessasi, älä asenna kahvipöydältä löytynyttä muistitikkua koneeseen.”

Kyberturvallisuudesta kansalaistaitoVerkkokäyttäytymisen vaarat ovat enemmän kiinni asenteista kuin tekni-sestä osaamisesta. Vakavin kyber uhka suomalaisessa yhteiskunnassa on välin-pitämättömyys tai varsinkin vanhem-malla väestöllä ymmärtämät tömyys.

”Mokailkaa mieluummin aamyöllä Jaskan grillillä kuin internetissä. Verk-kopäivitykset leviävät kulovalkean tavoin. On tervettä ajatella, että minkä Facebookiin laittaa, sen jälki on ikuinen.

Moni ei viitsi edes huolehtia, että älypu-helimen PIN-koodi olisi jokin muu kuin 0000 tai 1234”, huomauttaa Limnéll.

Pilvipalveluiden myötä tieto leviää yhä hajanaisemmin ja palveluntarjoajat tal-lentavat dataa toisella puolella maailmaa oleviin datakeskuksiin. Ongelmana on se, kuka tietoihin pääsee käsiksi, millä motiiveilla ja kuinka tietoja yhdistetään.

Paitsi omien tietojen menetys, on yksityishenkilön uhkana myös koti- tai mobiililaitteeseen tunkeutuminen. Äly-puhelinkin voidaan valjastaa niin sano-tuksi zombie-koneeksi, jota käytetään suurissa palvelunestohyökkäyksissä, kun lähdetään kaatamaan nettisivustoja.

Hysteerisen panikoinnin sijaan Limnéll kehottaa valppauteen ja arki-järjen käyttöön.

”Otat tietoisen riskin, jos koneellasi ei ole edes perustietoturvaohjelmia ja surffailet vähänkin arveluttavilla sivuilla. Verkkorikolliselle ei ole väliä sillä, onko kohteena Anne Suomesta tai Pierre Ranskasta, he menevät sieltä, missä aita on matalin.”

Suomi internetin huoltopäälliköksiLimnéll oli mukana laatimassa Sitran kyberturvallisuusjulistusta, joka koros-taa alan suomalaiselle liike-elämälle avaamia mahdollisuuksia.

”Kyberdiplomatialle on nyt kysyn-tää. Suomalainen luottamuspääoma on maailmalla kovaa valuuttaa ja se pitää kääntää kasvumahdollisuuksiksi alan teollisuudelle. Suomesta voi tulla iso toimija kansainvälisillä foorumeilla.”

Teema

AUM12_teema.indd 18 25/11/14 09:15


—Jarno Limnéll valmistui upseeriksi Maanpuolustuskorkeakoulusta vuonna 2000 ja valtiotieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta 2002. Sotatieteiden tohtoriksi hän valmistui vuonna 2009. Limnéll palveli upseerin uralla pitkään ennen siirtymistään liike-elämään. Hän toimi Stonesoftin kyberturvallisuusjohta-jana 2011–2013 ja työskentelee nykyisin McAfeen kyberturvallisuusjohtajana.

Limnéll nimitettiin syyskuussa osa-aikaiseen kyberturvallisuuden Professor of Practice -tehtävään Sähkötekniikan korkeakoulussa.

Tuoreen professorin tavoitteena on yhdistää yliopiston päivittäinen toi-minta elävän elämän bisnesmaailmaan. Tutkimuksessa hän haluaa keskittyä sekä suomalaisen yhteiskunnan turval-lisuuden kehittämiseen että kotimaista liike-elämää hyödyntäviin kohteisiin.

Limnéll uskoo kyberturvallisuuden olevan tekijä, joka kaikkein merkit-tävimmin muuttaa käsitystämme ja ymmärrystämme turvallisuudesta yleensä.

”Kyberturvallisuuteen on tartuttava strategisella otteella. Suomen pitää vahvemmin nousta pelkästä teknologia-tasosta pohtimaan isoa kuvaa eli kyber-turvallisuuden vaikuttavuutta koko yhteiskunnassa.”

Teema

Näin parannat omaa

tietoturvaasi:

Tee salasanastasi monimutkainen äläkä käytä samaa salasanaa

kaikkialla.

Suojaa älypuhelimesi ja vaihda PIN-koodiksi muu

kuin 0000 tai 1234.

Älä avaa epäilyttäviä sähköpostien linkkejä tai

liitetiedostoja.

Ota varmuuskopiot älypuhelimen, tabletin ja

tietokoneen tiedoista.

Kuten liikenteessä, pysy valppaana. Arkijärkeä

käyttämällä pääsee jo pitkälle.

Keskustelu tietoverkkojen turvalli-suudesta on nostanut esiin ajatuksia kyberministerin ja tietoyhteiskunta-ministeriön perustamisesta Suomeen.

”En välttämättä lähtisi perustamaan kyberministerin virkaa, sillä digitaali-suudelle tulisi antaa entistä suurempi painoarvo kaikissa ministeriöissä. Mutta kaipaan selkeämpää vastuun-kantamista kokonaisuudesta, jolloin tietty taho vastaisi niin kyberturval-lisuuden uhkien kuin mahdollisuuk-sienkin hallinnasta.”

1.

2.

3.

4.

5.

AUM12_teema.indd 19 25/11/14 09:15


Kuka

AUM12_kuka.indd 20 26/11/14 10:06


40 MILJOONAA TONNIA on hurja määrä kasvihuone-kaasua; yhtä paljon tup-

ruaa vuodessa 24 miljoonasta autosta. Samalta määrältä ilmakehä on säästy-nyt, kiitos Valmetin kymmenen vii-meisen vuoden aikana valmistamien kattiloiden, jotka tuottavat energiaa uusiutuvista raaka-aineista fossiilisten polttoaineiden sijaan.

Juuri tällaisia, ympäristön ja bis-neksen kannalta kannattavia ratkai-suja Marita Niemelä visioi yrityksen energia- ja selluliiketoiminnan strate-giajohtajana – ja on työstä silminnäh den innoissaan.

”Olen aina ollut intohimoisen kiin-nostunut teknologiasta, mutta ennen kaikkea siitä, mitä sillä voidaan tehdä, ja miten sillä voidaan parantaa yhteis-kuntaa ja hiilijalanjälkeä”, hän sanoo.

”Urapolkuni on ollut mutkikas, mutta on hauska katsoa taaksepäin ja huo-mata, miten tietyt asiat ovat pysyneet samoina koko matkan ajan.”

Tutkijana yritysmaailmassaLukiolaisena Marita Niemelä rakasti luonnontieteitä ja saattoi viettää tunti-

Lyhyt matka maailmalle

Valmetin energia- ja selluliiketoiminnan strategiajohtaja Marita Niemelä halusi jo teininä pois pienestä

ja pohjoisesta Oulusta tekemään suuria asioita. Kilometreissä matkasta ei tullut pitkä, mutta ura

on ollut polveileva ja monipuolinen.Teksti Minna Hölttä

Kuvat Heidi-Hanna Karhu

kausia huoneessaan yhtälöitä ratkoen. Silti hän suunnitteli lääkärin, toimitta-jan tai arkkitehdin uraa.

”Halusin ammatin, jossa voisin työs-kennellä missä päin maailmaa tahansa. Oulussa oli pimeää ja kylmää, enkä halunnut ainakaan pohjoisemmaksi. En minä kyllä kauhean kauas päässyt, 650 kilometrin päähän”, hän nauraa osoittaen ikkunan takana avautuvaa Espoon Keilaniemeä.

Niemelä piipahti valtiotieteellisessä tiedekunnassa, mutta jatkoi sitten parempien työllisyysnäkymien houkut-telemana Teknilliseen korkeakouluun opiskelemaan kemiaa ja ympäristötek-nologiaa.

”Minua olisi kiinnostanut kaikki mah-dollinen, mutta päätin lopettaa haihat-telun ja suoritin opinnot loppuun.”

Jo ensimmäisessä työpaikassaan Nesteen jalostamolla Niemelä tajusi, että saadakseen vimmatusti kaipaa-maansa vastuuta ja vaikuttavia työtehtä-viä hän tarvitsi jatkokoulutusta. Lisen-siaatintyötä seurasi väitöskirja, jonka Niemelä teki TKK:lla entisen Nesteen pomonsa, professori Outi Krausen ohjauksessa.

”Rakensin omin pikku kätösin kata-lyyttisen reaktorin, ja automaatiopuolen poikien kanssa teimme siihen ohjausjär-jestelmän”, hän muistelee hymyillen.

”Minulla ei ole koskaan ollut erikois-lahjakkuutta, joka olisi ohjannut uralla tiettyyn tehtävään. Sen sijaan olen ollut suunnattoman kiinnostunut tieteestä, tutkimuksesta sekä teknologiasta ja hankkinut monipuolisen koulutuksen ja osaamisen, joka on antanut vahvan pohjan työelämään.”

Enemmän irti biomassastaBiotaloudesta kuulee usein povattavan uutta veturia Suomen taloudelle. Marita Niemelästä ajatus on nurinkurinen.

”Sehän on jo Suomen talouden veturi, tai ainakin vankka tukijalka”, hän huu-dahtaa.

”Perinteinen metsäteollisuuskin on biotaloutta, ja sillä on valtava merkitys kansantaloudelle. Vuonna 2012 sen osuus koko Suomen viennistä oli 20 prosenttia, teollisuustuotannosta 18 prosenttia ja teollisuuden työpaikois-takin 15 prosenttia.”

Valmet on perinteisen metsäteol-lisuuden suurimpia laitetoimittajia:

Kuka

AUM12_kuka.indd 21 26/11/14 10:06


—Marita Niemelä valmistui diplomi-insinööriksi vuonna 1987, tekniikan lisensiaatiksi 1991 ja tekniikan tohtoriksi 1997. Teknillisessä korkeakoulussa tekemässään väitöskirjassa hän paneutui C1-kemiaan ja katalyyttisiin prosesseihin.

Nykyään Niemelä on vuodenvaihteessa Metsosta irtautuneen Valmetin sellu- ja energialiiketoiminnan strategiajohtaja sekä Aalto-yliopiston dosentti, joka pitää soveltavia kursseja muun muassa biopolttoaineista ja biokemikaaleista.

Hän on aiemmin työskennellyt johtotehtävissä Metsossa, Pöyryssä ja Avantum Technologiesissa, määräaikaisena professorina Aallossa sekä tutkijana VTT:llä.

maailman paperista 40 prosenttia syntyy sen valmistamilla koneilla. Marita Niemelän työtä on miettiä, miten yrityksen osaamista voisi hyödyntää myös uusissa biojalostamoprosesseissa, joissa jokainen biomassatonni – oli se sitten puuta, maatalouden jätettä tai kierrätyspaperia – yritetään käyttää mahdollisimman kannattavalla ja kestävällä tavalla. Tuloksena voi olla esimerkiksi bioenergiaa, biokemikaaleja tai uusia materiaaleja.

Hyviä esimerkkejä löytyy läheltä ja kauempaakin. Joensuussa Valmet rakentaa yhdessä Fortumin kanssa pyrolyysilaitosta, jossa metsätähteestä tehdään raskasta polttoöljyä korvaavaa bioöljyä. Sen 50 000 tonnin vuosituotanto riittää 10 000 kotitalouden lämmitysenergiaksi. Tulevaisuudessa jatkojalostettua bioöljyä voidaan mahdollisesti käyttää myös liikenteen polttoaineena ja kemianteollisuuden raakaaineena. Yhdysvalloissa toimii jo Valmetin rakentama, maailman ensimmäinen kaupallinen LignoBoostlaitos, joka erottelee ligniinin sellutehtaassa syntyvästä mustalipeästä. Kuivatulla ligniinillä voidaan esimerkiksi korvata tehtaan energiaksi tarvitsemaa fossiilista polttoainetta ja vähentää siten hiilidioksidipäästöjä. Ligniini on myös lupaava uusien biomateriaalien raakaaine.

”Biomassa ei ole uusi asia, mutta kilpailussa menestyminen edellyttää kekseliäisyyttä ja näkemyksellisyyttä sen käsittelyyn. Uudet jalostusteknologiat ovat suuri mahdollisuus myös perinteisille metsäyhtiöille”, Niemelä korostaa.

Akateeminen harrastusKun puhe kääntyy opettamiseen, innostuu vauhdikkaasti puhuva Niemelä entisestään.

”Se on rakas akateeminen harrastus, jossa ihmisläheinen puoleni pääsee esiin.”

”Yliopistolla en ole yrityksen sanansaattaja vaan saan esittää omia mielipiteitäni ja käyttää asiantuntemustani laajemmin. Minusta on mahtavaa puhua opiskelijoille teknologiasta, biojalostamoista ja energiatulevaisuudesta. Kestävässä kehityksessä on niin monta reunaehtoa ja ulottuvuutta – ympäristö, taloudellinen kannattavuus ja sosiaalinen ulottuvuus eettisine kysymyksineen – ja ne kaikki pitää ottaa huomioon.”

Kursseilla ei istuta tuppisuina. Niemelä pistää opiskelijat kysymään ja perustelemaan.

”Vuorovaikutus on työelämässäkin hirmuisen tärkeä taito. Opiskelijat ovat nykyään paljon rohkeampia kuin minun aikoinani”, hän kiittelee.

Viestintätaidoissa on siis petrattu, mutta vastaako yliopistokoulutus muuten teollisuuden tarpeita? Marita Niemelän mielestä kyllä – jos opiskelija ottaa siitä hyödyn irti.

”Jo TKK:n aikaan valinnanmahdollisuuksia oli paljon, ja Aallossa niitä on vielä enemmän. Opiskelijoilla on suuri mahdollisuus mutta myös iso vastuu kasata kokonaisuus, jolla pärjää työelämässä”, hän painottaa.

Oman elämänsä parhaan neuvon Niemelä kertoo saaneensa lisensiaatintyönsä ohjaajalta Jussi Rastaalta, joka kehotti impulsiivista oppilastaan tekemään vähemmän ja ajattelemaan enemmän.

”Se on mainio ohjenuora, jota olen yrittänyt noudattaa.”

Kuka

AUM12_kuka.indd 22 25/11/14 09:56

In secondary school, Marita Niemelä adored the natural sciences and would spend hours in her room solving equations. Nevertheless, she first planned a career in medicine, journalism or architecture.

“I wanted a profession that would allow me to work anywhere in the world. Oulu was dark and cold, and I didn’t want to go any further north at least. I never got very far, however, just 650 kilometres away,” she says, laughing and pointing at the Espoo landscape beyond the window.

At first, she studied political sciences and communication for a bit, but then decided to switch over to Helsinki University of Technology (currently Aalto University) to study chemistry and environmental tech because of love for science and better employment prospects. She now holds a Dr. Tech. in Chemical Engineering.

Marita Niemelä’s current employer Valmet is a leading technology provider for the forest industry: more than

A short distance but a long journey

From a young age, Marita Niemelä wanted to leave small and northern Oulu to achieve great things.

Measured in miles, she never got that far, but her career has been long and versatile.

40 per cent of the world’s paper is produced with Valmet’s machines. Niemelä’s job is to identify how the company’s expertise can be harnessed also to benefit new biorefinery processes that would utilise each tonne of biomass, be it wood, agricultural waste or recovered paper, as profitably and sustainably as possible. These biorefineries could produce bioenergy, bio-based chemicals or new materials in addition to the traditional products.

Over the past ten years, Valmet has delivered over 13 GWth of boiler capacity that uses renewable fuels instead of fossil fuels to produce energy. The atmosphere has hence been spared of 40 million tonnes of greenhouse gas emissions annually. This huge amount is equivalent to what 24 million cars produce in a year.

Solutions like this, beneficial both for the environment and from a business perspective, are what she now envisions professionally as Valmet Pulp and Energy’s Vice President of Strategy – and she clearly loves this work.

Kuka

AUM12_kuka.indd 23 25/11/14 09:56


Aiheesta

Professori Filip Tuomisto takanaan ”nitriditutkijat” (vasemmalta): Vera Prozheeva, Tanja Heikkinen, Florence Linez, Natalie Segercrantz ja Sami Suihkonen.

AUM12_aiheesta_1.indd 26 25/11/14 10:08


LED ON LYHENNE sanoista light-emitting diode, valoa antava diodi. Se on puolijohdekompo-

nentti, jossa kerrosrakenteet on suunni-teltu ja rakennettu niin, että sen lävitse kulkeva sähkövirta saa aikaan värillistä valoa. Yksinkertaista?

”Se, että saat kotiisi lampun, joka toimii ledeillä ja hohtaa kivaa valoa, on monta kertaa monimutkaisempi juttu kuin valmistaa hehkulamppu, jossa on vain yksinkertainen metallilanka”, professori Filip Tuomisto oikaisee.

Yksi mutkista on ihmissilmää miel-lyttävän valkoisen valon tuottaminen. Fysiikan Nobelilla hiljattain palkittujen Isamu Akasakin, Hiroshi Amanon ja Shuji Nakamuran 1990-luvulla kehit-tämä sininen led on hyvä alku, mutta se ei yksin riitä.

”Ideaali olisi yhdistää sininen jo aiemmin kehitettyyn punaiseen ja vih-reään. Vihreät ledit eivät kuitenkaan ole riittävän tehokkaita, joten on keksittävä muuta”, Tuomisto kertoo.

Nykyään valkoinen valo toteutetaan niin, että sinisen ledin päälle tulee fosforikerros, joka muuttaa osan sini-sestä valosta punaiseksi ja keltaiseksi. Kolmen värin yhdistelmä näyttää valkoiselta, mutta samalla valoa menee hukkaan ja hyötysuhde heikkenee.

”Tehokkaan vihreän ledin kehittä-minen tekisi fosforin tarpeettomaksi. Toinen haaste on selvittää, miksi ledien teho heikkenee tietyn virrantiheyden

Enemmän

valoaTeksti Minna Hölttä Kuvat Hanna Koikkalainen

Nobelistien kanssa yhteistyötä tekevät tutkijat kertovat, miten ledeistä voi tulla

vieläkin parempia.

ylittyessä. Kolmas liittyy puolestaan siihen, miten puolijohdemateriaalissa syntyvä valo saadaan mahdollisimman tehokkaasti ulos. Ratkaisua voi etsiä kikkakolmosilla. Tai sitten pitää oikeasti ymmärtää, miksi led käyttäytyy tietyllä tavalla, miksi sillä on tietyt optiset ja sähköiset ominaisuudet”, Tuomisto selittää.

Atomien tarkkuudellaLedin ymmärtäminen vaatii materiaa-lien tarkkaa tuntemista. Filip Tuomisto

tutkii erityisesti puolijohdemateriaalien pistevirheitä, eli poikkeamia niiden ato-mitason rakenteessa.

”Jokin atomi voi puuttua tai olla vää-rässä paikassa, ja nämä virheet määrit-tävät pitkälti puolijohteen ja siten myös ledin ominaisuudet”, hän selittää ja nos-taa tärkeimmäksi vakanssivirheiden, eli puuttuvien atomien, tutkimusmenetel-mäksi positroniannihilaatiospektrosko-pian. Atomitason kidevirheille, niiden laadulle ja määrälle poikkeuksellisen herkkää menetelmää alettiin kehittää

Aiheesta

Positronikiihdyttimen kohtiokammio. Kuvassa näkyvät sähkömagneetit ohjaavat tyhjöputkessa kulkevat positronit tutkittavalle näytteelle.



Otaniemessä jo vuonna 1958, ja puolessa vuosisadassa on otettu jättiharppaus eteenpäin.

”Olemme maailman ykkösiä mene-telmän kehittämisessä sekä käytössä ja tehneet sen kanssa yhteistyötä muun muassa tuoreiden nobelistien kanssa”, Tuomisto hymyilee.

Materiaalitutkimuksen lisäksi Aalto-yliopisto panostaa myös ledien valmistusmenetelmien ja rakenteiden tutkimiseen. Ensimmäiset reaktorit hankittiin 1990-luvulla, ja infrastruk-tuuria on parannettu sen jälkeen mit-tavilla laiteinvestoinneilla. Aalto onkin Suomessa ainoa paikka, jossa on mah-dollista valmistaa led-komponentteihin tarvittavia puolijohdemateriaalikerrok-sia alusta loppuun asti.

”Kun aloitin väitöskirjan tekemisen vuonna 2004, meitä oli pari kaveria puu-hailemassa sinisten ledien kanssa. Nyt meillä on Micronovassa koossa porukka, joka pystyy kontrolloimaan koko ketjun kaasupullosta aina valmiiseen lediin asti ja tekemään töitä maailman huip-pujen kanssa”, Amanon ja Nakamuran tutkimusryhmissä työskennellyt tutkija Sami Suihkonen kertoo.

Iso riski, iso mahdollisuusSekä Tuomisto että Suihkonen pai-nottavat, miten tärkeää on, että ledien kehittämiseen tarvittava monipuolinen osaaminen ja tekniikka löytyvät saman katon alta.

”Monet kokeet jäisivät tekemättä ilman tiivistä yhteistyötä”, Sami Suihkonen kiteyttää.

”Meidän ei tarvitse tyytyä tutkimaan valmistajien ledejä, vaan voimme tehdä niitä itse ja siksi kokeilla myös eksootti-sempia rakenteita”, Tuomisto lisää.

Viime vuosina Aallon tutkijat ovat selvittäneet muun muassa, mistä käytön aikainen komponenttien heikkenemi-nen johtuu. Heikkeneminen on merkit-tävä ongelma paitsi ledeissä myös laser-diodeissa, joita käytetään esimerkiksi blu-ray-levyissä.

”Nitridimateriaaleille tekemämme kokeet osoittavat, että syy löytyy vakans-sivirheisiin varastoituneesta ylimääräi-sestä vedystä. Kun laserdiodiin johde-taan riittävän paljon virtaa, vety lähtee

liikkeelle ja aikaisemmin harmittomat vakanssivirheet alkavatkin heikentää materiaalin ominaisuuksia. Tutkimustu-los on niin merkittävä, että se uutisoitiin myös alan kansainvälisissä ammattileh-dissä”, Filip Tuomisto kertoo.

Voisiko tehokas vihreä ledikin syntyä juuri Aallossa?

”Tietenkin voi, mutta ei se hirveän todennäköistä ole”, Tuomisto ja Suihko-nen nauravat.

”Toisin kuin yritysmaailmassa, meillä on mahdollisuus kokeilla monimut-kaisia juttuja ja korkean riskin ideoita. Onnistumisen todennäköisyys on pieni, mutta jos kaikki menee nappiin, voimme saavuttaa todella suuria asioita.”

Positiivinen kierreLed on hehkulamppua ja loisteputkea energiatehokkaampi ja kestävämpi vaih-toehto, mutta siihenkin liittyy ympäris-töhaasteita. Yksi niistä on ylikuumene-misen estävä jäähdytyselementti, jonka materiaalina käytetään yleensä alumii-nia. Sen valmistaminen ja prosessointi kuluttaa luonnonvaroja ja vie runsaasti energiaa.

”Jos pystymme valmistamaan tehok-kaampia ledejä, saman valomäärän tuot-

tamiseen tarvitaan vähemmän sähköä, jolloin kuumeneminen vähenee ja myös alumiinia tarvitaan vähemmän”, Sami Suihkonen selittää.

Kodeissa ledit ovat jo yleisiä, mutta toimistoissa, kaupoissa ja kaduilla hoh-tavat vielä loistelamput ja halogeenit. Syy tähän on raha. Kun hankinnan ja käytön kulut lasketaan yhteen, ledin ero esimerkiksi loisteputkeen on niin pieni, ettei vaihtaminen ole taloudellisesti kannattavaa. Siksi myös edullisempien valmistusmenetelmien kehittäminen ledeille on tärkeää.

”Jos ledien hinta saadaan vähänkin alaspäin, tilausmäärät kasvavat, jolloin valmistuksesta tulee tehokkaampaa ja hinnat laskevat entisestään. Syn-tyy positiivinen kierre, jonka ansiosta valaistuksen sähkönkulutus pienenee”, Suihkonen maalailee.

Kyse on globaalistikin isosta asiasta: valaistus nielee arviolta viidenneksen maailmassa tuotetusta sähköstä. Ledien avulla kulutus on mahdollista nipistää murto-osaan nykyisestä.

”Energiankulutusta pitää vähentää kaikilla sektoreilla, jotta pystymme jatkossakin elämään tällä planeetalla”, Filip Tuomisto muistuttaa.

Aiheesta

AKTIIVINEN ALUE

ALUSTAKIDE

PIDIKE

FOSFORIMETALLIKONTAKTIT

LED-SIRU JA FOSFORI

HEIJASTIN

LINSSI

LED PERUSTUU PUOLIJOHDETEKNIIKKAAN



Aiheesta

TERÄKSEN VALMISTUKSESSA syntyvä kuona on kiinteää mustaa mönjää, jota päätyy suuria määriä kaatopaikalle. Nyt Aalto-yliopistossa on rakennettu laite, joka muuttaa kuonaa kalsiumkarbonaa-tiksi ja toimii myös hiilidioksidinieluna. PCC:nä tunnettu kalsiumkarbonaatti on paperiteollisuuden tarvitsema arvomineraali.

Professori Mika Järvinen esittelee pilottilaitetta ylpeänä. Se otettiin käyt-töön Otaniemen kampuksella tammi-kuussa 2014.

Energiatekniikan koehallin lattiasta kattoon ulottuva laitteisto sijaitsee kol-messa tasossa. Kuona ohjataan ylimmän tason syöttimestä reaktoriin, joihin pumput syöttävät tarvittavan liuoksen.

”Prosessissa teräskuona reagoi kemi-kaalina käytetyn ammoniumsuolan vesiliuoksen kanssa. Seoksesta suoda-tetaan irti kalsiumpitoinen neste, jonka annetaan reagoida hiilidioksidin kanssa. Tuloksena saadaan kiinteää kalsium-karbonaattia.”

Euroopassa PCC:tä tarvitaan erityi-sesti paperiteollisuudessa. Kalsium-karbonaattia käytetään paperin laadun parantamisen lisäksi muun muassa valkoisessa kalkkimaalissa sekä täyte aineena lateksikäsineissä.

Kaatopaikkajäte hyötykäyttöön”Olemme todistaneet, että voimme tehdä teräskuonasta 50 kertaa arvokkaamman tuotteen”, sanoo Mika Järvinen.

Paitsi taloudellisia etuja, tuo uusi laite myös merkittäviä ympäristö-hyötyjä. Teollisuuden sivutuotteena syntyvää teräskuonaa viedään Euroo-pan kaatopaikoille noin 16 miljoonaa tonnia vuosittain.

Teräskuonasta arvomineraalia

Teksti Marjukka PuolakkaKuvat Mikko Raskinen

Otaniemen kampuksella toimii maailman ensimmäinen laite, joka valmistaa terästeollisuuden sivutuotteesta 50 kertaa arvokkaampaa raaka-ainetta.

”Jos kaiken tämän kuonan kalsium saataisiin talteen, voitaisiin vuosittain tuottaa noin 13 miljoonaa tonnia PCC:tä. Samalla sidottaisiin lähes kuusi miljoo-naa tonnia hiilidioksidia vuodessa.”

Perinteisesti PCC:n tuotannossa syn-tyy suuria hiilidioksidipäästöjä raakaaineena käytettävän kalsiumkarbonaatin poltosta ja polttoon tarvittavasta fossiili-sesta polttoaineesta. PCC:n tuottaminen teräskuonasta vähentäisi näitä päästöjä. Myös louhittavaa kalkkikiveä säästyisi.

Työtä menetelmän kehittämiseksi on tehty jo vuodesta 2004. Patentin siihen omistavat Aalto-korkeakoulusäätiö, Rautaruukki Oyj ja Åbo Akademi.

Testauslaitos tehtaan kylkeenTutkijoilla on vielä edessään haasteita ennen innovaation kaupallistamista. Suurimpia näistä ovat kalsiumkarbo-naatin hiukkaskoon puristaminen yhä pienempiin mittoihin ja oikean kide-muodon tuottaminen.

Pilottilaite valmistaa nyt 20 mikromet-rin kokoisia hiukkasia, kun tavoitteena on 2–4 mikrometriä. Jo nyt laitteisto tuottaa kahta kidemuotoa hallitusti.

Seuraavaksi on edessä prosessin skaa-laaminen teollisuuden mittakaavaan. Pilottilaitteessa yksi tuotantokierros kestää 40 minuuttia. Sen aikana kym-menestä kilosta teräskuonaa syntyy viisi kiloa PCC:tä. Haasteena on myös tuot-teen pesuun tarvittavan veden haihdutus ja tuotteen tehokas kuivaus.

”Menetelmä on voitava skaalata ainakin tuhatkertaiseksi, jotta se toimii terästeollisuuden yhteydessä olevassa tuotantolaitoksessa. Seuraava askel on terästehtaan kylkeen rakennettava PCC-tuotannon demonstraatiolaitos.

Lupaavan uuden teknologian mahdol-lisuudet eivät jää vain PCC:n tuotantoon. Tutkijat Sanni Eloneva ja Arshe Said selvittävät parhaillaan, kuinka teräskuo-nasta saadaan kalsiumin lisäksi uutettua muita arvometalleja. Prosessia ollaan soveltamassa myös muiden teollisuuden sivutuotteiden ja jätteiden käsittelyyn.

Kun laite saadaan kytkettyä terästeh-taan kylkeen, voidaan jatkossa osa teh-taan hukkalämmöstä hyödyntää PCC:n tuotantoon.

Ämpärillisestä teräskuonaa syntyy 4–6 kiloa korkealaatuista kalsiumkarbonaattia.



On science

THE MAGNETIC needle of a compass aligns itself along the earth’s magnetic field.

However, if the same needle is placed in an electric field, it does not respond. Yet, the ability to control magnetic materials by an electric field (voltage) rather than a magnetic field would open up new opportunities for the design of multifunctional devices, including smart memories, programmable sensors, computational circuits and tunable microwave components.

To attain this goal, researchers have been studying so-called multiferroic materials. These compounds simultaneously possess the properties of a magnetic and a ferroelectric material, and thus respond to external magnetic and electric fields.

Hybrid nanomaterials for data storage and

wireless applicationsTo exploit and control magnetism, existing technologies

rely on the use of magnetic fields or intense current pulses. As an alternative, scientists are developing hybrid nanomaterials which are responsive to both electric and magnetic fields. These constructs offer valuable performance economies, writes Professor Sebastiaan van Dijken, head of the Nanomagnetism

and Spintronics research group.

Unfortunately, while many magnetic and ferroelectric materials exist in nature, compounds that combine both properties are extremely rare. In addition, while it is possible to achieve single-phase multiferroicity in a laboratory setting, it is usually at very low temperatures, which is fairly useless in terms of the development of nanoelectronic devices.

Teaching nanomagnets new tricksThe Nanomagnetism and Spintronics group studies alternative ways for realising electric-field control of magnetism. In our approach, we eschew the synthesis of complex single-phase materials and instead combine more conventional and stable magnetic and

ferroelectric materials that demonstrate the requisite behaviors when exposed to high temperatures.

Built at the nanoscale, thin films of each material are linked together by strong coupling at their interfaces, enabling them to be used as a single entity. If the connection between the materials is sustained, magnetic fields will influence not only the magnetic film, but also its ferroelectric counterpart. Conversely, if an electrical bias voltage is applied across these junctures, the properties of the magnetic segment of the structure can be manipulated using an electric field.

Choosing appropriate materials, engineering robust interfaces and optimising strong interferroic coupling are all essential in ensuring the

Illustration Vesa-Matti Juutilainen

AUM12_tieteesta 30 25/11/14 10:27


On science

effectiveness of the entire structure. In practice, the synthesis of hybrid materials is achieved by sequential thin-film growth in pulsed-laser and magnetron sputter deposition systems. Lithography is then used to pattern the continuous multilayer films into nanoscale structures for the characterisation of various functional properties, such as electronic transport, magnetic switching and ferromagnetic resonance.

These experimental research efforts are conducted in our own laboratory and the facilities of the Nanomicroscopy Center and the cleanroom of Micronova, which are all located at Aalto University. The main goal is to teach our nanomagnets new tricks by matching them with proper ferroelectric neighbors.

Energy efficiency The research field of spintronics studies the functional use of magnetic materials in nanoelectronic structures and devices. Developed over the past 25 years, it is one of the success stories of nanotechnology. Based on the magnetic properties (or spin) of electrons, rather than just their charge, it has produced several revolutionary applications, including the read head of computer hard disk drives and non-volatile magnetic random access memory

(MRAM). These devices and other spintronic structures utilise intense current pulses to electrically write and erase magnetically stored information, which produces heat waste and thus incurs considerable power losses.

By employing hybrid multiferroic materials, however, electric fields can be used to control the magnetic functions of spintronic devices, nullifying these drawbacks. Since the ferroelectric part of our nanomaterials is insulating, the application of an electric bias voltage does not result in significant current flow. This limits the power usage and introduces significant economies to the system. Conservative estimations of the attainable gain in energy efficiency indicate that electric-field driven devices can use up to a 1,000 times less power to perform the same magnetic operation as electric-current controlled architectures. Thus, besides multi-functionality, a drastic reduction in energy consumption has been one of the goals driving intense research on composite multiferroic structures.

State of the art To date, our project has already delivered a robust coupling system, which augurs well for future exploration. Both classes of materials used by us are subdivided into different

domains in which magnetisation or ferroelectric polarisation point in different directions. Normally, the materials are not uniform in this respect. However, by coupling them at their interface, the ferroelectric domains can be powerfully imprinted into the magnetic film. Because of this, the magnetic orientation and the ferroelectric polarisation of the hybrid structure become mutually aligned throughout. This not only emphasises the strength of the bond that we have achieved between the two materials, but it also provides a powerful platform for the investigation of pure electric-field controlled magnetic effects, making concurrent uses of magnetic fields or intense electric currents no longer necessary.

Two electric-field driven phenomena that are of particular interest for device applications are deterministic magnetic switching and reversible motion of magnetic domain walls, both of which were demonstrated in our laboratory in recent years. This is highly encouraging and creates a variety of new opportunities for future research and practical developments within our research group.

What next?Besides its relevance for spintronics, another research field that might

AUM12_tieteesta 31 25/11/14 10:27


—Further readingT.H.E. Lahtinen, J.O. Tuomi, and S. van Dijken, Pattern transfer and electric-field induced magnetic domain formation in multiferroic heterostructures, Adv. Mater. 23, 3187 (2011)

T.H.E. Lahtinen, K.J.A. Franke, and S. van Dijken, Electric-field control of magnetic domain wall motion and local magnetization reversal, Sci. Rep. 2, 258 (2012)

B. Van de Wiele, L. Laurson, K.J.A. Franke, and S. van Dijken, Electric field driven magnetic domain wall motion in ferromagnetic-ferroelectric heterostructures, Appl. Phys. Lett. 104, 012401 (2014)

K.J.A. Franke, D. Lopez Gonzalez, S.J. Hämäläinen, and S. van Dijken, Size dependence of domain pattern transfer in multiferroic heterostructures, Phys. Rev. Lett. 112, 017201 (2014)

On science

harness the unique attributes of hybrid multiferroic materials is magnonics. Magnonics is a young and rapidly evolving discipline aiming at the manipulation of propagating wave-like disturbances in magnetic materials, also known as spin-waves. In analogy to photonics taking control of the flow of light, it allows for the design of specific materials properties and band structures.

Importantly, and differently from photonics, the spin-wave index of refraction depends strongly on the magnetisation direction. Local electric-field control of magnetisation could thus serve as an energy-efficient mechanism for the emission and routing of spin-waves in magnetic materials that are efficiently coupled to a ferroelectric sub-system.

Because long coherence lengths (good for information conservation) and small wave lengths (good for device scalability) can be combined in magnonics, new concepts for parallel processing in cellular networks and other spin-wave-based computing schemes are now being considered. It is within this exciting research field that our hybrid nanomaterials could find great utility and where we hope to make innovative science and technology contributions in the coming years.

—Sebastiaan van DijkenThe author is a physics professor and recipient of the European Research Council’s prestigious ERC Starting Grant for the period 2012–17.

AUM12_tieteesta 32 25/11/14 10:27


10 min

Who are you?I am Professor Sebastiaan van Dijken and I work at the School of Science’s Department of Applied Physics.

What does your research group do?Through experimentation, the Nanomagnetism and Spintronics group studies how magnetic materials behave when you reduce their size to the nanoscale and integrate them with other active materials. Of particular interest to us are the electric and magneto-optical properties of hybrid nanomagnets and the tailoring of their functions in small electric fields.

How did you end up in this field? During the final years of secondary school in the Netherlands, I considered physics and psychology as study options. At university, I luckily realised how much I enjoyed hands-on physics experiments in a laboratory setting. I have never regretted my quite coincidental study choice.

What’s best about your work? The exploration of new ideas with a young and motivated group and strong international collaborators is very rewarding. It is interesting to explore material physics at the borderline between fundamental science and technology. The research infrastructure at Aalto University allows us to test new concepts and to develop new measurement techniques. Seeing something new and developing an understanding is a lot of fun. Applying such findings to actual solid-state devices, on the other hand, opens up other realities with interesting perspectives.

An explorer of material physicsText Paula HaikarainenPhoto Hanna Koikkalainen

What is the most difficult aspect of your work?From a scientific viewpoint, we address challenging and relatively new subjects. So, difficult is an essential and good thing in this respect. Other aspects of working life can consume a lot of time, but I try to deal with them by employing strict time management.

What makes your research group special?Our group has total control over the entire research line, from the synthesis of complex hybrid materials to final analysis. Laser and sputter deposition systems are used to grow thin films, typically between one and 100 nanometers thick. Lithography is then used to pattern nanoscale structures for the characterization of high-resolution structural properties, electronic transport, magnetic switching, etc. For this, we utilize our own laboratory, but we also heavily rely on the infrastructures of the Nanomicroscopy Center and Micronova.

Why did you choose a career in academia?Besides a two-year period at the IBM Research Center in the US and one year at VTT in Finland, I have mostly worked in academia after I obtained a PhD degree in physics in 2000. Academia provides a dynamic scientific environment because of the large proportion of bright, early-stage researchers and the constant influx of new people and ideas. In my opinion, this cannot be matched by research positions in industry.

AUM12_tieteesta 33 25/11/14 10:27


Siellä

AUM12_siella 34 25/11/14 10:25


Siellä

Uutta liiketoimintaa

etsimässäKehittyvien maiden vaurastuminen

muuttaa maailmanmarkkinoita. The New Global -hanke auttaa

suomalaisyrityksiä luomaan liiketoimintaa ja innovaatioita

köyhimpien kansanosien tarpeisiin. Ensimmäinen yritysyhteistyöhanke

suuntautui Tansaniaan.

Teksti Anna VarakasKuvat Petri Allekotte,

Helena Sandmanja Terhi Korhonen

AUM12_siella 35 25/11/14 10:25


Siellä

DAR ES SALAAM, Tansania, Itä-Afrikka. On kesäkuun alku, ja lämpömittari kipuaa kolmen-

kymmenen asteen tuntumaan. Itä- Afrikan toiseksi suurin kaupunki kuhi-see elämää.

Matalien puiden varjossa, Kigambonin hiekkarannalla kokoontuu kymmenpäi-nen joukko aaltolaisia ja suomalaisyritys-ten edustajia. He ovat saapuneet Tansa-niaan kehittääkseen uutta liiketoimintaa ja innovaatioita vähävaraisten yhteisöjen tarpeisiin.

Mutta mikä on The New Global? Keitä rannalla oikein kokoustaa ja miksi Dar es Salaam? Kelataanpa ajassa hieman taaksepäin.

Yhdessä kehittyville markkinoilleKeväällä 2014 The New Global -hankkeen Business Engagement Manager Petri Allekotte kiersi erilai-sissa yritystilaisuuksissa ympäri Suo-mea. Hänen tehtävänään oli innostaa suomalaisyrityksiä kiinnostumaan kehittyvistä markkinoista.

”Tulevaisuudessa innovaatiot syn-tyvät markkinoilla, joita leimaavat kasvavan keskiluokan tarpeiden tyy-

dyttäminen ja nopeasti hupenevat luonnonvarat. Uusien tuotteiden ja palveluiden on oltava tuotantotavoil-taan resurssitehokkaita, edullisia sekä sosiaalisesti ja teknisesti älykkäitä”, Allekotte kertoo.

Innovointi kehittyvillä markkinoilla yksin ilman aiempaa kokemusta ja kon-taktiverkostoa on Allekotten mukaan vaikeaa. The New Global -hanke kokoaa yrityksiä yhteen, ja tarjoaa niille yhte-yksiä paikallisiin yhteisöihin. Näin se pyrkii luomaan otolliset olosuhteet yritysten onnistumisille.

”Kun vierailemme köyhissä yhtei-söissä, on tärkeää, että yritykset suh-tautuvat näkemäänsä avoimin mielin. Ihmisten arkipäiväiset ongelmat ovat yritysten näkökulmasta liiketoiminta-mahdollisuuksia. Emme tavoittele jo olemassa olevien tuotteiden viemistä, vaan uusien, resursseiltaan niukkoihin olosuhteisiin soveltuvien ratkaisujen löytämistä.”

Mukana neljä yritystäTulevaisuuden menestystarinat luodaan kaukana kotimarkkinoista ja olosuh-teissa, jotka ovat useimmille suoma-

laisyrityksille täysin vieraita. Itä-Af-rikkaan suuntautuvaan hankkeeseen valikoitui neljä alueen markkinoista kiinnostunutta yritystä. Mukaan lähti-vät vesikemikaaliyritys Kemira, veden-laadun analysoimiseen ja mittalait-teisiin erikoistunut Alshain, Suomen johtava leikkaussalikalustevalmistaja Merivaara ja videolääkäripalveluja tar-joava MeeDoc.

”Olimme jo pitkään pohtineet, että kasvattaisimme liiketoimintaamme kehittyville markkinoille. The New Global -hanke osui otolliseen saumaan. Halusimme tutustua Afrikan markki-noihin ennen uusien tuotteiden suun-nittelemista”, kertoo Alshainin myyn-tipäällikkö Lasse Laitinen yhteistyön alkamisesta.

Kemiralla on jo ennestään kaivoksiin liittyvää toimintaa Tansaniassa, mutta nyt yhtiö etsii uusia liiketoimintamah-dollisuuksia muilta aloilta.

”Olisimme voineet edetä Tansaniassa jo olemassa olevien suhteidemme varassa, mutta ilman taustatukea olisi ollut haasteellista tutustua köyhän väes-tön elinolosuhteisiin. Myös verkostoi-tuminen muiden osallistujien kesken oli

AUM12_siella 36 25/11/14 10:25


Siellä

The New Global -tiimi, partnerijärjestö Center for Community Initiative sekä paikallisia viranomaisia

vierailulla Kekon asuinalueella. Lähes 70 % Dar es Salaamin pinta-alasta on vastaavanlaista epävirallista

asuinaluetta, jossa on puutteita infrastruktuurissa.

Dar es Salaamin kalatori on vilkas kauppapaikka ydinkeskustassa, jossa kohtaavat perinteet ja pilvenpiirtäjät.

Matkaohjelma päivittyy tarpeen mukaan tien päällä. Tapaamiset vahvistuvat usein vasta edellisenä päivänä.

ARKIPÄIVÄISET ONGELMAT OVAT YRITYKSILLE LIIKE- TOIMINTAMAHDOLLISUUKSIA

AUM12_siella 37 25/11/14 10:25


Siellä

Alshainin Mikko Oittinen tutkii vesinäytteen tulosta yhdessä

paikallisten yhteisöjäsenten kanssa.

AUM12_siella 38 25/11/14 10:25


SielläJärjestäytyneellä toiminnalla parannetaan elinolosuhteita köyhissäkin oloissa. Yhteisöt investoivat esimerkiksi kaivotekniikkaan ja myyvät puhdasta vettä. Investointi maksaa itsensä takaisin noin kolmessa vuodessa.

hedelmällistä”, kertoo Senior Manager Future Ventures Samantha Kiljunen Kemirasta.

Ulos omalta mukavuusalueeltaKehittyvillä markkinoilla toimivat pai-kalliset yritykset kärsivät usein pää-oman, teknologian ja koulutetun työ-voiman puutteesta. Tästä huolimatta niiden on kyettävä tuottamaan länsi-maisia kilpailijoitaan toimivampia ja halvempia tuotteita.

”Liiketoiminta vähävaraisissa olosuh-teissa edellyttää avointa mieltä ja oikeaa asennetta. Uusia innovaatioita syntyy harvoin oman mukavuusalueen sisäpuo-lella”, sanoo The New Globalin projekti-päällikkö Sara Lindeman.

Joskus niukoissa olosuhteissa kehi-tetyt uudet tuotteet osoittautuvat niin

kilpailukykyisiksi, että ne voidaan lan-seerata myöhemmin myös kehittyneillä markkinoilla. Tällaisia innovaatiota nimitetään käänteisiksi innovaatioiksi, englanniksi reverse innovation.

”Toivoisimme suomalaisyritysten oppivan hankkeen myötä vaatimatto-mista olosuhteista ponnistavaa inno-vaatiokulttuuria. Se kuitenkin edellyttää usein suurta ahaa-elämystä yrityksen strategiatasolla”, toteaa Lindeman.

Kaikki tapahtuu tänäänDar es Salaam on yksi maailman nopeimmin kasvavista kaupungeista. Kaupunkikuva on kiihkeätempoinen ja muuttuu päivittäin. Uusia kauppoja ilmestyy kadunkulmiin ja tienvarsi-mainonta lisääntyy.

Dar es Salaam on arabiaa ja tarkoittaa rauhan satamaa. Kaupunki on toiminut jo 1800-luvun lopulta lähtien vilkkaana kauppapaikkana. Se on houkutellut suojiinsa niin afrikkalaisia, arabialaisia kuin intialaisiakin liike-elämän edusta-jia. Nyt myös suomalaisia.

”Tansanialle on tyypillistä valtava väestönkasvu, nopeatahtinen kaupun-gistuminen ja puutteellinen infra-struktuuri. Jätteidenkäsittelyyn, ter-veydenhuoltoon, hygieniaan, veteen, energianjakeluun ja liikenteeseen liitty-vissä asioissa riittää tekemistä. Muihin Afrikan maihin verrattuna maan valtti-korttina ovat poliittisesti vakaat olosuh-teet”, kertoo Sara Lindeman.

Kuuden tiivistahtisen Tansanian matkapäivän aikana suomalaiset tapa-sivat paikallisten järjestöjen, yritysten, Suomen suurlähetystön ja eri yhteisöjen edustajia.

”Hankkeessa on mukana perintei-sestä yritysnäkökulmasta tarkastel-tuna myös epätavallisempia tahoja, kuten hyvin järjestäytyneitä paikallisia yhteisöjä ja eteenpäin pyrkiviä yrittäjä-nuoria. Heidän osallistumisensa ver-kostoon on meille tärkeää. Yritykset voivat löytää heistä partnereita, joiden kanssa ratkaisuja työstetään yhdessä”, sanoo Lindeman.

”Meidät otettiin erittäin hyvin vas-taan. Kaikesta huomasi, että Suomi ja Tansania ovat tehneet pitkään yhteis-

työtä. Opimme paljon paikallisesta ajattelutavasta. Tansaniassa asioista ei sovita etukäteen, vaan kaikki tapahtuu ’tänään’”, summaa Lasse Laitinen.

Tekemällä oppiiMatkan jälkeen käynnistyy liiketoi-mintaideoiden kiteyttämisvaihe. Sen aikana yritykset soveltavat tuotekehi-tyksessään rapid prototyping -ajattelua: uusia ideoita ei haudota pitkään omassa päässä, vaan ensimmäiset prototyypit tehdään pian ja niiden toimivuutta tes-tataan nopeasti kentällä.

Yritykset saavat avukseen Kauppa-korkeakoulun maisteriopiskelijoita. Capstone-projektikurssin opiskelijat matkustavat Tansaniaan ja työstävät prototyyppejä eteenpäin yhdessä tansa-nialaisten kanssa.

”Ennen matkaa kuvittelimme, että tuotteemme tulisivat Suomessa valmis-tettuina liian kalliiksi. Huomasimme kuitenkin nopeasti, että tansanialaisilta löytyy maksu- ja investointivalmiutta. Ei ehkä kertaostoksena, mutta pidem-mällä aikavälillä”, toteaa Lasse Laitinen.

”Kemiralla prosessi eteni niin, että pääsimme esittelemään havaintomme johtoryhmälle. Meidän tulee ensin ottaa kantaa siihen, miten liiketoiminnan laajentaminen Afrikassa istuu yhtiön strategiaan”, kertoo Samantha Kiljunen projektin jatkosta.

Tansania elää nykyaikaisen teollistu-misen kynnyksellä. Muutokseen sisältyy valtavia liiketoimintamahdollisuuksia. Niitä Kigambonin rannalla kokoustaan pitäneet suomalaisetkin etsivät.

”Luomme suomalaisyrityksille mah-dollisuuksia monimutkaisten haas-teiden ratkaisemiseen siten, että ne palvelisivat tulevaisuuden kysyntää. Työ vaatii paikallisesti hyvin juurtu-nutta tuotteiden ja liiketoimintamal-lien kehitystä, jossa on mukana useita tahoja. Yritysten tuominen mukaan täl-laisiin prosesseihin on kansainvälisesti tarkasteltuna jotain aivan uutta – The New Global on tässä edelläkävijä”, Sara Lindeman tiivistää.

AUM12_siella 39 25/11/14 10:25


Siellä

Fugit landit eos dolent landio. Ut pel es esci doles

essimagni que porepre rovitatem is earum

Innovaatioita kehittyville markkinoille—

The New Global on Aalto-yliopiston ja Tekesin yhdessä rahoittama innovaatio- ja tutkimushanke. Sen tavoitteena on synnyttää tutkimuksen avulla kehittyville markkinoille soveltuvia innovatiivisia tuot-teita ja palveluita sekä uutta liiketoimintaa suomalaisyrityksille.

Hankkeessa tehtävä tutkimus on poikki-tieteellistä toimintatutkimusta. Mukana on tutkijoita, opiskelijoita ja opettajia Aallon eri korkeakouluista johtamisen, muotoilun, arkkitehtuurin, yhdyskunta- ja ympäristö-tekniikan sekä teknillisen fysiikan laitok-silta. Tutkimusryhmiä ovat professori Minna Halmeen johtama CESR – Corporate social and environmental responsibility research group, professori Olli Variksen Water and development research group, professori Peter Lundin New energy technologies research group sekä tutkijatohtori Tiina Härkäsalmen vetämä Nodus – sustainable design research group.

The New Global käynnistyi vuoden 2014 alusta. Tämänhetkisiä kohdemarkkinoita ovat Itä-Afrikka, Intia ja Meksiko.

Hanke on osa isompaa Aalto Global Impact -kokonaisuutta, joka tuo yhteen globaalien yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemista edistäviä toimijoita.

Aalto Global Impact tukee kestävää innovointia ja vastuullista liiketoimintaa kehittyvillä, niin sanotuilla Base of the

Pyramid (BoP) -markkinoilla. Se edistää näiden teemojen näkyvyyttä suomalaisilla innovaatio- ja kehityspoliittisilla foorumeilla ja toimii aktiivisesti kansainvälisessä Global BoP Learning Lab -verkostossa.

Yhdessä yritysten, kansalaisjärjestöjen, viranomaisten ja muiden kumppaneiden kanssa Aalto Global Impact luo opiske-lijoille uusia oppimisympäristöjä sekä mahdollisuuksia osallistua todellisten kehityskysymysten ratkaisemiseen esimer-kiksi Tansaniassa, Ugandassa, Intiassa ja Meksikossa.

—newglobal.aalto.fiaaltoglobalimpact.org

MITEN KEHITTYVÄT MARKKINAT MUUTTAVAT MAAILMAA? ▯ Maailmanmarkkinoiden painopiste siirtyy kehittyville markkinoille.▯ Vuoteen 2050 mennessä suurimpia teollisuusmaita ovat Kiina, Yhdysvallat, Brasilia, Intia ja Meksiko.▯ Afrikan maiden väestö keskiluokkaistuu nopeasti.▯ Tulevaisuudessa suuri osa kasvihuone-päästöistä syntyy kehittyvissä maissa.▯ Luonnonvarojen huvetessa kestävän kehi-tyksen elinehtona ovat ratkaisut, joiden tuot-tamiseen tarvitaan vain vähän resursseja.

Nopea väestönkasvu, kaupungistuminen ja keskiluokkaistuminen ovat haastavia megatrendejä kehittyvillä markkinoilla,

mutta tuovat mukanaan myös liiketoimintamahdollisuuksia.

AUM12_siella 40 25/11/14 10:25


Kolumni

LÄHES KAIKKIA länsimaisia yhteiskuntia jäytää sama hallinnollinen piina kuin Suomeakin: Rakenteellisia uudistuksia on vaikea tehdä, isot yhteiskunnalliset ongelmat hajoavat ministeriöiden väliin ja kokonaisvastuun kantajia on vaikea löytää. Pitkäjänteisten uudistusten sijaan hallitukset keskittyvät lyhyen aikavälin sektorikohtaisiin kysymyksiin.

Näin ei kuitenkaan tarvitsisi olla. Viheliäisten ongelmavyyhtien taklaaminen vaatii uudenlaista johtamista ja toimintatapaa yhteiskunnan kaikilta toimijoilta. Esimerkiksi digitalisaation täysimääräinen hyödyntäminen ja il mas tonmuutoksen torjuminen edellyttävät tiivistä julkisen ja yksityisen sektorin sekä kansalaisten välistä yhteistyötä, jollaista on nykyisellään vaikea saada aikaan.

Myös yliopistomaailman on muututtava. Ollakseen relevantti sen on päästävä nykyistä lähemmäs yhteiskunnan ongelmia ja päätöksentekijöitä. Tämä edellyttää yliopistoväeltä kokonaisuuksien ja niiden välisten vuorovaikutussuhteiden parempaa ymmärrystä. Systeemiajattelua tulisikin edistää kaikissa opintokokonaisuuksissa nykyistä enemmän. Tämä mahdollistaisi uudenlaisten kytkentöjen löytämisen ilman, että tieteen laadusta tarvitsisi tinkiä. Systeemiajattelu auttaisi tutkijoita myös kommunikoimaan paremmin päätöksentekijöiden kanssa. Tutkijoiden vaikuttamismahdollisuudet paranevat huomattavasti, jos ja kun he osaavat kytkeä omat tuloksensa päätöksentekijöitä kiinnostaviin ilmiöihin. Tämä edellyttää toki myös tutkijoiden viestintä taitojen ja halun kehittämistä.

Päätöksentekijöiden tulee puolestaan ymmärtää, että ongelmien kohtaaminen ja osaratkaisujen löytäminen edellyttävät tiivistä yhteistyötä yliopistojen

—

Kirjoittaja on yliasiamies Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitrassa erikoisalanaan strateginen johtaminen. Hän on valmistunut kauppatieteiden tohtoriksi Helsingin kauppakorkeakoulusta vuonna 1991.

kanssa, vaikka viheliäisimpiin ongelmiin ei olisikaan löydettävissä kaikkia osapuolia täysin tyydyttäviä ratkaisuja. Esimerkiksi vastaperustettu Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvosto voi toimia tässä apuna ja allokoida tutkimusrahoitusta yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseksi.

Johtamisenkin pitää muuttua. Yliopistojen on muututtava strategisesti ketterämmiksi. Niillä on oltava strategista herkkyyttä seurata – ei vain omien tieteenalojensa – vaan myös koko yhteiskunnan kehitystä niin, että tekeminen haastaa ja tukee kehitystä parhaalla mahdollisella tavalla. Yliopistojen on opittava käyttämään resurssejaan entistä joustavammin, jolloin ongelmien ratkaisemiseen kyetään kohdentamaan oikea määrä oikeanlaisia resursseja oikeaan aikaan. Tämä on haastava yhtälö, koska samaan aikaan on resursoitava pitkän tähtäimen perustutkimukseen.

Yliopistojen johtamisen suurin haaste liittyy kuitenkin strategisen ketteryyden kolmanteen osatekijään, johdon yhtenäisyyteen. Johdon on kyettävä toimimaan yhtenä, koko yliopiston etua ajavana tiiminä, joka samanaikaisesti tuottaa omien tieteenalojensa huippu tutkimusta ja vaikuttaa tutkimuksen avulla yhteiskunnan hyvinvoinnin kehittymiseen.

—Mikko Kosonen

Terh

i Kor

hone

n

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen vaatii ketteryyttä

AUM12_siella 41 25/11/14 10:26


In-houseThis section gives you a picture of what’s happening at Aalto University.


Top scientists and experts gather for the Academic SummitTHE AALTO UNIVERSITY Academic Summit brought together the world’s top names from academia and business alike. Participants engaged in debate about the role of universities in supporting economic growth, job creation and wellbeing in the information society. The five-day event was organised in and around Otaniemi campus between 16 and 20 November 2014.

The event started with a festive ceremony for the World Cultural Council’s Awards of Science. Awards were granted to two leading pioneers in the fields of science and education. Also, six talented young researchers from Aalto University received special recognition from the Council.

The theme of the Summit was The Impact of Universities on Economic Growth. Speakers at the event included the Nobel Laureate Edmond H. Fischer, Millennium Technology Prize Laureate Stuart Parkin and the winner of the Marcus Wallenberg Prize Magnus Berggren.

Different perspectives on the impact of universities on the surrounding

world were presented. The advancing of innovations and academic entrepreneurship was one of the key topics. The official opening of the startup and technology event Slush was held in conjunction with the Summit.

Diverse ideas for creating and building innovation ecosystems around universities were discussed at the Summit, which also addressed the need for strong university-industry cooperation.

The impact of science on human health and wellbeing is expected to be enormous in the future and this was reflected in many presentations. Addressing global challenges through research and innovation was emphasised from the perspectives of the bioeconomy and sustainable technologies. ICT-based innovations also play an ever-increasing role in solving global challenges. A special session was devoted to debating the need to co-create and the power of individuals versus teamwork in creating new ideas and designs.

World Cultural Council awards—Aalto University hosted the World Cultural Council’s 31st award ceremony. The Albert Einstein World Award of Science was granted to Professor Sir Philip Cohen from the University of Dundee. He has contributed to growing awareness of the profound importance of protein phosphorylation, which regulates almost all biological processes within living cells.

The José Vasconcelos World Award of Education was granted to Professor Federico Rosei from the University of Quebec. He has built a global network of young researchers and has launched initiatives to aid materials research. His vision is to bridge the scientific and technological knowledge gap in developing countries.

The science award laureates, Professor Frederic Rosei and Professor Sir Philip Cohen. The medal was presented to Professor Cohen by his mentor and supervisor Professor Fischer, who said in his touching introductory speech: “It is commonly said that the teacher fails if he has not been surpassed by his students. In this instance, there has been no failure on my part.”

AUM12_Inhouse 42 25/11/14 10:21

AALTO UNIVERSITY MAGAZINE 12 \ 43AALTO UNIVERSITY MAGAZINE 12 \ 43

Top scientists and experts gather for the Academic Summit

Professor Edmond H. Fischer presented the Medal for Educational Merit to President Tuula Teeri as a recognition for her contribution to a student-orientated university. In her opening speech, President Teeri pointed out that scientific knowledge, education and culture are the very foundation of the success and wellbeing of mankind.

In addition to the science awards, special recognitions were also given to

six young and talented Aalto University researchers: Hele Savin, Camilla Hollanti,

Katri Kauppi, Mauri Kostiainen, Matti Kuittinen and Jani Romanoff.

Also in the photo are President Tuula Teeri and the executives of the World

Cultural Council, Esteban Meszaros Wild, Colin Blakemore and Edmond H. Fischer.

Text Marjukka Puolakka Photos Lasse Lecklin, Johanna Kinnari, Mikko Raskinen

Visual identity of WCC Ceremony and Academic Summit Marion Robinson

AUM12_Inhouse 43 25/11/14 10:22




The advancing of innovation and academic entrepreneurship was one of the key topics of the Aalto Academic Summit. The same themes were present at Slush, the massive startup event held in Helsinki. The original idea behind Slush came from Aalto University students. This year’s Slush was the biggest startup event in Northern Europe with over 14,000 attendants. Aalto University was an official partner of the event. The opening of the Academic Summit and one of its sessions were organised at Slush.

Head of Products Sebastian Nyström from Nokia Technologies had the floor in the Summit session From Research to ICT Innovations: “The earlier way for building value chains was for people to build on top of each other. There were companies that specialised in manufacturing, while others handled shipping, and so forth. They would not do everything along the way because this was too expensive. New companies can do everything, whether it involves hardware or software or reaching the markets. A lot of new products are actually vertical and, in this new model, you are building something from top to bottom. In today’s business world, intra-barriers are gone and competition is global. This is like never before.”

In the Creating Together session, the audience witnessed an intriguing debate on whether creativity is a matter of collaboration or a matter of solitude. Professor Teemu Leinonen demonstrated the power of co-creation with examples like Wikipedia and massive open online courses. Dean Anna Valtonen urged the audience to ask themselves whether we are more creative alone or together. Professor Stuart Walker from Lancaster University spurred the debate by arguing that our ability to be creative and original is compromised in a group. After a lively discussion, the debaters and the audience shared many views and it was emphasised that there is power in working and creating together, but that strong leadership is also needed to make the final decisions on co-created issues.

AUM12_Inhouse 44 25/11/14 10:22


Esteemed guests at the university.

Text Heidi HammarstenPhoto Lasse Lecklin

Visiting

What fresh opportunities does increasing memory capacity bring to the individual and society? It is very difficult to anticipate the future. It is easy to look back and say yes, we can do all this today because of exponential development in computing, but it is extraordinarily difficult for people to imagine what that would mean in the future – a thousand-fold improvement in computing power, the ability to store a thousand times as much data a thousand times more cheaply. Lots of what we just take for granted today would have been unforeseen ten years ago. What the future, with its increasing computer power, most certainly is going to bring is just vastly more possibilities. To me, learning and access to knowledge is the most important thing. You hold a total of 90 patents associated with memory capacity. Can you estimate what economic or job-creating effects your discoveries have had?I would argue that neither Facebook or Google would be possible if you couldn’t store digital data. My inventions enabled that. Of course you need communication technologies and computing technologies as well. But fundamentally, the world today has moved from computer-centric to data-centric, it’s all about data.

This year’s Millennium Prize Laureate Stuart Parkin inspired the audience at the Aalto

University Academic Summit. We asked the industrious inventor how exponential

growth in computer memory affects us.

Which of your discoveries is most important to you personally?Well, I think it’s the discovery I made more than twenty years ago. I showed that in a magnetic multi-layered system, magnetic objects talk to one another through a metal spacer layer. If you change the spacer layer thickness by just a few atomic layers, the coupling changes, so that the surrounding magnetic layers would want to be antiparallel or parallel. This enables us to engineer new magnetic materials, the most important of them called synthetic antiferromagnets, with no net magnetization.

What research themes interest you at the moment and what kinds of practical applications do you expect them to yield?For me, the most interesting question is how can we build devices that are more biologically inspired, that are not immutable, but will evolve because of the way they interact with other devices and systems. So, essentially, they reconfigure themselves automatically in very profound ways. An other interesting area is how we build three-dimensional devices and structures, how we actually do that physically. I don’t mean in these crude ways like 3D printing, but on the nanoscale it is still very limited what we can do. Yet that will evolve, too, it is just a beginning.

The man who enabled

Facebook and Google

AUM12_Inhouse 45 25/11/14 10:22


VäitöksiäPadot uhkana Mekong-joellaDI Timo Räsänen tutki väitöstyös-sään Kaakkois-Aasiassa sijaitsevan Mekong-joen vesistö- ja ilmastomuu-toksia. Alueen väestönkasvu ja talouden kehitys on nopeaa, ja niiden myötä myös energian- ja ruoantarve kasvaa. Tämä näkyy patorakentamisen ja vedenkäytön lisääntymisenä.

Tutkimus ennakoi patorakentamisen tuovan merkittäviä muutoksia Mekong-joen vuotuiseen tulvapulssiin, jonka ympärille alueen ekosysteemit ja 70 miljoonan asukkaan elinkeinot muotou-tuvat.

Padot uhkaavat alueen ruokaturvaa muuttamalla jokien virtaamia. Tulvien pienentyessä ekosysteemien tuottavuus pienenee. Padot estävät myös kalojen normaalia vaellusta vesistössä, joka on maailman suurin sisävesikalastusalue. Niin ikään padot pidättävät ravinteita sisältäviä sedimenttejä, jotka tulvan mukana levittäytyisivät tulvatasanteille. Sedimentit ovat tärkeitä joen suisto-alueen muodostumiselle.Timo Räsänen 22.8.1014: Hydrological changes in the Mekong River Basin – The effects of climate variability and hydropower development. Insinööritieteiden korkeakoulu.

Huomio mobiiliin käyttöliittymäänDI Joanna Bergström-Lehtovirta tutki väitöstyössään mobiililaitteen käyttö liittymän vaikutusta käyttäjänsä suorituskykyyn.

Tutkimuksen mukaan liikkuminen ja muiden esineiden käsittely samanaikaisesti heikensivät sekä mobiililaitteen käytön nopeutta että tarkkuutta. Käyttöliittymällä todettiin olevan suuri merkitys siihen, miten käyttäjät pystyvät syöttämään laitteeseen tietoa samalla, kun he käsittelevät muita esineitä tai kun käytöstä saatava aistipalaute on rajoittunutta.

Bergström-Lehtovirta kehitti mallin, joka ennustaa peukalon toiminta-alueen laitteen näytöllä. Hänen mielestään puhelinten suunnittelussa on menty tekniikka edellä eikä käytön tehokkuu-teen ole juuri kiinnitetty huomiota.

”Mobiililaitteita ei ole suunniteltu tukemaan ihmiskäden toimintaa tai olemaan ergonomisia, toisin kuin monet muut arjen välineet. Toisaalta niitä on mahdollista muokata uudella teknolo-gialla melkein loputtomasti käyttäjän ominaisuuksien mukaan.” Joanna Bergström-Lehtovirta 30.8.2014:The Effects of Mobility on Mobile Input. Perustieteiden korkeakoulu.

Äänellä on väliä elokuvakokemuksessaDiplomiviulisti, äänisuunnittelija Päivi Takala esittää, että perinteinen tapa kuvata ääntä tunteisiin vetoavana tai alitajuisena elementtinä ei tee oikeutta tavalle, jolla ääni osallistuu merkitysten muodostumiseen elokuvakokemuksessa.

”Elokuva tulisi käsittää tuntoisena, kokonaisvaltaisena kokemuksena, joka välittyy kaikkien aistien kautta. Perin-teisesti elokuvateoriat ja alan opetus painottavat narratiivisuutta tai visuaa-lisuutta.”

Tuntoisuudella tarkoitetaan sitä, että ihmisen ymmärrys maailmasta raken-tuu pohjimmiltaan kehon ja tuntojen kautta.

Väitöstyöhön kuuluu myös kolme taiteellista teosta: dokumenttielokuva Erikoisia tapauksia, tanssielokuva Syvä hengitys sisään ja audiovisuaalinen ins-tallaatio Helsingin kaunein ääni.Päivi Takala 19.9.2014: Äänen tunto. Elokuvaäänen kokemuksellisuudesta. Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu.

Metsäbiomassasta polttoainetta tehokkaamminDI Minna Yamamoto tutki väitöstyös-sään metsänhakkuutähteiden käyttöä biopolttoaineiden tuotantoprosessissa. Tutkimuksessa tarkasteltiin etenkin metsäbiomassan kemiallista koostu-musta ja sen vaikutusta prosessiin.

Biomassan fraktiointimenetelmänä tutkittiin rikkidioksidi-etanoli- vesikeittoa, joka liuottaa tehokkaasti metsäbiomassan ligniiniä ja hemisel-luloosaa vapauttaen selluloosakuidut. Menetelmän etuja ovat muun muassa hemiselluloosasokerien täysi hyö-dynnettävyys, kohtalainen energian-kulutus sekä soveltuvuus useimmille lignosellu loosaraaka-aineille.

Tutkittu fraktiointimenetelmä sovel-tui hyvin sekä havu- että lehtipuubio-massalle, joskin lehtipuun delignifiointi oli tehokkaampaa. Havupuubiomas-san käsittelyä hankaloittivat korkea kuoripitoisuus ja kuoren fenolihapot. Havupuun hydrolyysiä voitiin kuiten-kin parantaa pinta-aktiivisten aineiden avulla. Minna Yamamoto 26.9.2014: SO2-ethanol-water fractionation and enzymatic hydrolysis of forest biomass. Kemian tekniikan korkeakoulu.

Aluepääkonttorit katoavat Suomesta Ulkomaisten yhtiöiden Suomessa toimi-vat tytäryhtiöt saivat 1990-luvulla vas-tuulleen muita maita, kuten Baltian maat ja Venäjän, ja muuttuivat siten aluepää-konttoreiksi. KTM, DI Perttu Kähäri tutki väitöskirjassaan, mitä tapahtui näille yli 300 aluepääkonttorille seuraa-vien kymmenen vuoden aikana.

”Useimmat niistä ovat säilyttäneet vastuunsa, mutta lähes kaikkien vas-tuut ovat muuttuneet. Esimerkiksi osa vastuumaista on menetetty tai toimin-nallinen vastuu on kaventunut. Toimin-nallisella vastuulla tässä tarkoitetaan vastuuta funktioista, kuten taloudesta, markkinoinnista ja HR:stä. Lisäksi lähes puolet aluepääkonttorivastuista on kokonaan menetetty. Joskus menestys on tuonut myös lisää vastuuta. Etene-vässä tytäryhtiötaloudessa aluepää-konttorit ovat Suomelle mahdollisuus – mutta kenties jo menetetty sellainen.”Perttu Kähäri 10.10.2014: Why do regional headquarters live and die? Kauppakorkeakoulu.

Uutta tietoa sydämen mittaamisestaDI Mikko Paukkunen kehitti väitös-tutkimuksessaan seismokardiografian (SKG) valmiuksia kliiniseen käyttöön-ottoon. SKG:llä mitataan sydämen ja verenkiertoelimistön tilaa. Se on huo-mattavasti edullisempi ja vähemmän tutkittavaa rasittava mittaustapa kuin muut vastaavat menetelmät.

SKG:tä on jo aiemmin käytetty mittaa-maan sydämen aiheuttamia paikallisia värähtelyjä rintalastalta, mutta mitattua dataa on käytetty lähinnä täydentämään tehtyä diagnoosia. Uudet mittausme-netelmät antavat lupaavia tuloksia esi-merkiksi veritulpan aiheuttaman veren puutoksen havaitsemisessa sekä sydän-lihaksen supistuvuuden arvioinnissa.

Paukkunen tutki SKG:n toteutus-kelpoisuutta sekä kehitti järjestelmää SKG-signaalien havaitsemiseen. Lisäksi hän toteutti siihen liittyvät kaksi eril-listä mittausjärjestelmää ja arvioi nii-den suorituskykyä.Mikko Paukkunen 17.10.2014: Seismocardiography: Practical implementation and feasibility. Sähkötekniikan korkeakoulu.

—Aalto-yliopiston väitöskirjat verkossa: aaltodoc.aalto.fi, books.aalto.fi

AUM12_lopuksi 46 25/11/14 10:10


Ajankohtaista

Aalto-yliopiston neljä tekniikan korkea-koulua viettivät yhteistä tohtoripromoo-tiota lokakuussa. Juhlassa promovoitiin 346 tekniikan tohtoria ja kymmenen kunniatohtoria.

Tekniikan uudet kunniatohtorit ovat merkittäviä tieteen, tekniikan ja yhteiskunnan vaikuttajia: diplomi-in-sinööri, vuorineuvos Jorma Eloranta; Åbo Akademin vararehtori, professori Mikko Hupa; kauppatieteiden tohtori Sirkka Hämäläinen; Meijon ja Na-goyan yliopistojen professori Sumio Iijima Japanista; NTNU:n professori Torgeir Moan Norjasta; Eindhovenin

Älytekstiilejä Euroopan parlamentissa—Pehmeä LeeLuu-yövalo helpottaa lasten pimeänpelkoa ja herätti tunteita myös marraskuisessa huippukokouksessa Brysselissä. Kosketukseen reagoiva valo ja kymmenkunta muuta innovatiivisen tekstiilimuotoilun tuotetta olivat esillä Euroopan parlamentissa 6th European Innovation Summit -kokouksen yhteydessä.

Aalto-yliopiston opiskelijoiden Wearable Technology Design -näyttely järjestettiin Suomen europarlamentaarik-kojen kutsusta. Näyttelytöissä teknologia, muotoilu ja taide yhdistyvät uudenlaisiksi konsepteiksi. Esillä oli esimerkiksi ortopedinen painoa tarkkaileva kenkä, veden alla lämmi-tettävä sukelluspuku sekä tekstiilipohjaisia käyttöliittymiä musiikin kuunteluun.

Lelumaisen LeeLuu-lampun idea syntyi muotoilun kurssilla ja johti startup-yrityksen perustamiseen. Tuotekehitys on prototyyppivaiheessa.

Professori Sumio Iijima iloitsi kunniatohtorin arvosta.

Geo

rge A

tana

ssov

Mui

stik

uva/

Laur

i Aal

tone

n ja

Tuo

mas

Sau

liala

Promootiossa kymmenen uutta kunniatohtoria—

teknillisen yliopiston professori Hans Niemantsverdriet Hollannista; Prin-cetonin yliopiston dekaani, professori H. Vincent Poor Yhdysvalloista; Uni-versity of New Mexicon magneettisti-mulaatiolaboratorion johtaja, profes-sori Claudia Tesche Yhdysvalloista; Helsingin yliopiston professori Esko Ukkonen sekä KTH:n dekaani, profes-sori Jens Zander Ruotsista.

Tohtoripromootion teemana oli 80 vuotta tekniikan promootioita. Suomen ensimmäinen juhlallinen tekniikan alan tohtoripromootio järjestettiin vuonna 1934.

AUM12_lopuksi 47 25/11/14 10:10


AUM12_lopuksi 48 25/11/14 10:11


onko avaruudessa elämää?

Mikroaaltokaukokartoituksen apulaisprofessori johtaa hanketta, jonka tavoitteena on laukaista avaruuteen Suomen ensimmäinen satelliitti. Teksti Paula Haikarainen Kuva Jussi Särkilahti

Jaan Praks,

Arjen valintojaAsiantuntija kertoo tutkimusalaansa

liittyvistä henkilökohtaisista valinnoista.

Aalto-1-satelliittia on rakennettu jo monta vuotta. Onko koskaan tehnyt mieli lyödä hanskat tiskiin?Ei ole. Haluan nähdä Aalto-1:n avaruudessa.

Olen hakannut päätä seinään, etsinyt kierto-teitä ja mahdollisuuksia, mutta luovuttaminen ei ole käynyt mielessä.

Millaista tietoa satelliitti meille aikanaan tuottaa?Tärkein tieto koskee itse laitteen toimintaa. Haluamme tietää, saadaanko kaikki toimimaan ja tieteelliset kokeet tehtyä juuri suunnitellulla tavalla.

Mikäli kaikki onnistuu, Suomella on satellii-tin lennon jälkeen kolme uutta avaruusinstru-menttia, jotka voivat mullistaa tulevaisuuden kaukokartoituksen ja jopa planeettojen välisen matkailun. Lisäbonuksena olisi kokonainen tiimi nuoria insinöörejä, jotka tietävät pysty-vänsä rakentamaan toimivan satelliitin – ja tämä olisi vasta alkua.

Aalto-1 on nanosatelliitti ja vastaa kooltaan maitopurkkia. Käytettynä se ei taida kelvata kierrätykseen, tuleeko siitä avaruusromua?Aalto-1 kelpaa kierrätykseen erinomaisesti! Sen plasmajarru on suunniteltu siirtämään laite tehtävänsä jälkeen alemmalle kierto- radalle. Siellä se tuhoutuu, eikä jää avaruus-romuksi. Mikäli koe onnistuu, voidaan muutkin nanosatelliitit tulevaisuudessa varustaa saman-laisella siivousjärjestelmällä, jolloin avaruus-romuongelmaa ei pitäisi syntyä.

Minkä avaruuteen liittyvän myytin olisi jo aika murtua? Sen mielikuvan, että avaruus on kaukainen paikka, joka ei juuri vaikuta arkeemme. Avaruuden raja on lähempänä kuin mitä Lahti on Helsingistä, ja avaruustekniikkaa hyödynnetään melkein jokaisella elämän alalla. Avaruus on meidän takapiha, joka on täynnä mahdollisuuksia ja uutta tietoa.

Lähtisitkö itse avaruusmatkalle?Tykkään matkustamisesta, joten mikä ettei. Kyllä lähtisin.

Uskotko, että avaruudessa on elämää?Tiedän vuorenvarmasti, että on: maapallo kuhisee elämää. Mutta haluat ilmeisesti kysyä, onko elämää myös ”siellä jossain”?

Uskon, että muuallakin avaruudessa on elämää, mutta mahdollisuutemme saada siitä tietoa ovat ajan ja tilan valtavan mittakaavan vuoksi rajallisia. Avaruustekniikka on oikeas-taan ainoa keino saada siihen vastauksia.

Kumpi on kovempi Star Trek vai Star Wars? Star Wars sytyttää enemmän. Siinä on enemmän seikkailun ja rakenteluprojektin meininkiä.

AUM12_lopuksi 49 25/11/14 10:11


Palkitut Kalenteri

Rob Blaauwgeers on Vuoden alumni—Tekniikan tohtori Rob Blaauwgeers valittiin Perustieteiden korkea-koulun historian ensimmäiseksi Vuoden alumniksi. Valinnan perusteena on uraauurtava tutkimustyö ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus.

Blaauwgeers väitteli Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 2002 ja teki post doc -aikanaan Kylmälaboratoriossa (nykyisin O.V. Lounasmaa -labo-ratorio) merkittävän keksinnön rakentaessaan kompressoritekniikkaan perustuvan matalien lämpötilojen laitteen. Keksinnöstä syntyi vuonna 2007 perustettu BlueFors Cryogenics, joka on nykyisin menestyvä, kansainvälisillä markkinoilla toimiva kasvuyritys. Yrityksellä on 23 työn-tekijää ja 30 prosentin markkinaosuus yliopistoille ja tutkimuslaitoksille myytävien kylmälaitteiden kaupasta.

Eero Hyvöselle tiedonjulkistamisen valtionpalkinto

―Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi professori Eero Hyvöselle tiedonjulkistamisen valtionpalkin-non 2014.

Hyvönen on semanttisen tie-tojenkäsittelyn ja koneoppimisen kansainvälisesti tunnustettu pio-neeri ja semanttisen webin raken-taja. Semanttinen verkottuminen mahdollistaa eri lähteistä peräisin olevien tietojen yhdistelyn ja tieto-koneella tehtävän päättelyn.

Hyvösen johtama semanttisen laskennan tutkimusryhmä Perus-tieteiden korkeakoulussa on sekä kehittänyt uusia tiedonhakume-netelmiä että aktiivisesti edistänyt niiden käyttöönottoa. Tutkimus-ryhmän julkaisutoiminta on laajaa.

Leena Louhiala-Salmiselle viestintäjärjestön palkinto— Yritysviestinnän maisteriohjelman johtaja Leena Louhiala-Salminen Kauppakorkeakoulusta palkittiin Outstanding researcher award 2014 -tunnustuksella. Palkinto on kansainvälisen Association for Business Communication -järjes-tön elämän työpalkinto.

Palkitsemiskriteereinä ovat näkyvyys alan merkittävissä julkai-suissa, työn merkitys yritysviestin-nälle sekä tutkimuksen laatu.

Valitsijaryhmä koostui akateemisista yritysviestinnän tutkijoista, jotka kaikki ovat voit-taneet palkinnon aiemmin. Raati kiitti Louhiala-Salmisen tutkimus-työn laatua ja syvyyttä sekä sen vai-kuttavuutta yritysviestinnän alalla.

KYN-joulukonsertti: Valkeuteen, johtaa Kaija Viitasalo17.12. klo 18 ja 20 Pyhän Sydämen kappeli, Kirstinkatu 1, Helsinki

20.12. klo 20 Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3, HelsinkiLiput: 18/12 € kuorolaisilta tai Tiketistä

Polyteknikkojen Kuoron joulukonsertti18.12. klo 18 ja 20 Johanneksenkirkko, Korkeavuorenkatu 12, HelsinkiLiput: 27/20/13 €, joulukonsertti.fi

2015Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun vuosijuhla ja professorien avajaisluennot13.1. klo 13 Mediakeskus Lume, Hämeentie 135 C, Helsinki

Uusien professorien tervetuliaisluennot 27.1. klo 14.15 Otaniemen kampuksella (paikka vahvistetaan myöhemmin, ks. aalto.fi)

Yleisöluentosarja: Kyberturvallisuus – mistä on kysymys? TUAS-talo, AS2-Sali, Otaniementie 17, Espoo

13.1. klo 17–19 Kyberturvallisuus suomalaisen yhteiskunnan turvallisuudessaKansliapäällikkö Arto Räty, Puolustusministeriö: Kyberturvallisuus osana kokonaisturvallisuutta ja Suomen kyberturvallisuusstrategiaJohtaja Reima Päivinen, Fingrid Oyj: Sähköriippuvainen Suomi

10.2. klo 17–19 Kybertoimintaympäristön turvallisuus ja yksityisyys Paneelikeskustelu: puolustusministeri Carl Haglund, opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru, Kyberturvallisuuskeskuksen johtaja Kirsi Karlamaa, FISC ry:n toiminnanjohtaja Juha Remes, Helsingin Sanomien toimittaja Laura Halminen

3.3. klo 16–18 Kyberulottuvuus osana sodankäyntiä ja konfliktejaDeputy Assistant Secretary General Jamie Shea, NATO: The role of cyber in international conflicts and in NATO activitiesJohtamisjärjestelmäpäällikkö Ilkka Korkiamäki, Puolustusvoimat: Suomen kyberturvallisuus sotilaallisesta näkökulmasta

14.4. klo 17–19 Kyberturvallisuus mediassaSotilasprofessori Jari Rantapelkonen, Maanpuolustuskorkeakoulu: Tiedolla vaikuttaminen ja medialukutaitoNettipoliisi Marko Forss, Poliisi: Sosiaalinen media ja turvallisuus

5.5. klo 17–19 Mahdollisuuksien kyberturvallisuusMaajohtaja Anni Ronkainen, Google: Mitä teknologia mahdollistaa?Puheenjohtaja Timo Kotilainen, FISC ry: Suomalaisen yrityselämän mahdollisuudet kyberturvallisuudessaKybersuurlähettiläs Marja Rislakki, ulkoasiainministeriö: Kyberdiplomatia

Aalto Brain Centre Seminarsat 14:15 –15:15 Aalto Brain Centre, Otakaari 4, room 216, Espoo

12.1. FiDiPro Fellow Lin Fa-Hsuan26.1. Neurologist Nina Forss9.2. Professor Ari Koskelainen23.2. Academy Professor Riitta Salmelin

Lisätietoa tapahtumista: aalto.fi | alumninet.aalto.fi

Mik

ko R

aski

nen

Kuv

at A

nni H

anén

AUM12_lopuksi 50 25/11/14 10:11

12AA

LTO

UN

IVE

RS

ITY

MA

GA

ZIN

E 1

2

aalto.fi

ISSN 1799-9324 / ISSN 2323-4571 ISSN-L 1799-9324

JOULUKUU / DECEMBER 2014

Enemmän valoa Lyhyt matka maailmalle New tricks for nanomagnets

Enlightenment at the Academic Summit p. 42

Tutkimus tuo kilpailukykyä s. 12

TÄMÄ LEHTI KERTOO /IN THIS ISSUE yliopiston yhteydestä talouskasvuun

vihreän ledin metsästyksestä seeking hybrid nanomaterials imprints of the Academic Summit

...ja paljosta muusta.

AUM12_kannet.indd 1 26/11/14 09:24

Aalto University Magazine 12

Documents

Transcript of Aalto University Magazine 12