1

Tiivistelmä YK:n väestörahaston vuosiraportista State of World Population 2015

Naiset ja tytöt huomioitava kriiseissä

SUOJAAN MYRSKYLTÄ

2

Toimittajat: Pauliina Liukkonen

Raportin on alkuperäisestä englanninkielisestä versiosta ” State of World Population 2015. Shelter from the Storm. A transformative agenda for women and girls in a crisis-prone world” lyhentäen suomentanut Miika Koskela.

Ulkoasu: Otto PaakkanenKannen kuva: UNFPA/Nake Batev

ISBN printti: 978-952-226-173-1ISBN pdf: 978-952-226-174-8

Helsinki 2015Nord Print

Julkaisu on tuotettu ulkoasiainministeriön kehitysyhteistavaroin. Julkaisussa esitetyt näkemykset eivät välttämättä edusta ulkoasiainministeriön virallista kantaa. Vain ilmaisjakeluun.

SUOJAAN MYRSKYLTÄ

3

© Mikkel Ostergaard/Panos Pictures

Tiivistelmä YK:n väestörahaston vuosiraportista State of World Population 2015

Naiset ja tytöt huomioitava kriiseissä

4

* ESIPUHE ............................................................... 5

° JOHDANTO ............................................................ 6

1 HAURAS MAAILMA ............................................................ 12

2 NAISTEN JA TYTTÖJEN KOHTUUTON TAAKKA ........................................ 22

3 APU KEHITTYY KOKONAISVALTAISEMMAKSI ........................... 30

4 SELVIYTYMISKYKY JA HUMANITAARISEN AVUN JA KEHITYSYHTEISTYÖN JATKUMO ...... 38

5 UUSI SUUNTA SEKSUAALI- JA LISÄÄNTYMIS-TERVEYDEN RAHOITUKSEEN ............................ 44

6 MUUTOSVISIO RISKIEN VÄHENTÄMISESTÄ JA SELVIYTYMISKYVYN PARANTAMISESTA ... 50

& Tilastot ............................................................ 56 Tilastojen indikaattorit ............................... 64Si

säll

ys

5

V iime vuosina on saavutettu useita edistys-askelia naisten ja tyttöjen oikeuksien ja terveyden suojelemiseksi humanitaaristen

kriisien yhteydessä. Silti avun tarve on ylittänyt ra-hoituksen ja palvelujen tarjonnan. Nämä palvelut ovat kuitenkin ensisijaisen tärkeitä etenkin nuoril-le naisille ja tytöille. He ovat kaikkein haavoittuvai-simmassa asemassa, jopa vakaina aikoina.

Monissa maissa kymmenvuotias tyttö voidaan naittaa vasten tahtoaan. Hän saattaa joutua kas-vamaan olosuhteissa, joissa koulutus- ja terveys-palveluja on heikosti saatavilla ja mahdollisuuksia parempaan elämään vähän. Kriisitilanteessa olemassa olevat riskitekijät ja tytön haavoittu-vuustekijät moninkertaistuvat. Hän voi esimerkik-si joutua seksuaalisen väkivallan uhriksi, saada hiv-tartunnan tai tulla raskaaksi.

Jokaisella tytöllä on oikeus terveyteen, koske-mattomuuteen ja turvallisuuteen. Vuonna 1994 kansainvälisessä väestö- ja kehityskonferenssissa 179 maata vahvistivat tukevansa näitä oikeuksia

kaikissa tilanteissa. Humanitaarisella avulla ei kuitenkaan ole pystytty suojelemaan tyttöjä. He ovat edelleen alttiina vaarallisille raskauksille ja synnytyksille sekä väkivallalle.

Meidän on järjestettävä humanitaarisen työn tavoitteet uudelleen. Naisten ja lasten terveys ja oikeudet tulee nostaa tavoitteiden kärkeen. Kun naiset ja tytöt saavat seksuaaliterveyspalveluja muiden tasa-arvoa edistävien humanitaaristen ohjelmien rinnalla, avustusprojektien hyödyt kantavat akuutista kriisivaiheesta kauas tulevai-suuteen.

Olemme kaikki osa samaa maailmaa. Kaikilla hallituksilla on vastuu ihmisoikeuksien ja kan-sainvälisen oikeuden kunnioittamisesta. Naisten ja tyttöjen on voitava osallistua yhteisöjensä ja kansakuntiensa vakauttamisen ja kehittämiseen - kriisin aikana, sitä ennen ja sen jälkeen. l

Tri Babatunde Osotimehin YK:n varapääsihteeri, UNFPA:n pääjohtaja.

© A

P Ph

oto/

Mel

Eva

ns

Yli 100 miljoonaa ihmistä on humanitaarisen avun tarpeessa. Se on enemmän kuin koskaan toisen maailmansodan jälkeen. Tämä raportti on kutsu toimintaan katastrofeja ja sotia paenneiden kymmenien miljoonien naisten ja tyttöjen tarpeiden ja oikeuksien toteuttamiseksi.

ESIPUHE

6

Johd

anto

7

L evottomuuksille, konflikteille ja katastrofeille alttiiden hauraiden valtioiden määrä on lisääntynyt viimeisen viiden vuoden aikana. Val-tioiden haurautta lisää moni tekijä. Yksi niistä on köyhyys. Yli miljardi ihmistä elää äärimmäisessä köyhyydessä ilman kunnollista työtä ja peruspalveluita. Toinen merkittävä haurauteen vaikuttava tekijä on sijainti luonnonkatastrofeille alttiilla alueella. Luonnonkatastrofit vaikuttavat 200 miljoonan ihmisen elämään vuosittain. Luonnon-mullistusten määrän odotetaan lisääntyvän ilmastonmuutoksen seurauksena. Myös kaupungistumisen kiihtyminen ja kaupunkien ahtaus lisäävät riskejä.

Tyttöjen ja naisten vaihtoehdot selviytyä ja toipua kriiseistä ovat rajatummat johtuen syrjinnästä ja sukupuolten välisestä epätasa-arvosta. Naisilla ja tytöillä on yleensä vähemmän palkkatuloja, maaomaisuutta, etuuksia, terveyspalveluja, koulutusta, sosiaalisia suhteita, poliittista sananvaltaa, lainturvaa ja toteutuneita oikeuksia.

Maailmassa on enemmän pakolaisia kuin koskaan toisen maailmansodan jälkeen - arviolta 59,5 miljoonaa. Pakolaiset viettävät nykyään keskimäärin 20 vuotta poissa kotoaan. Joillekin kriisien aiheuttamat takaiskut ovat väliaikaisia, mutta toisinaan niistä selviämiseen menee koko elinikä.

JOHDANTO

Photo © UNFPA/Sawiche Wamunza

NAISET JA TYTÖT KANTAVAT RASKAIMMAN TAAKAN

n Naiset ja tytöt ovat haavoittuvassa ase-massa kriisien sattuessa. Sen vuoksi heillä on lähtökohtaisesti vaikeampi kestää kriisien seuraukset ja toipua niistä.

KOHONNUT RISKIl saada seksitauti, kuten hivl tulla suunnittelematta raskaaksil saada raskauskomplikaatio tai kuolla

synnytyksessäl joutua seksuaalisen tai suku-

puolistuneen väkivallan uhriksi

Yli 100 miljoonaa ihmistä tarvitsee

humanitaarista apua.

JOKA NELJÄS AVUN TARVITSIJA ON 15–49-VUOTIAS

TYTTÖ TAI NAINEN.

RISKI

8

Raskaudet ja synnytykset lisäävät tyt-töjen ja naisten haavoittuvuutta kriiseissä ja konflikteissa. Ehkäistävissä olevista äitiyskuolemista 60 prosenttia tapahtuu naisille, jotka kamppailevat selviytymises-tään kriisialueilla, luonnonkatastrofin kes-kellä tai pakolaisleireillä. Kriisitilanteissa sukupuolistunut väkivalta voi lisääntyä ja sitä saatetaan käyttää myös sodankäynnin välineenä. Äärimmäiset talousvaikeudet saattavat myös ajaa naisia seksityöläiseksi, mikä altistaa heidät ihmiskaupalle.

Tyttöjen ja naisten seksuaali- ja lisään-tymisoikeuksien on toteuduttava kaikissa olosuhteissa. Humanitaarinen kriisi ei vähennä kansainvälisen yhteisön ja yksit-täisten valtioiden velvollisuutta taata mah-dollisuutta kokonaisvaltaisiin seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluihin. Seksuaali- ja lisääntymisoikeudet ovat osa jokaiselle kuuluvia ihmisoikeuksia.

SEKSUAALI- JA LISÄÄNTYMISTERVEYS HUMANITAARISEN TYÖN KESKIÖÖN

Tänä vuonna sadasta miljoonasta humani-taarisen avun tarvitsijasta noin neljännes on ollut lisääntymisikäisiä tyttöjä ja naisia. Vaikka viime vuosikymmeninä on tapahtunut huomattavaa kehitystä, hu-

KESKEISET TOIMET JA PALVELUT KRIISIN ALKUVAIHEESSA

n Humanitaarisen avun kohdentamisessa naisille ja tytöille on tapahtunut huomattavaa edistystä. Silti niin työn rahoituksessa kuin toteutuksessa on puutteita.

TOIMENPITEET

Äitiys- ja lapsikuolemien

ehkäisy

Seksuaalisen väkivallan

ehkäisy ja hoito

Hiv- epidemian

hillitseminen

TAVOITTEET

Kuva © Panos/Chris de B

ode

l Synnytys- ja neuvola-palvelut kentällä

l Lähetejärjestelmä synnytyksiin liittyviin hätätapauksiin

l Synnytyksissä tarvittavat terveyden-huollon välineet

l Ehkäisyl Kondomitl Hiv-lääkitysl Raiskauksen

uhrien kliininen hoito

ENSISIJAISET PALVELUT

Seksuaalioikeuksien ja -terveyden turvaaminen

Riskien parempi hallinta

Sukupuolten välisen epätasa-arvon poistaminen

Yksilöiden palautumiskyvyn vahvistaminen koulutuksen ja terveyden kautta

Instituutioiden kapasiteetin vahvistaminen ennen kriisiä

Pitkäaikaisen, inklusiivisen ja oikeudenmukaisen kehityksen edistäminen

9

manitaarisella avulla ei ole täysin pystytty vastaamaan heidän tarpeisiinsa. Monet humanitaariset avustusprojektit ottavat nykyisin huomioon raskauteen ja synny-tykseen liittyvät tarpeet ja pyrkivät ehkäi-semään sukupuolistunutta väkivaltaa ja seksitautien leviämistä. Rahoituksessa ja toiminnassa on kuitenkin edelleen suuria puutteita.

Ruuan, suojan ja ensiavun tarjoaminen on olennaista kriisin akuutissa alkuvaiheessa, mutta sukupuoleen tai muihin ominaisuuk-siin liittyvän syrjinnän torjuminen on jäänyt toissijaiseen asemaan. Avustustoimet, jotka eivät tunnista sukupuolisidonnaisia uhkia ja tarpeita, voivat pahimmillaan syventää epätasa-arvoa ja syrjintää. Esimerkiksi raskauteen, synnytykseen tai ehkäisyyn liittyvät terveydenhoitopalvelut tukisivat haavoittuvassa asemassa olevia tyttöjä ja naisia.

Perinteisiä avustustyön toimintatapoja on muokattava siten, että kaikessa avustus-työssä huomioidaan myös sukupuolten eri-

Kuva © UNFPA/Ben Manser

ENNALTAEHKÄISY, VALMIUS JA VOIMAVARAT

PALAUTUMISKYKY

1010

HUMANITAARISEN TYÖN UUSI NÄKÖKULMA

n Katastrofitilanteissa naiset ja tytöt ovat eniten apua tarvitsevien joukossa ja heikoiten varustettuja toipumaan, mikäli heidän oikeutensa ja mahdollisuutensa ovat epäoikeudenmukaisten rakenteiden kaventamia.

ETEENPÄIN

Kuva © UNFPA/Ben Manser

ENNALTA- EHKÄISY JA

VARAUTUMINEN

TEHOKAS REAGOINTI

PALAUTUMIS- KYKY

TOIPUMINEN

SEKSUAALI- JA LISÄÄNTYMIS-TERVEYS SEKÄ

-OIKEUDET

OIKEUDEN-MUKAINEN JA

INKLUSIIVINEN KEHITYS

Hätäavun, kunnostustoimien ja kehitysyhteistyön jatkumon keskiössä ovat seksuaali- ja lisääntymisterveys sekä -oikeudet.

11

laiset tarpeet. Tämä on nykytiedon valossa välttämätöntä tehokkaan ja nopean kriisistä toipumisen takaamiseksi. Kun humanitaa-risella toiminnalla taataan seksuaaliter-veyspalvelut ja tuetaan sukupuoltenvälistä tasa-arvoa, positiiviset vaikutukset näkyvät koko yhteiskunnan kehityksessä.

PURETAAN SYRJINNÄN JA EPÄTASA-ARVON NOIDANKEHÄ

Uusia kriisejä syntyy ja ihmisten hätään on vastattava myös tulevaisuudessa. Tytöt, naiset ja heitä palvelevat instituutiot ovat tällä hetkellä heikoimmin varautuneita katastrofeihin. Epätasa-arvon ja syrjin-nästä johtuvan oikeuksien puutteen vuoksi tytöt ja naiset pystyvät osallistumaan uhkien torjuntaan ja jälleenrakennukseen kaikkein vähiten.

Kaikkien on päästävä osallisiksi valti-oiden välisestä ja sisäisestä kehityksestä tasavertaisesti. Naisten ja tyttöjen tulee voida osallistua oman yhteisönsä ja kan-sakuntansa kehittämiseen ja vakautta-miseen. Sen lisäksi, että tasa-arvoiseen kehitykseen panostaminen on reilua ja inhimillistä, sen kauaskantoisia etuja on muun muassa parempi kriisien sietokyky.

Paras tapa varautua kriiseihin on sijoit-taa ihmisiin jo ennen riskien toteutumista. Terveillä, koulutetuilla, hyvätuloisilla ja keskenään tasa-arvoisilla ihmisillä on merkittävästi parempi ennuste selviytyä kriisitilanteissa.

Kaikkiin humanitaarisiin kysymyksiin liit-tyy sukupuolinäkökulma, koska miehet ja naiset sekä pojat ja tytöt kokevat maailman eri tavoin. Siksi kaiken humanitaarisen toi-minnan on tunnistettava ja kyettävä vastaa-maan näihin eroavaisuuksiin ja aktiivisesti korjattava epäoikeudenmukaisuuksia.

KEHITYSYHTEISTYÖN JA HUMANITAARISEN AVUN KEINOTEKOISEN RAJAVIIVAN HÄIVYTTÄMINEN

Humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön välinen erottelu on virheellinen. Huma-nitaarisella toiminnalla voidaan luoda perusta pitkän aikavälin kehitykselle, joka hyödyttää kaikkia.

Humanitaarinen apu voi haastaa ole-massa olevat syrjinnän muodot esimerkiksi tarjoamalla kokonaisvaltaisia palveluita sukupuolistuneen väkivallan uhreille. Se voi ottaa miehet ja pojat mukaan rakentamaan uusia sosiaalisia normeja. Parhaimmillaan se lisää ymmärrystä naisten oikeuksista ja rauhanomaisista ratkaisuista erimielisyyk-sissä. Tasa-arvoinen, osallistava ja oikeus-perustainen kehitys ja näiden edesauttama toipumiskyky voivat jopa tehdä humanitaa-risen avun tarpeettomaksi.

Kriisien lisääntyminen maailmassa aset-taa meille paineita toimia paremmin. Me tarvitsemme parempaa kehitystä, parempaa humanitaarista työtä, parempaa riskien-hallintaa ja torjuntaa, valmistautumista ja kestävyyttä ja näiden kaikkien osa-alueiden tehokasta yhteistyötä. Tätä kaikkea yhdistää sama punainen lanka: sukupuolien kaiken-kattava tasa-arvo. Seksuaali- ja lisääntymis-terveyden ja -oikeuksien täysi toteutuminen johtaa vähäisempään haavoittuvuuteen ja paljon parempaan kestävyyteen ja toipumis-kykyyn niin yksilö- kuin yhteiskuntatasolla.

YK:n uudet kestävän kehityksen tavoit-teet on asetettu ja Maailman humanitaari-nen huippukokous pidetään vuonna 2016. On aika toimia tyttöjen ja naisten oikeudet humanitaarisen työn ytimessä. l

12

LUK

U 1

© UN Photo/Marco Dormino

13

Konfliktit, väkivalta, epävakaus, äärimmäinen köyhyys ja alttius sai-rauksille ovat pohjimmiltaan toisiinsa yhteydessä olevia olosuhteita. Ne estävät jopa miljardia ihmistä nauttimasta toisen maailman-sodan jälkeen saavutetuista yhteiskunnallisista ja taloudellisista hyödyistä.

Monet kriisit kestävät vuosikymmeniä ja vaikuttavat usean su-kupolven elämään. Globalisoituneessa maailmassa jopa vakailla alueilla asuvat ihmiset tuntevat aiempaa enemmän turvattomuutta.

Jokainen kriisi, oli kyse sodasta, tautiepidemiasta tai maanjäristyk-sestä, aiheuttaa riskejä terveydelle, turvallisuudelle, toimeentulolle ja oikeuksien toteutumiselle.

Konfliktien ja katastrofien aiheuttamat tuhot sekä ympäristön ja talouden haavoittuvuus ovat aiheuttaneet ennennäkemättömän tarpeen valtioiden, kansalaisyhteiskunnan ja kansainvälisten organi-saatioiden toimittamalle humanitaariselle avulle.

Luonnonkatastrofeja, erityisesti tulvia ja myrskyjä, esiintyy nykyään kaksi kertaa useammin kuin 25 vuotta sitten. Lisäksi etenkin valtioiden sisäiset konfliktit ajavat miljoonittain ihmisiä kodeistaan.

HAURAS MAAILMA

Leyla Ashur ja perhe

Makedoniassa

” Olin kolmannella kuulla raskaana ja huolissani, miten matkan rasitukset vaikuttai-

sivat vauvaani. Meidän täytyi kuitenkin lähteä, ei ollut vaihtoehtoja” sanoo Leyla Ashur Syyriasta.

35-vuotias Ashur pakeni miehensä ja neljän poikansa kanssa taisteluita kotikaupungissaan. Perhe asui ensin vuoden Irakissa, mutta jatkoi sitten pakomatkaansa Turkkiin. Perhe viipyi Turkissa muutaman vuoden, mutta siel-läkin väkivallan ja hyväksikäytön uhka oli ilmassa jatkuvasti.

Kuusihenkinen perhe lähti myös Turkista koko omaisuus reppuihin sullot-tuna. Vaellus maan läpi kesti kymmenen

päivää. Etelä-Turkissa he maksoivat 10 000 euroa matkasta kumilautalla Kreikkaan. Sieltä he jatkoivat matkaansa Makedoniaan. Tavoitteena oli päästä Serbian ja Unkarin kautta Belgiaan Ashu-rin siskonmiehen luokse.

Kesällä 2015 Makedonian valtion läpi kulki päivittäin noin 700 pakolaista. Näistä pakolaisista joka neljäs heistä oli nainen. Arviolta kuusi prosenttia heistä oli raskaana. Monet kärsivät pitkien kävelymatkojen, kuumuuden, heikon ravinnon, nestehukan ja epähygieenisten olosuhteiden aiheuttamista terveys-ongelmista. Nämä ongelmat saattavat aiheuttaa raskauden komplikaatioita, keskenmenoja ja henkisiä traumoja.l

14

TULVAT JA MYRSKYT: KAIKKEIN YLEISIMMÄT LUONNONKATASTROFIT

Maailmassa sattuu keskimäärin 340 luon-nonkatastrofia vuodessa, joista 1-3 on mit-taluokaltaan suuria. Luonnonkatastro-feissa kuolee keskimäärin 67 500 ihmistä vuodessa. Valtioiden taloudellinen kehitys vaikuttaa uhrien lukumäärään.

Luonnonkatastrofien aiheuttamissa on- nettomuuksissa kuolee kolme kertaa enemmän ihmisiä matalan tulotason mais-sa kuin korkean tulotason maissa.

Luonnonkatastrofit vaikuttavat vuo-sittain 200 miljoonan ihmisen elämään monella tapaa. Katastrofien eloonjääneet tarvitsevat välittömästi selviytymiseen ruokaa, vettä, hygieniahuoltoa ja ensi-apua. Monet kuitenkin vammautuvat tai sairastuvat loppuelämän ajaksi. Lisäksi he menettävät usein kotinsa ja toimeentulon-sa, joutuvat eroon lähimmäisistään ja ovat pakotettuja jättämään omat yhteisönsä. Luonnonkatastrofien vuoksi paossa eli vuonna 2014 yli 19 miljoonaa ihmistä.

Viimeisten kahdenkymmenen vuoden ai-kana raportoiduista luonnonkatastrofeista 43 prosenttia on ollut tulvia. Ne ovat vaikut-taneet jopa 2,5 miljardin ihmisen elämään.

Myrskyt ovat olleet toiseksi yleisin ka-tastrofityyppi. Ne ovat vaatineet yhdeksän vuoden aikana 244 000 ihmisen hengen. Myrskyt aiheuttavat rahallisesti mitattuna kalleimmat tuhot ja aiheuttavat toiseksi eniten ihmishenkien menetyksiä.

Maanjäristyksissä (tsunamit mukaan luettuna) kuoli enemmän ihmisiä kuin kaikissa muun tyyppisissä luonnononnetto-muuksissa yhteensä. Vuosien 1994 ja 2013 välillä kuolonuhreja oli 750 000. Maanjä-ristyksien eri tyypeistä tsunamit ovat lähes neljä kertaa tuhoisampia kuin mantereella sattuvat maanjäristykset.

SIVIILIUHRIEN MÄÄRÄ ON LISÄÄNTYNYT

Toisen maailmansodan lopussa 40 prosent-tia maailman väestöstä eli konfliktialueella. Vuoteen 1956 mennessä tämä luku oli pudonnut 8 prosenttiin. Sen jälkeen luku

© UNFPA/Ben Manser

Tulvat muodostivat 43 prosenttia kaikista

luonnonkatastrofeista 1994 -2014. Ne vaikuttivat lähes

2,5 MILJARDIN IHMISEN elämään.

Kuivuus vaikutti yli MILJARDIN ihmisen elämään

1994–2014. Kuivuus vaati NELJÄNNEKSEN kaikista

luonnonkatastrofien uhreista.

Tsunamit ovat olleet miltei 20 KERTAA tappavampia kuin

maanjäristykset kahtena viime vuosikymmenenä.

Tsunamit79 kuollutta

maanjäristys4 kuollutta

PER 1 000 ihmistä

43%

15

DOKUMENTOIDUT LUONNONKATASTROFIT TYYPEITTÄIN 1994–2014

1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 20140

100

200

300

400

500

600

0

100

200

300

400

500

600

700

1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

ARVIOITU IHMISMÄÄRÄ, JOIHIN LUONNONKATASTROFIT OVAT VAIKUTTANEET 1994–2014

LUON

NONK

ATAS

TROF

IEN M

ÄÄRÄ

TYYP

EITTÄ

INIH

MISM

ÄÄRÄ

T MILJ

OONI

TTAIN

Kuivuus EpidemiaMaanjäristys Tulva Muut tyypit* Myrsky

Kuivuus EpidemiaMaanjäristys Tulva Muut tyypit* Myrsky

*Luvut sisältävät katastrofit, kuten tuholaiskatastrofit, äärilämpötilat, maanvyörymät, tulivuoritoiminnan ja maastopalot.(CRED, 2015a)

on kasvanut tasaisesti. Nyt noin miljardi ihmistä asuu konfliktialueella.

Siviiliuhrien lukumäärä on kasvanut. Suoraan konfliktin takia kuolee keskimää-rin 168 100 ihmistä. Taisteluissa kuollei-den määrä on kuitenkin pienempi kuin konfliktien erilaisten vaikutusten, kuten terveyden heikentymisen, likaisen veden ja puutteellisen ravinnon seurauksena kuolleiden määrä.

Lisäksi konfliktiin liittymätön aseellinen väkivalta johtaa arviolta 400 000 ihmisen

kuolemaan vuosittain. Joillakin alueilla turvattomuus ja aseellisen väkivallan pelko ovat olleet merkittäviä tekijöitä li-säämään pakkomuuttoja, jotka puolestaan voivat synnyttää humanitaaristen kriisien kaltaisia tiloja.

Vuonna 2014 pakolaisten ja maansisäis-ten pakolaisten kokonaislukumäärä nousi 59,5 miljoonaan. Maansisäisten pako-laisten määrä kaksinkertaistui viimeisen viiden vuoden aikana. Vain kolmasosa pakolaisista asuu leireillä.

*Luvut sisältävät katastrofit, kuten tuholaiskatastrofit, äärilämpötilat, maanvyörymät, tulivuoritoiminnan ja maastopalot. (CRED 2015a)

16

Miehet

KONFLIKTIEN VAIKUTUKSET NAISIIN JA MIEHIIN n Luotettavaa tutkimusaineistoa konfliktien vaikutuksista eri sukupuoliin on vähän. Suppeat, tietylle alueelle keskittyneet tutkimukset osoittavat, että miehet kuolevat todennäköisemmin suoraan konflik-tien seurauksena. Jopa 90 prosenttia kaikista konfliktien välittömistä kuolonuhreista on nuoria miehiä. Naiset puolestaan kuolevat ja kärsivät enemmän epäsuorien seurauksien vuoksi ja konfliktin jälkeen.

Yhteiset

Naiset

SUORAT VAIKUTUKSET EPÄSUORAT VAIKUTUKSET

n Korkeampi kuolleisuus ja sairastuvuus taisteluissa

n Korkeampi todennäköisyys tulla pidätetyksi tai kadota

n Seksuaalinen ja sukupuolistunut väkivalta: sukupuolen perusteella suoritetut joukkomurhat; pakkovärväykset; kidutukset; raiskaukset ja silvonta; pakottaminen seksuaalisiin väkivallan tekoihin

n Korkeammat vammautumisluvut

n Entisten taistelijoiden osallisuus laittomaan toimintaan ja vaikeudet saada toimeentuloan Lisääntynyt väkivallan eri muotojen esiintyminen - erityisesti lähisuhdeväkivalta

n Masennus, traumat, ahdistus

n Tulonlähteiden menetyksetn Muuttoliikkeiden lisääntyminenn Muuttuneet avioliittokäytännötn Perhesuhteiden ja muiden

turvaverkostojen menetysn Koulutuksen keskeytyminenn Rapautunut hyvinvointi

n Korkeampi todennäköisyys pakolaisuuteenn Sukupuolistunut väkivalta: raiskaukset, ihmiskauppa ja prostituutio; pakkoavioliitot ja –raskaudet

n Lisääntymisterveyden ongelmatn Naisten lisääntymiseen ja hoivarooleihin

kohdistuvat paineetn Perheenjäsenten kuoleman aiheuttamat

muutokset työssäkäyntiinn Lisääntynyt lähisuhdeväkivaltan Poliittisen osallistumisen lisääntyminenn Lisääntynyt taloudellinen osallistuvuus

muuttuneiden sukupuoliroolien johdosta

Anderlini, 2010

17

HAURAUDEN SYYT

Joka kolmas maailman köyhistä asuu hau- raassa valtiossa. Hauraus liittyy vahvasti köyhtymiseen, epätasa-arvoon ja syrjäy-tymiseen. Nämä tekijät vaikeuttavat suh-teettomasti erityisesti tyttöjen ja naisten elämää.

OECD:n määritelmän mukaan, “hau-raalla alueella tai valtiolla on heikot edellytykset suoriutua hallinnollisista toimista ja se on kyvytön kehittämään vastavuoroisia suhteita kansalaisyh-teiskuntaan”. Hauraat valtiot ovat muita haavoittuvaisempia sisäisille ja ulkoisille kriiseille sekä riskitekijöille aina talous-kriiseistä luonnonkatastrofeihin. Valtion ja muun yhteiskunnan välinen suhde voi murtua sisäisten, kuten demografisten muutosten tai ulkoisten stressitekijöiden, kuten ilmastonmuutoksen seurauksena.

Kymmenen vuotta sitten hauraissa valti-oissa oli matala tulotaso. Nykyään haurais-ta valtioista noin puolet on keskitulotason maita. Näille maille on yhteistä korkea vä-kivallan määrä, miljoonakaupunkien kasvu ja suuri määrä nuorta, työtöntä väestöä.

Maailmanpankin arvion mukaan noin miljardi ihmistä eli 15 prosenttia maa-ilman väkiluvusta elää äärimmäisessä köyhyydessä. Aiemmin Itä-Aasiaan kes-kittynyt äärimmäinen köyhyys on siirtynyt Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan ja Etelä-Aasiaan, missä jopa 80 % maail-man köyhistä elää. Suurin osa köyhistä on naisia ja lapsia.

Köyhyys on haavoittuvuustekijä kriiseis-sä. Monet haurauden mittarit osoittavat, että korkeat tuloerot ja köyhyys myös aiheuttavat epävakautta. Mitä vähäisem-mät taloudelliset ja sosiaaliset resurssit ovat, sen vaikeampi on toipua kriisistä. Heikko iskukestävyys puolestaan syventää köyhyyttä.

Puolet matalan tulotason maissa elävistä ihmisistä elää valtiossa, joka on hauras, joka murenee tai toipuu konflik-tista. Samoilla alueilla elää 60 prosenttia maailman aliravituista ja 77 prosenttia koulua käymättömistä lapsista. Suurin

Miljardi ihmistä tai 14 % maailman väestöstä asuu

konfliktialueilla

74 % prosenttia suoraan konfliktista johtuvista

kuolemista tapahtui Keski-Afrikassa, Itä-Afrikassa, Lähi-

idässä, Pohjois-Afrikassa ja Etelä-Aasiassa.

YKSI KOLMESTA pakolaisesta asuu leirillä. Kaksi kolmesta

kaupunkialueilla

74%

© UNFPA/Ben Manser

18

PAKOLAISTEN LÄHTÖMAAT

Ihmism

äärät

miljo

onitt

ain

osa äitiys kuolemista tapahtuu hauraissa valtioissa, kuten myös 70 prosenttia kaikista lap sikuolemista ja 64 prosenttia avustamat tomista synnytyksistä.

Valtion haurauden ja lisääntymistervey-den välillä on selkeä tilastollinen yhteys. Äärimmäisen hauraissa valtioissa lapset syntyvät todennäköisimmin ilman ammat-

0

2

4

6

8

10

12

14

2014201320122011201020092008200720062005

SIIRTYMÄÄN JOUTUNEIDEN LUKUMÄÄRÄT ALUEITTAIN 2005 – 2014

titaitoisen hoitohenkilökunnan avustusta, perhesuunnittelun tarpeet sivuutetaan ja teiniraskaudet ovat yleisiä.

Hauraissa valtioissa esiintyy paljon puutteita lisääntymisterveydenhuollossa. Terveydenhuollon infrastruktuuri on kehittymätöntä ja hoitohenkilökuntaa ei riittävästi saatavilla.

Syyria

Lähi-itä

Etelä-Amerikka

Etelä- ja Keski-Aasia

Eurooppa

Kaakkois-Aasia

Pohjois- ja Väli-Amerikka

Oseania

Afganistan

Somalia

Sudan

Etelä-Sudan

Kongon demokraattinen tasavalta

Myanmar

Keski-Afrikan tasavalta

Irak

Eritrea

(Development Initiatives, 2015)

*Siirtymään joutuneiksi lasketaan pakolaiset ja pakolaisuuden kaltaisissa olosuhteissa elävät ihmiset, maansisäiset pakolaiset ja turvapaikanhakijat. Maansisäisistä pakolaisista on laskettu vain ne ihmiset, jotka ovat olleet UNHCR:n suojelun piirissä.

(UNHCR, 2015)

* Edustaa osuutta pakolaisten lukumäärästä maailmanlaajuisesti vuoden 2014 lopussa

TOP 562%*

TOP 10 77%*

TOP 353%*

Saharan eteläpuolinen Afrikka

0.0 0.5 1.0 1.5 2.0 2.5 3.0 3.5 4.0 miljoonaa

Saharan pohjoispuolinen Afrikka

19

Suda

n3,

100,

000

Etel

ä-Su

dan

1,49

8,20

0

Mek

siko

281,

400

Gua

tem

ala

248,

500

El S

alva

dor

288,

900

Hon

dura

s29

,400

Kol

umbi

a6,

044,

200

Peru

150,

000

Venä

jä25

,400

Uzb

ekis

tan

3,40

0

Turk

men

ista

n4,

000

Afgh

anis

tan

805,

400

Paki

stan

1,90

0,00

0

Nep

al50

,000

Intia

853,

900

Ban

glad

esh

431,

000

Filip

piin

it77

,700

Laos

4,50

0

Papu

a U

usi G

uine

a7,

500

Mya

nmar

645,

300

Itä-T

imor

900

Thai

maa

35,0

00

Indo

nesi

a84

,000

Arm

enia

8,40

0Az

erba

idža

n56

8,90

0B

osni

a H

erze

govi

na10

0,40

0

Kes

ki-A

frik

an

tasa

valta

438,

500

Tsad

71,0

00N

iger

11,0

00N

iger

ia1,

075,

300

Kon

goo

7,80

0

Nor

sun-

luur

anni

kko

300,

900

Kypr

os21

2,40

0

Kon

gon

dem

okra

attin

en ta

sava

lta2,

756,

600

Geo

rgia

232,

700

Irak

3,27

6,00

0

Syyr

ia7,

600,

000

Jem

en33

4,10

0

Liba

non

19,7

00

Eritr

ea10

,000

Som

alia

1,10

6,80

0

Etio

pia

397,

200

Ken

ia30

9,20

0

Uga

nda

29,8

00

Bur

undi

77,6

00

Liby

a40

0,00

0

Mak

edon

ia20

0

Pale

stiin

a27

5,00

0

Sene

gal

24,0

00M

ali

61,6

00Li

beri

a23

,000

Serb

ia*

Sri L

anka

90,0

00

Togo

10,0

00K

amer

un40

,000

Turk

ki95

3,70

0U

krai

na64

6,50

0

Zim

babw

e36

,000

*Luv

ut s

isäl

tävä

t Kos

ovon

IHMI

SET M

AAN

SISÄ

ISES

SÄ

PAKO

LAIS

UUDE

SSA

KONF

LIKTIE

N JA

VÄ

KIVA

LLAN

VUOK

SI 20

14

20

© M

ark Tuschman/Planned Parenthood Global

HAURAUDEN ULOTTUVUUDETn Tämä indeksi mittaa eri valtioiden ja alueiden konflikti- ja katastrofialttiutta. Indeksi huomioi viisi haavoittuvuuden ulottuvuutta: väkivallan määrän, oikeusvaltion periaatteiden toteutumisen, kansallisten instituutioiden toimivuuden, taloudellisen kestävyyden ja häiriöiden sietokyvyn.

ULOTTUVUUDET:

Keski-Afrikan tasavaltaTšad

Kongon demokraattinen tasavaltaNorsunluurannikko

GuineaHaiti

SudanSwazimaa

Jemen

5 ULOTTUVUUTTA

BeninBurkina Faso

KiribatiSão Tomé ja Príncipe

Surinam

Kambodža Fiji

TadzikistanTurkmenistan

KolumbiaGuatemalaParaguayRuanda

Djibouti

IntiaPanama

Serbia (Kosovo)

Iran Irak

Papua Uusi GuineaSalomonsaaret

Sambia

2 ULOTTUVUUTTA

22 MAATA

AfganistanBurundiNepal

Etelä-Sudan

Päiväntasaajan GuineaEritrea

Guinea-BissauMauritania

TogoZimbabwe

EtiopiaNigeriaSomalia

4 ULOTTUVUUTTA

13 MAATA

9 MAATA

OIKEUS

INSTITUUTIOT

SIETOKYKY

TALOUDELLINEN PERUSTA

AlgeriaSyyria

AngolaLiberia

BangladeshLibya

MyanmarPakistan

Venezuela

KamerunLaos

HondurasLesotho

MaliPalestiina

GambiaMalawi

MosambikNiger

Itä-Timor

KomoritMadagaskar

KongoSierra Leone

KeniaUganda

3 ULOTTUVUUTTA

26 MAATA

VÄKIVALTA

21

KRIISIT HORJUTTAVAT KEHITYSTÄ

Riskien ymmärtäminen on keskeinen te-kijä niiden vähentämisessä ja hallinnassa. Riskiarvioinneilla tunnistetaan haavoit-tuvassa asemassa olevia ihmisryhmiä ja onnettomuusalttiita paikkoja sekä etsitään tapoja vähentää riskien vaikutuksia.

Sukupuoli, etninen tausta, tulotaso ja asuinpaikka heijastuvat kriisin vaiku-tusten kestoon ja toipumisnopeuteen. Haavoittuvuuteen vaikuttavat myös yhteis-kunnallinen asema ja koulutustaso. Hau-rauden syyt ovat moninaiset. Myös niihin

vastaamisen keinojen tulee olla riittävän moniulotteisia.

Pakolaiskriisit ja Ebola-epidemia ovat esimerkkejä siitä, kuinka kriisit järkyt-tävät ihmisten elämää. Ne vaarantavat tulevaisuuden kehitysmahdollisuuksia ja vaikuttavat myös koko kansainväliseen yhteisöön.

Meillä on yksi yhteinen maailma. Sen kehittyminen parempaan horjuu, jos emme saa epävakautta, konflikteja ja onnettomuuksia estettyä ja paremmin hallintaan. l

”Jokaista kriisissä kuollutta kohden, on satoja uhreja, jotka kärsivät kriisin seurauksista. He tarvitsevat

apua perustarpeiden, kuten vesi- ja ruokahuollon, suojan, sanitaation ja terveydenhuollon turvaamiseksi.

Union Balsaliton asukkaita, Kolumbia.

UNFPA/Daniel Baldotto

22

LUK

U 2

© © UNFPA/Daniel Baldotto

23

Niin äkilliset kuin pitkittyneetkin humanitaariset kriisit heikentävät tyttöjen ja naisten seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia merkittävästi. Seksitautien ja suunnittelemattomien raskauksien määrä sekä äitiyskuolleisuus ja sairastuvuus kohoavat. Lisäksi riskit sukupuoleen kohdistuvaan väkivaltaan lisääntyvät.

PALVELUIDEN ROMAHTAMINEN JA EPÄTASA-ARVO LISÄÄVÄT HAAVOITTUVUUTTA

Naisten ja tyttöjen seksuaalioikeuksiin ja lisääntymisterveyteen kohdistuvat riskit ovat korkeammat kuin miehillä ja pojilla niin rauhallisina kuin epävakaina aikoina.

Tietyt tekijät kuten ikä, etninen tausta, terveys, taloudellinen tilanne ja pakolaisuus vaikuttavat ihmisen haavoittuvuuteen. Nuorilla tytöillä on korostunut riski joutua seksuaalisen väkivallan kohteeksi. Alle 18-vuotiaat lapset muodostavat usein enemmistön seksuaalisen väkivallan uhreista konfliktialueilla. Yksin liikkuvat pakolaistytöt ovat hyvin riskialttiissa tilanteessa.

Rajoittuneet liikkumismahdollisuudet, kommunikointivaikeudet ja köyhyys asettavat fyysisesti tai psyykkisesti vammaiset erityisen haavoittuvaan asemaan. Iäkkäät vammaiset naiset, etnisten vä-hemmistöryhmien vammaiset naiset ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat vammaiset naiset joutuvat kokemaan moninkertaista syrjinnän uhkaa.

Kriisi nostaa naisten ja tyttöjen riskiä altistua esimerkiksi hiv-tartunnalle, suunnittelemattomille raskauksille, synnytyskuolemille ja sukupuolistuneelle väkivallalle.

NAISTEN JA TYTTÖJEN KOHTUUTON TAAKKA

”Lähtötilanne ei ole kaikille sama. Miltei jokaisella on etumatkaa

nuoriin tyttöihin verrattuna.”Naisten pakolaiskomissio, 2014a

24

” Aloitin kätilön työt 37 vuotta sitten”, sanoo Neida Waitotó. Hän on yksi neljästä käti-löstä Docordón viidakossa Kolumbiassa.

Kätilöiden työ on välttämätöntä naisten ja vasta-syntyneiden selviämisen turvaamiseksi. Syrjäseutujen asukkaiden pääsy valtion terveyspalveluiden piiriin on sekä maantieteellisen etäisyyden ja aseellisten konfliktien vuoksi hankalaa. Konfliktit ovat pakotta-neet jo 7 miljoonaa ihmistä siirtymään kotialueiltaan. Yhdeksän kymmenestä kotinsa menettäneistä kuuluu alkuperäiskansoihin.

Monet syrjäiset yhteisöt ovat jääneet Kolumbian armeijan ja ei-valtiollisten taistelijaryhmien yhteen-otoissa tulilinjalle. Vielä useammat ovat joutuneet painostuksen, riiston ja hyväksikäytön alaisiksi.

Joillain alueilla kätilöt käyttävät perinteisiä syn-nytysmenetelmiä, mutta joutuvat toimimaan ilman turvallisuuden kannalta välttämättömiä tarvikkeita ja lääkkeitä.

Nykyaikaisten terveydenhuollon palveluiden saavut-taminen on vaikeaa köyhyyden, mutta myös vähem-mistöaseman vuoksi. Toisinaan apua etsivät törmäävät syrjintään palveluntarjoajien taholta.

Äitiyskuolemat yleistyvät konfliktialueillaKonfliktit, väkivalta ja luonnonkatastrofit sekä niistä johtuva syrjäytyminen vaikuttavat negatiivisesti nais-ten terveyteen. Äitiyskuolemat ovat jopa kahdeksan kertaa yleisempiä yhteisöissä, joissa on aseellinen

ryhmittymä läsnä. Huono turvallisuustilanne vaikuttaa seksuaali- ja lisääntymisterveyteen myös monin muin tavoin. Turvattomilla alueilla hiv- ja aids-kuolemat ovat kolme kertaa yleisempiä ja alle 15-vuotiaiden raskaudet ovat kaksi kertaa yleisempiä kuin muualla maassa.

Seksuaalinen väkivalta sodankäynnin välineenäOxfamin ja House of Womenin mukaan arviolta yli puoli miljoona naista ja tyttöä on joutunut raiskatuksi tai kokemaan seksuaalista väkivaltaa Kolumbian vuosikymmeniä jatkuneen konfliktin aikana. Joskus raiskauksia käytetään sodankäynnin välineenä. Toi-sinaan aseelliset joukot ovat kiristäneet kokonaisia kyliä uhkailemalla raiskauksilla. Lisäksi tutkimus-aineisto osoittaa, että joka kymmenes seksuaalisen väkivallan uhri on mies.

Konfliktista johtuvan köyhyyden terveysvaikutuksetVäkivalta ja sen uhka ovat tukehduttaneet paikalli-sen talouden. Monet ihmiset perheineen ovat vailla mahdollisuuksia töihin ja toimeentuloon. Köyhyys moninkertaistaa haavoittuvuuden.

"Konflikti on vaikuttanut kohtuuttoman paljon naisiin ja tyttöihin. Se on vienyt heiltä oikeuden ter-veyteen ja turvallisuuteen", UNFPA:n edustaja Jorge Parra kertoo.

Docordón asukkaita, Kolumbia.

© UNFPA/Daniel Baldotto

Neida Waitotó ja Maria-Estela

Ibargüen, Docordó, Kolumbia.

25

Riskialttiutta kaikkialla kasvattaa kaksi tekijää: sukupuolten välinen epätasa-arvo sekä heikko seksuaali- ja lisääntymister-veydenhoito.

Sukupuolten välinen epätasa-arvo kär-jistyy humanitaarisissa kriiseissä. Monissa yhteiskunnissa tytöillä ja naisilla on vä-hemmän valtaa ja vaikutusmahdollisuuk-sia perheiden sisällä ja yhteisöissä kuin pojilla ja miehillä. Epätasa-arvo pienentää poliittisia ja taloudellisia resursseja sekä rajoittaa sosiaalisia verkostoja.

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden pal-veluiden puute tai niiden saavutettavuuden heikentyminen lisäävät tyttöjen ja naisten kohtaamia riskejä kriisitilanteissa.

Infrastruktuurin tuhoutumisen lisäksi kriisit vaikuttavat myös terveydenhoito-

henkilökunnan omaan elämään. Lääk-keiden ja muiden tarvikkeiden saanti voi vaikeutua huomattavasti. Kriisiolosuh-teilla saattaa olla vakavia seurauksia sukupuolistuneen väkivallan uhreille, hiv-positiivisille, seksityöläisille, lapsiavio-liittojen uhreille, raskaana oleville sekä tuoreille äideille ja heidän vauvoilleen.

Vammaisten pakolaistyttöjen ja – naisten kohdalla terveyspalvelujen tarjoajien ne-gatiiviset asenteet ovat suurin yksittäinen seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelujen saavutettavuutta haittaava tekijä.

Negatiivinen suhtautuminen naisten seksuaalista aktiivisuutta tai seksuaalista kiinnostusta kohtaan vaikeuttaa erityisesti nuorten ja naimattomien naisten pääsyä perhesuunnittelupalveluiden piiriin.

© Panos/Chris de Bode

”Tunnen oloni turvattomaksi metsässä, koska siellä on usein miehiä, jotka raiskaavat naisia.”

Ayan, 16, Minkamanin leiri,

Ayan, 16, Minkamanin leiri, Etelä-

Sudan:

LAPSIA SYNTYY MYÖS KATASTROFEISSA

26

SUUNNITTELEMATTOMIEN RASKAUKSIEN RISKIT

Kriisitilanteissa niin perhesuunnittelun ja ehkäisyvälineiden puutteesta kuin raiskauksista ja seksin myynnistä seuraa suunnittelemattomia raskauksia. Naisilla saattaa olla myös tavanomaisissa pari-suhteissa huono neuvotteluasema ehkäi-syyn liittyvissä päätöksissä. Suunnittele-mattomat raskaudet voivat altistaa naiset vaarallisille raskaudenkeskeytyksille.

Raskaana oleminen humanitaarisissa kriisitilanteissa on usein hengenvaarallista. Synnyttäminen ilman pääsyä turvallisiin ja

puhtaisiin tiloi hin, ilman tarvittavaa väli-neistöä ja ilman ammattitaitoista henkilö-kuntaa johtaa muun mu assa tulehduksien, keskenmenojen ja äi tiyskuolemien määrän lisääntymiseen. Nuoret alle 16-vuotiaat eivät ole vielä fyysisesti täysin kehittyneet synnyttämään ja apu vaikeissa synnytysti-lanteissa on elintärkeää.

Tuhojen ja menetyksien vuoksi monet naiset ja tytöt synnyttävät kuitenkin ilman terveydenalan ammattilaisen apua.

Terveydenalan ammattilaisten puute on yksi suurimmista äitiyskuolemien aiheut-tajista. Esimerkiksi Syyriassa ennen sotaa 96% synnytyksistä hoidettiin ammatti-

© UNFPA/Aral Kakl

”On selvää, että katastrofit vahvistavat epätasa-arvoa tehden naisen kannalta huonosta tilanteesta

vielä kamalamman.” Margareta Wahlström, Naisten pakolaiskomissio, 2014a

Äiti lastensa kanssa,

Domizin leiri, Irak.

NEPAL Arviolta 126 000 naista

oli raskaana vuonna 2015 sattuneen maanjäristyksen

aikana. Heistä 21 000 tarvitsi synnytyspalveluita

lähikuukausina.

FILIPPIINITKun taifuuni Haiyan iski marraskuussa 2013, noin

250 000 naista oli raskaana. Arviolta 70 000:llä naisella oli laskettu aika vuoden

2014 alkupuolella.

VANUATUTrooppisen sykloni Pamin

aikaan vuonna 2015 vahinkoalueilla oli 8 500

raskaana olevaa ja imettävää naista.

SIERRA LEONEArviolta 123 000 naista

oli raskaana ebola-kriisin aikana 2015.

27

taitoisten kätilöiden avustuksella. Nyt lisääntymis- ja synnytysterveyspalveluita ei ole saatavilla juuri lainkaan.

Synnytyksen jälkeiset palvelut ovat tärkeitä uusille äideille ja vastasyntyneille, erityisesti komplikaatioita sisältäneen synnytyksen jälkeen. Äitiys ja synnytyksestä toipuminen voivat uuvuttaa myös ilman krii-sin mukanaan tuomia vaikeuksia. Stressi ja aliravitsemus vaikeuttavat rintaruokintaa, eikä ohjausta ja tukea siihen ole riittävästi tai lainkaan tarjolla. Imetysongelmat ja maidonvastikkeen huono saatavuus heikentävät vauvojen ravinnonsaantia ja

lisäävät sairastumisen ja ennenaikaisen kuoleman riskiä.

Suunnittelemattomien raskauksien lisäk-si kriisit edistävät seksitautien leviämistä. Sukupuolitettujen roolien vuoksi naisen valta määrätä omasta seksuaalisesta toiminnastaan voi olla heikko jo ennen konfliktia. Itsemääräämisoikeuden louk-kaukset lisääntyvät konfliktin aikana ja seksuaalinen väkivalta on yksi yleisimmis-tä tartunnan syistä. Vammaiset naiset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa, sillä syrjintä ja mahdolliset vaikeudet liikkua asettavat esteitä hoitoon pääsylle.

”Ihmiset yrittävät selvitä parhaansa mukaan. Naiset ovat miesten kanssa, jotta he pystyisivät ruokkimaan

lapsensa. Tätä tapahtuu paljon... Ei ole hyvä myydä itseään, mutta minkäs teet? On pakko syödä.”

Leirin asukas, Croix-de-Bouquets, Haiti

28

SUKUPUOLEEN PERUSTUVA VÄKIVALTA LISÄÄNTYY

Sukupuolistunut väkivalta lisääntyy tyy-pillisesti tilanteissa, joissa lainvalvonta on heikentynyt ja yhteiskuntarauha järkkynyt. Pitkittyneissä konflikteissa ruumiillisen koskemattomuuden kunnioitus vähenee ja väkivalta yleistyy. Lähisuhdeväkivalta on yleisin väkivallan muoto kriisiolosuhteissa.

Pakolaisuus lisää väkivallan riskiä, kun yhteisön ja perheen tuki on saattanut hajota. Läheisistä eroon joutuminen kun

merkitsee usein myös turvan häviämistä. Ympäristöissä, joissa on paljon konfliktin tai katastrofin vuoksi siirtynyttä väestöä, on useita sukupuoleen kohdistuvan väkivallan riskitekijöitä. Näitä ovat muun muassa väenpaljous, jaetut käymälä- ja nukkumistilat, lukkiutumattomat ovet ja puutteellinen valaistus.

Köyhyys, ruokaturvattomuus, traumat, yksityisyyden ja tekemisen puute ovat jokapäiväistä todellisuutta. Ne vaikuttavat perheiden ja yhteisöjen dynamiikkaan ja li-säävät myös vaikutuksiltaan haitallisia sel-

”Tyttäreni on 16-vuotias. Naisten kimppuun hyökkäiltiin. Emme voineet suojella häntä, meidän täytyi saada hänet

naimisiin. Hän ei halunnut avioitua, vaan opiskella.”Syyrialaisäiti Libanonissa

© UNFPA/Aral Kakl

29

viytymismekanismeja. Esimerkiksi seksin kaupallistaminen selviytymiskeinona tuo mukanaan runsaasti myös riskitekijöitä.

Lapsiavioliitot lisääntyvät erityisesti ti-lanteissa, joihin liittyy pitkittynyttä siirtolai-suutta. Joissakin tapauksissa on kysymys laajalti hyväksytystä perinteestä, mutta myös vähäinen ravinnon saanti ja turvat-tomuuden kokeminen lisäävät tyttölapsien naittamista.

Monen seksuaalisen ja sukupuoleen perustuvan väkivallanteon taustalla on kuitenkin perustavanlaatuinen kunnioit-tamattomuus naisten ja tyttöjen oikeuk-sia kohtaan.

TARVE MUUTOKSEEN

Humanitaaristen ohjelmien suunnitte-lussa ja toteutuksessa on huomioitava naisiin ja tyttöihin sukupuolensa vuoksi

kohdistuvat uhkat ja riskit. Avustustyössä on aina varmistettava, että naisille ja tytöille turvataan välttämättömät seksu-aali- ja lisääntymisterveyspalvelut ja tar-jotaan mahdollisuus ehkäisyyn. Nykyisin humanitaaristen kriisien akuuteimmassa vaiheessa tarjotaan kansainvälisten stan-dardien mukaisia, vähimmäisvaatimukset täyttäviä terveyspalveluja ja -tarvikkeita. Kriisitilanteen akuutin vaiheen jälkeen tarvitaan minimistandardien lisäksi lisä-palveluja.

Riskien vähentäminen edellyttää po-liittisen tahdon lisäksi pitkän aikavälin panostusta tasa-arvon edistämiseen. Seksuaaliterveyden turvaaminen hyö-dyttää kaikkia yhteiskunnan osa-alueita luomalla terveen perustan yhteisöjen toipumiselle. l

30

LUK

U 3

© UNFPA/Salah Malkawi

31

Viime aikoihin saakka humanitaarinen työ on keskittynyt perus-tarpeiden, kuten vesi- ja ruokahuollon sekä suojan turvaamiseen. Seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja synnytykseen liittyvät tarpeet saatetaan nähdä toissijaisina, vaikka raskaana oleville ja synnyttä-ville naisille nämä tarpeet ovat ensisijaisia. Seksuaali- ja lisään-tymisterveyden turvaaminen on välttämätön osa humanitaarisia avustustoimia ja perusedellytys yhteisöjen toipumiselle.

Vuonna 1994 Kairossa pidetyssä kansainvälisessä konferenssissa 179 valtiota tukivat toimintaohjelmaa, joka painotti naisten ja tyttö-jen seksuaali- ja lisääntymisterveyden tärkeyttä humanitaarisissa tilanteissa. Ohjelma vaati seksuaali- ja lisääntymisterveydenhuollon takaamista kaikissa olosuhteissa osana naisten ja tyttöjen ihmisoi-keuksien turvaamista.

Nykyään yhä useammalla pakolaisella on paremmat mahdol-lisuudet päästä kattavampien terveyspalveluiden piiriin. Avuntar-peessa olevien ihmisten määrä kuitenkin kasvaa, eikä avuntarjonta ole kasvanut samassa määrin.

Tasa-arvoa edistävä humanitaarinen toiminta ja kattava seksuaali- ja lisääntymisterveydenhuolto vaikuttavat positiivisesti myös kriisin akuuttivaiheen jälkeen. Näin perusta yhteisöjen toipumiselle ja jälleenrakennukselle on vahvempi.

APU KEHITTYY KOKONAIS-VALTAISEMMAKSI

Perheklinikka, Deir Allah,

Jordan.

”Suunnittelemattomat raskaudet yleistyvät kriisitilanteissa

ehkäisyvälineiden huonon saatavuuden, raiskausten ja prostituution lisääntymisen vuoksi.

32

” Eräänä elokuisena aamuna Jordaniassa, Zaatarin pakolaisleirillä tuhannet syyrialai-set pakolaiset aloittivat aamutoimensa.

Yhteentoista mennessä ulkolämpötila oli kohonnut jo 30 asteeseen. Yhdessä UNFPA:n neljästä seksuaali- ja lisääntymisterveyden klinikasta tehokas ilmastointi vilvoitti viittä viimeisillään raskaana olevaa naista. Yhdellä heistä todettiin hengenvaarallinen raskaus-myrkytys. Hänet siirrettiin läheiseen sairaalaan, missä on leikkaustilat ja anestesiamahdollisuus vaikeita synnytyksiä tai sektioita varten.

Zaatarin naistenklinikalla syntyy keskimäärin kymmenen lasta päivässä. Klinikoiden suunnittelusta, johtamisesta ja toiminnan valvonnasta vastaa UNFPA, joka toimii yhteistyössä paikallisen terveysjärjestön, Euroopan komission sekä Yhdysvaltojen kanssa.

Reema Diab on yksi sairaalan viidestä lääkäristä. Haastavista olosuhteista huolimatta he avustavat satoja synnytyksiä kuukausittain. Tähän mennessä yksikään äiti ei ole kuollut raskauskomplikaatioihin tai synnytykseen Zaatarissa. Hätätilanteita on ollut kuitenkin useita.

Toisinaan vaikeat synnytykset hoidetaan läheisessä jordanialaisessa sairaalassa, mutta useimmiten naiset siirretään leirillä olevaan Marokon armeijan ylläpitämään sairaalaan. Tässä sairaalassa tehdään keskimäärin kolme sektiota päivässä.

Sajah, 25, on yksi marokkolaisessa sairaalassa hoitoa saaneista naisista. Hänet vietiin sairaalaan hiljattain, koska hänen synnytyksensä arvioitiin

vaikeaksi. Sajah oli saanut aiemmin jo viisi kesken-menoa. Sairaalassa synnytys sujui turvallisesti ja ammattitaitoisesti tehdyllä sektiolla.

KOKONAISVALTAINEN HOITOZaatarin asukkaista noin joka neljäs on lisääntymisikäi-nen nainen tai tyttö. Synnytysklinikat ovat vain yksi osa heille tarjottavista seksuaaliterveyspalveluista.

Leirillä asuvat naiset saavat raskauden aikana ja sen jälkeen käydä neuvolassa seurannassa. Lisäksi leirin asukkaille tarjotaan tietoa perhesuunnittelusta ja annetaan ilmaisia ehkäisyvälineitä. Terveyden-huollon henkilöstö on koulutettu tunnistamaan sukupuolistuneen väkivallan merkkejä. Hoidon jälkeen asiakkaat ohjataan tarvittaessa eteenpäin jatkopalve-lujen piiriin.

NUORTEN ERITYISHAASTEETAlaikäisten synnytykset ovat alueella yleisiä.

Marokkolaisen sairaalan johtavan synnytyslääkärin Omar Laghzaouin mukaan joka kolmannessa hä-nen avustamistaan synnytyksistä äiti on 15-vuotias tai sitä nuorempi. “Nuorin näkemäni synnyttäjä oli 12-vuotias”, sanoo Laghzaoui. Komplikaatiot ja keisa-rileikkaukset ovat huomattavasti yleisempiä nuorten synnyttäjien parissa.

”Zaatarin leirillä tyttöjen raskaudet liittyvät yleensä lapsiavioliittoihin”, alueen nuortenpsykologi Asma Nemrawi kertoo. Vanhemmat usein järjestävät nuor-ten tyttäriensä avioliitot poistaakseen heidän elättä-misestä koituvan taloudellisen taakan. Virheellisesti

SYYRIALAISTEN TYTTÖJEN JA NAISTEN HENKIÄ PELASTETAAN JORDANIASSA

Malak, Deir Alla, Jordan.

© U

NFPA/Salah M

alkawi

© U

NFPA/Salah M

alkawi

33

SEKSUAALITERVEYDEN PERUSTASO

Lisääntymisterveysasioiden kanssa työs-kentelevät järjestöt määrittivät vuonna 1998 ne lisääntymisterveyspalvelut ja -tar-vikkeet, jotka muodostavat standarditason ja joiden saanti tulisi olla turvattuna jo kriisin alussa. Perustasoon kuuluvat muun muassa seksuaalisen väkivallan ehkäisyyn ja uhrien auttamiseen liittyvät palvelut, hiv-infektioiden leviämisen estäminen, synnytyskomplikaatioiden ja -kuolemien vähentäminen sekä seksuaaliterveyden integroiminen perusterveydenhuoltoon.

KOHTI KOKONAISVALTAISUUTTA

PerhesuunnitteluKun kriisin akuuttivaihe on ohitse ja tilan-ne vakautunut, perustason lisäksi on tar-jottava kokonaisvaltaisempia seksuaali- ja lisääntymisterveydenpalveluja. Näitä ovat muun muassa perhesuunnittelupalvelut.

Jokaista perhesuunnitteluun ja ehkäi-sypalveluihin sijoitettua dollaria kohden säästetään äitien ja vauvojen terveyden-hoitokustannuksista 1,70 - 4 dollaria.

Raskaudenkeskeytyksien jälkihoitoSuunnittelemattomat raskaudet yleistyvät kriisitilanteissa ehkäisyvälineiden huonon saatavuuden, raiskausten ja prostituution lisääntymisen vuoksi. Aborttilainsäädännöt vaihtelevat, mutta 99 % maailman väestös-tä asuu maassa, jossa raskaudenkeskeytys on sallittua erityyppisin ehdoin.

Ammattimaisesti suoritettu raskauden-keskeytys on elintärkeää palvelua. UNFPA huolehtii raskaudenkeskeytyksien turval-lisuudesta siellä, missä lainsäädäntö sen mahdollistaa. Muilla alueilla voimavarat keskitetään aborttien jälkihoitoon.

Seksitautien ehkäisy ja hoitoHivin ennaltaehkäisyyn on kohdennettu re-sursseja selvästi muita seksuaaliterveyden avustuskohteita runsaammin. Useat maat ovat helpottaneet hiv-lääkityksen saatavuut-ta ja onnistuneesti ehkäisseet tartunnan siirtymistä äidistä lapseen. Muiden seksi-tautien ehkäisyyn ja hoitoon ei panostettu vastaavassa määrin.

avioliiton uskotaan myös suojaavan seksuaali-selta väkivallalta.

Nemrawin vastaanotolla käy säännöllisesti tyttöjä, jotka ovat jo naimisissa tai odottavat häitään. Nuorimmat ovat 14-vuotiaita. “Jotkut haluavat oppia, kuinka lapsia saadaan. Toiset ovat jo raskaana ja psykologisen tuen tarpeessa.”

Nemrawi tapaa työssään tyttöjä ja heidän aviomiehiään ja kertoo heille lastenhankinnan lykkäämisen terveydellisistä, psykologisista ja taloudellisista eduista. Nemrawi puhuu perhe-suunnittelusta myös leirin nuorille.

LEIRIEN ULKOPUOLELLA ASUVIEN TAVOITTAMINENZaatarin leirillä asuu noin 80 000 syyrialaista pakolaista ja neljällä muulla pakolaisleirillä yhteensä 30 000. Leireillä asuvat pakolaiset muodostavat kuitenkin vain 18 % kaikista syyrialaispakolaisista Jordaniassa. Loput 82 prosenttia asuu ympäri maata kaupungeissa ja maaseudulla.

Palvelujen tarjoaminen leirien ulkopuolella asuville pakolaisille on vaikeaa.

Jordanian julkiset sairaalat ja klinikat ovat ilmaisia vain vakuutuksen hankkineille kansalai-sille. Pakolaisten täytyy kustantaa palvelumak-sut, jotka eivät ole korkeita yksityiseen sektoriin verrattuna, mutta silti useimmille liian kalliita.

UNFPA:n tuella toimivalla Perheterveyden Instituutilla (Institute of Family Health, IFH) on koko maan kattava seksuaaliterveysklinikoiden verkosto. Se tarjoaa raskauden aikaista ja synnytyksen jälkeistä hoitoa, perhesuunnittelua, seksitautien hoitoa ja psykososiaalista tukea sukupuolistuneen väkivallan uhreille. l

Reema Diab

ja potilas

© U

NFPA/Salah M

alkawi

YK:N HUMANITAARINEN TYÖ 2007–2014

34

Seksuaalinen väkivalta voi vaikuttaa laaja-alaisesti uhrin elämään kuten työky-kyyn, mielenterveyteen, seksuaalisuuteen, parisuhteeseen, vanhemmuuteen ja elämänhallintataitoihin.

Haitin vuonna 2010 olleen maanjäris-tyksen jälkeen raiskaukset lisääntyivät yleisen yhteiskunnallisen levottomuuden myötä. Naiset ottivat käyttöönsä pillejä, joilla pystyi hälyttämään apua uhkaavissa tilanteissa. Yhdellä pakolaisleirillä tämä yksinkertainen ratkaisu johti 80 prosentin pudotukseen ilmoitettujen raiskausten määrässä. Myös valaistuksen lisääminen on vähentänyt seksuaalista väkivaltaa leireillä.

Toimivaksi käytännöksi on myös osoit-tautunut turvatilojen perustaminen tyttöjen ja naisten koskemattomuuden turvaami-seksi kriisien aikana ja jälkeen. Turvatilat sijaitsevat erillään hätämajoitustiloista. Niissä tytöt ja naiset saavat tuen lisäksi tietoa naisten oikeuksista ja terveydestä sekä tarjolla olevista palveluista.

Nuorten oikeus terveyteenNuoret ovat tärkeä kohderyhmä avus-tustoiminnassa. Humanitaariset kriisit tuovat mukanaan riskejä, jotka lisäävät nuorten alttiutta väkivallalle, köyhyydelle, ja seksuaaliselle hyväksikäytölle. Lasten ja nuorten seksuaaliterveyteen ei ole kiin-nitetty riittävää huomiota humanitaarisissa konteksteissa, vaikka nuorissa on mahdol-lisuus paremman maailman rakentamissa.

Sukupuolistuneen väkivallan ehkäisySukupuolistuneeseen väkivaltaan rea-gointi edellyttää niin toimia väkivallan uh-rien suojelemiseksi kuin tukea ja palveluja vammojen ja traumojen vähentämiseksi.

Sukupuolistunut väkivalta pitää sisällään seksuaalisen väkivallan. Seksuaalisen väkivallan muotoja ovat raiskaukset, sek-suaalinen hyväksikäyttö ja prostituutioon pakottaminen, lähisuhdeväkivalta sekä pakko- ja lapsiavioliitot. Myös osa perinteis-tä on haitallisia, kuten naisten sukuelinten silpominen ja kunniamurhat.

20082007 20102009

115124 122

4033 36

121

60

© UN Photo/Eric Kanalstein © UN Photo/Martine Perret © UN Photo/Sayed Barez © UN Photo/Logan Abassi

35

© UN Photo/Eskinder Debebe © UN Photo/Albert González Farran

20122011 2013 2014

60

7

118 124

116

17

2

35

© UN Photo/Logan Abassi © UN Photo//Logan Abassi

Yli 80 PROSENTTIA maista, jotka eivät saavuttaneet äitien ja lasten selviytymiselle asetettuja vuosituhattavoitteita, ovat hiljattain kärsineet aseel-lisesta konfliktista, luonnon-katastrofista tai molemmista.

Maailman yli 100 MILJOONASTA

humanitaarisen avun tarvitsijasta arviolta

26 MILJOONAA oli 15 - 49 vuotiaita

naisia tai tyttöjä vuonna 2015.

KONFLIKTIEN, LUONNONKATASTROFIEN JA PAKOLAISUUDEN SEURAUKSENA TAPAHTUU:

KOLME VIIDESTÄ ehkäistävissä olevista

äitiyskuolemista

53 PROSENTTIA kaikista alle

viisivuotiaiden kuolemista

45 PROSENTTIA kaikista vasta-

syntyneiden kuolemista

LUONNONKATASTROFIT KONFLIKTIT

36

© Panos Pictures/Jenny Matthews

VARAUTUMINEN PELASTAA HENKIÄ

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden turvaa-minen kuuluu yhä useammin varautumis-suunnitelmiin ja katastrofiriskien vähen-tämissuunnitelmiin. Vuonna 2014 UNFPA vahvisti seksuaali- ja lisääntymisterveyden osalta valmiusresursseja 48 maassa, jotta ne pystyisivät takaamaan seksuaalitervey-den minimitason myös kriisitilanteissa.

Humanitaarisen avun, kehitysyhteis-työn sekä paikallisten terveysviranomais-ten ja järjestöjen yhteistyön johdosta palvelujen saavutettavuus on parantunut huomattavasti.

Kansainvälinen yhteisö on asettanut uuden kestävän kehityksen agendan seu-raavalle 15 vuodelle.

YK:n asiantuntijat, eri maiden halli-tukset, kansalaisyhteiskunta ja yliopistot kokoontuivat Abu Dhabiin helmikuussa 2015 suunnittelemaan tapoja turvata kaikkien naisten ja lasten terveys kaikis-sa tilanteissa - myös kriisien keskellä. Paremman sietokyvyn ja toipumisen nopeuden katsottiin riippuvan oleellisesti lisääntymisterveyden tarpeiden täyttymi-sestä sekä äitien, vastasyntyneiden, lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja oikeuksien toteutumisesta. Myös sukupuolistuneen väkivallan estäminen on samanlainen välttämättömyys kuin veden, ravinnon ja hygienian tarpeista huolehtiminen. l

37

© Panos Pictures/Abbie Trayler-Smith

38

LUK

U 4

© Abbas Dulleh/AP Images for UNFPA

39

Konfliktien ja kriisien vaikutukset ihmisiin, yhteisöihin, instituutioihin ja kokonaisiin kansakuntiin osoittavat, että kriisien kestämisen ja nopean toipumisen kannalta on ensisijaisen tärkeää vahvistaa selviytymiskykyä. Myös kriisien negatiiviset vaikutukset naisten ja tyttöjen seksuaaliterveydelle vähenisivät selviytymiskyvyn lisääntymisen myötä.

SELVIYTYMISKYKY JA HUMANITAARISEN AVUN JA KEHITYS- YHTEISTYÖN JATKUMO

Konflikti tai luonnonkatastrofi voi hetkessä pyyhkiä pois sukupolvien työllä saavutetun hyvinvoinnin. Jo olemassa olevat ristiriidat sekä eriarvoisuus kärjistyvät. Kriisit iskevät aina lujimmin köyhiin ja marginalisoituihin ryhmiin, usein naisiin ja lapsiin. Ennen kriisiä vallinneet sosiaaliset, taloudelliset ja poliittiset olosuhteet määrää-vät pitkälti sen, kuuluuko kriisin selviytyjien vai uhrien joukkoon.

Kehitys, joka osallistaa kaikki ja kunnioittaa jokaisen ihmisoi-keuksia, on selviytymiskyvyn rakentumisen lähtökohta.

NAISET JA TYTÖT LIBERIAN EBOLA-KRIISIN UHREINA

” Comfort Fayiah, 29, on yksi onnekkaista. Syyskuun lopussa vuonna 2014 Comfortin lasket-

tu aika oli lähellä. Uusia Ebola-tartuntoja todettiin peräti 400 viikossa. Sosiaali- ja terveysministeriön oli keskitettävä kaikki resurssit Ebola-kriisin hallintaan lisääntymisiässä olevien naisten ja tyt-töjen terveyspalvelujen kustannuksella.

Erityisesti raskaana olevat naiset kärsivät riippumatta siitä, olivatko itse saaneet Ebola-tartuntaa vai eivät.

Terveydenhuollon kroonisen resurs-sipulan lisäksi lääkäreiden sairastumi-set tekivät tilanteesta kestämättömän. Toukokuuhun 2015 mennessä jopa 8 prosenttia Liberian lääkäreistä, hoita-jista ja kätilöistä tulisi menehtymään Ebolaan. Hoitohenkilökunta alkoi käännyttää potilaita klinikoilta tartun-nan pelossa.

Comfort Fayiyah lastensa

kanssa

40

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet voidaan saavuttaa vain, jos kaikilla on tasavertaiset mahdollisuudet edetä kohti tavoitteita. Naisilla ja tytöillä on oltava kes-keinen rooli kaikilla kehityksen areenoilla – niin kotona, yhteisöissä, instituutioissakuin hallituksissakin.

KÖYHYYDEN JA EPÄTASA-ARVON EHKÄISY

Yhteiskunnan selviytymiskyvyn kasvatta-minen ja kriiseihin varautuminen ovat hu-manitaarisen työn keskiössä. Naisilla tulee olla mahdollisuus osallistua katastrofival-miuden suunnittelun kaikkiin vaiheisiin.

Sosioekonomiset ja rakenteelliset te-kijät vaikuttavat yhteisöjen kriisinsietoky-kyyn ja siksi hallitusten olisi kiinnitettävä huomionsa juuri niihin. Selviytymiskyvyn kasvattaminen on prosessi, jossa edetään purkamalla rakenteellisia epäoikeuden-mukaisuuksia ja panostamalla koulutuk-seen, toimeentuloon ja tasa-arvoon.

Paikallinen kulttuuri, perinteet ja asian-tuntemus ovat johtavassa roolissa selviy-tymiskykyä vahvistavassa prosessissa. Paikallisen yhteisön on otettava johtava rooli kehitysyhteistyön ja humanitaarisen työn suunnittelussa.

Luonnonkatastrofien ja sotilaallisten konfliktien vaikutukset yhteisöihin riippu-vat paljolti kriisiä edeltävistä olosuhteista.

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet vuo-sille 2015–2030 ohjaavat kehitysyhteistyötä selviytymiskyvyn vahvistamiseen.

Esimerkiksi terveystavoitteiden saa-vuttaminen on riippuvainen siitä, miten seksuaaliterveyttä pystytään hoitamaan kriisitilanteissa.

Siinä missä humanitaarinen apu rea-goi nopeasti kriisien aiheuttamiin haas-teisiin, riskien vähentäminen puolestaan on pitkäjänteistä kehitystyötä. Kaikkia kriisejä, kuten useimpia luonnonka-tastrofeja, ei voida koskaan täysin estää. Niiden tuhoja voidaan kuitenkin vähen-tää kehittämällä kestäviä seksuaali- ja lisääntymisterveyden palveluja, jotka tavoittavat kaikkein heikoimmassakin asemassa olevat ihmiset.

“Yksikään hoitoalan työntekijä ei suostu-nut koskemaan raskaana olevaan naiseen, ei edes suojavarustuksessa”, kertoo Tohtori Wilhelmina Jallah. Synnytyksen johdosta vuotavan veren ja eritteiden pelättiin altistavan virukselle.

Comfortille ja muille raskaana oleville naisille tämä tarkoitti neuvolakäyntien loppu-mista. Puolessa vuodessa neuvolapalvelujen saatavuus romahti 25 prosentilla.

Sitäkin pahempaa oli, että naiset eivät päässet enää synnyttämään kunnolliseen hoitolaitokseen. Myös Comfort etsi synnytys-klinikkaa, joka ottaisi hänet vastaan, mutta turhaan.

Comfort oli yksin, kun hän alkoi synnyttää. Sattumalta paikalle sattui terveydenhoitaja, joka auttoi terveet kaksostytöt maailmaan.

Läheskään kaikki naiset eivät ole olleet yhtä onnekkaita. Tuhannet ovat kuolleet helposti hoidettavissa oleviin raskauskomplikaatioihin. Maailmanpankki on arvioinut Liberian äitiys-kuolleisuuden nousevan 111 prosentilla Ebola-kriisin seurauksena. l

Comfort Fayiah kotona

perheensä kanssa.

Abbas Dulleh/AP Images for UNFPA

41

Riskien vähentäminen ja selviytymisky-vyn vahvistaminen edellyttävät tietoa erilai-sista kriiseistä sekä ymmärrystä fyysisistä, sosioekonomisista ja ympäristöllisistä haavoittuvuustekijöistä niin yhteiskunnan tasolla kuin eri ihmisryhmien välillä. Riski-en epätasainen jakautuminen sukupuolen, yhteiskunnallisen aseman, etnisen taustan, ja vammaisuuden kaltaisten muuttujien mukaan on tunnistettava.

SIJOITTAMINEN NUORIIN VAHVISTAA YHTEISÖJEN SELVIYTYMISKYKYÄ

Seksuaalioikeudet ovat nuorten oikeuk-sien kulmakivi, johon he voivat tukeutua ponnistaessaan lapsuudesta aikuisuuteen. Kun yhteiskunnat tarjoavat nuorille tur-vallisen ja terveellisen kasvuympäristön, samalla ne lisäävät yhteisöjen ja ihmisten valmiuksia sietää uhkia ja kestää iskuja.

Kriisivalmiuden parantaminen purkaa sukupuolinormeja ja epätasa-arvoisia val-

tarakenteita. Tytöt ja naiset eivät saa jäädä ainoastaan palvelujen vastaanottajan rooliin, vaan heillä on oltava mahdollisuus toimia aktiivisina osallistujina ja edustaji-na sekä yhteisöjen johtajina.

SEKSUAALITERVEYS MUKAAN PERUSTERVEYDENHUOLTOON

Kokonaisvaltaisen lisääntymistervey-denhuollon integroiminen perustervey-denhuoltoon ennen kriisiä edesauttaa terveyden vähimmäisvaatimusten toteu-tumista kriisin sattuessa. Jos palveluiden saatavuus taataan lailla vakaina aikoina, on niiden toteutuminen todennäköisem-pää myös katastrofiolosuhteissa.

Sukupuolistuneen väkivallan ehkäisyyn on myös panostettava kriisiä ennen ja kai-kissa sen vaiheissa. Naisten selviytymisen-nuste on huomattavasti heikompi kriisissä, mikäli sukupuolistuneeseen väkivaltaan ei ole puututtu vakainakaan aikoina.

”Halusin näyttää hyvältä kuvassa,

joten kävin kotona vaihtamassa paitani. Tämä on ainoa kiva mikä minulla on, koska meidän piti jättää kaikki taaksemme paetessamme.”

Nyantit, 10 Etelä-Sudan

© U

NFPA/Salah M

alkawi

42

KOULUTUS JA YHTEISKUNNALLINEN OSALLISTAMINEN PARANTAVAT SELVIYTYMISKYKYÄ

Kuten monissa tutkimuksissa on osoi-tettu, tyttöjen kouluttaminen on kaikkein kustannustehokkain sijoitus köyhyyden vähentämiseksi. Koulutetuilla äideillä on keskimäärin terveempiä ja paremmin toimeentulevia lapsia. Lisäksi on havaittu, että koulutetut naiset ja tytöt loukkaantuvat tai kuolevat luonnonkatastrofeissa kou-luttamattomia harvemmin. Koulut voivat välittää elintärkeää tietoa, jonka avulla ratkotaan konflikteja, avustetaan toipumis-ta ja varmistetaan tulevaisuuden kehitys ja turvallisuus. Lisäksi kriiseihin varautumista tai ilmastonmuutokseen sopeutumista voisi opettaa kouluissa

Kaikkien väestöryhmien sitouttaminen ja osallistaminen katastrofiriskien vähen-tämiseen ja selviytymiskyvyn parantami-

seen lisää positiivista kehitystä. Toisinaan katastrofiriskien vähentämiseen liittyvä lainsäädäntö saattaa huomioida naisten ja haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien osallistamisen, mutta usein toimeenpano jää ylevien lausuntojen tasolle toimivien mekanismien puuttuessa.

SELVIYTYMISKYKY HUMANITAARISEN KRIISITYÖN JA KEHITYSYHTEISTYÖN JATKUMOSSA

Jopa 43 prosenttia maailman köyhistä asuu hauraissa valtioissa. Luonnonkata-strofit voivat voimistaa tai laukaista kon-flikteja. Vastaavasti konfliktit ja valtioiden hauraus lisäävät haavoittuvuutta ja alttiutta epidemioille sekä nälänhädälle luonnon-mullistusten yhteydessä.

Kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun integrointi on välttämätöntä, että katastrofiriskien vähentäminen ja hätäapu

© Panos Pictures/Vlad Sokhin

43

ja katastrofista toipuminen voisi yhdistyä saumattomasti kestävään pitkän aikavälin kehitykseen.

Jos humanitaarisen avun, kehitysyhteis-työn ja seksuaali- ja lisääntymisterveyden osa-alueet toimisivat toisiaan tukevasti ja täydentävästi, pystyttäisiin pelastamaan enemmän ihmishenkiä. Riskien hallinnan ja selviytymiskykyä vahvistavien toimien on tapahduttava samanaikaisesti. Lähtö-kohtana ei enää voi olla lineaarinen ajat-telutapa, jossa siirrytään hätäavun kautta kehitykseen.

Selviytymiskyvyn lisääntyminen on kumulatiivinen prosessi, joka tapahtuu yhtä aikaa globaalisti, kansallisesti ja paikallisesti, sekä yksilöiden kohdalla että yhteisöjen tasolla.

Tasa-arvoa tavoitteleva toiminta huma-nitaarisissa tilanteissa voi moninkertaistaa avun vaikutukset ja samalla luoda perustaa suuremmille tasa-arvopyrkimyksille. Tasa-

Susila Bora, 19, Saurpani-4 kylä, joka

tuhoutui maanjäristyksen vuoksi Nepalissa huhti-

kuussa 2015.

arvoistavat avustusohjelmat huomioivat, että tarpeet ja haavoittuvuudet tyttöjen, naisten, poikien ja miesten kohdalla ovat erilaisia.

Konfliktien ja luonnonkatastrofien aiheut-tamien riskien vähentäminen ja kriiseistä toipuminen edellyttää haavoittuvuutta li-säävien yhteiskunnallisten tekijöiden, niin kutsuttujen juurisyiden, tunnistamista.

Mikäli kaikkein haavoittuvimmassa ase-massa olevien tarpeet ja oikeudet eivät ole kehitysohjelmien suunnittelun ja toteutuk-sen keskiössä, YK:n kestävän kehityksen tavoitteita on mahdotonta saavuttaa. l

44

LUK

U 5

Kuva @ UNFPA/A. Haileselassie

45

Kansainvälinen yhteisö ja kriisien heikentämät maat valtiot ovat muuttamassa humanitaarisen toiminnan ja rahoituksen tavoit-teita pitkäaikaisiksi. Välittömiin tarpeisiin vastaamisen lisäksi rahoituksen suunnittelussa on paremmin huomioitava tavat, joilla voidaan tarttua kriisien perimmäisiin syihin, kuten alikehitykseen ja epätasa-arvoon. Yksilöiden, yhteisöjen ja kansakuntien selviyty-miskyky riippuu osittain siitä, kuinka tasapuolisesti taloudelliset ja yhteiskunnalliset hyödyt jakautuvat.

Humanitaarista apua tarvitsevien ihmisten määrä lisään-tyy jatkuvasti. Samanaikaisesti kasvaa myös eri instituu-tioiden, hallitusten, yritysten ja yksittäisten lahjoittajien humanitaariseen työhön kanavoima rahoitus. Rahoitus ei kuitenkaan kata tarvetta. Tämä viittaa siihen, että nykyi-set rahoitusjärjestelyt eivät ole kestävällä pohjalla.

UUSI SUUNTA SEKSUAALI- JA LISÄÄNTYMISTERVEY-DEN RAHOITUKSEEN

Äidit ja lapset Tierkidin terveys-

keskuksessa

ETELÄ-SUDANIN NAISTEN JA NUORTEN TERVEYDEN TURVAAMINEN

” Keskimäärin 45 naista syn-nyttää joka viikko Tierkidin pakolaisleirillä olevassa

terveyskeskuksessa Etiopiassa. Aivan viime aikoihin saakka suurin osa

naisista synnytti majoitustiloissa ilman ammattilaisten avustusta. Uusi terveys-keskus on lisännyt asiakasmääräänsä lähettämällä henkilökuntaa kertomaan leirin naisille palveluistaan ja tekemällä

järjestelyjä, jotka mahdollistavat synnyt-tämisen terveyskeskuksessa.

Myös kaukana klinikoiden ulottumat-tomissa asuvien naisten synnytysturvalli-suus on parantunut. He saavat UNFPA:lta synnytyspakkauksen, joka sisältää puhdistautumisvälineitä ja hygieenisiä apuvälineitä synnytykseen.

Yhä useampi nainen on alkanut käyttää perhesuunnittelupalveluja sekä ehkäisyä. Terveyskeskus valmistaa kondomeja, joita jaetaan ilmaiseksi koko leirin alueella.

Tierkidin pakolaisleirillä asuu yhteensä 52 000 Etelä-Sudanin pakolaista. l

46

Seksuaali- ja lisääntymisterveys ei ole ai-noastaan ihmisoikeus, mutta myös keskei-nen osa kestävää kehitystä. Mitä enemmän maa kehittyy, sitä vastustuskykyisemmäksi kriiseille se muuttuu. Sen todennäköisem-min maa kykenee selviytymään kriiseistä ja toipumaan pienemmin kustannuksin. Hätäapu on aina kalliimpi vaihtoehto varau-tumiseen ja riskien ennakoimiseen nähden.

Kansainvälinen yhteisö hyväksyi kehyksen katastrofiriskien vähentämi-seksi vuonna 2015 Japanin Sendaissa. Kehyksessä mainitaan tarve vahvistaa osallistavien toimintatapojen ja turva-verkkojen toimeenpanoa. Köyhyyden poistamiseen ja kriiseissä eniten kärsivien voimaannuttamiseen tähtääviä toimia olisi muun muassa elinkeinojen lisääminen ja perusterveydenhuollon palvelujen ja kou-lutuksen saavutettavuuden parantaminen. Niin ikään vuonna 2015 Abu Dhabissa hu-manitaarisen avun asiantuntijat kehottivat keskittymään strategioissa lisääntymis- ja äitiysterveyteen sekä vastasyntyneiden, lasten että nuorten hyvinvointiin niin humanitaarisessa avustustyössä kuin kehitysyhteistyössä.

ENNÄTYSTARVE HUMANITAARISEN TOIMINNAN RAHOITUKSELLE

UNFPA:n rahoitustarve seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja oikeuksiin kes-kittyvälle humanitaariselle toiminnalle oli ennätykselliset 175 miljoonaa dollaria vuonna 2014. Haasteena on pystyä vastaamaan humanitaarisista kriiseistä kärsivien ihmisten moninaisiin tarpeisiin. Uusia mahdollisuuksia puolestaan tuo yksityinen sektori, josta voi löytyä niin rahoituslähteitä, kumppanuuksia kuin innovaatioitakin kestävien ratkaisujen mahdollistamiseksi.

Kansainvälisen humanitaarisen avun kustannukset ovat kohonneet. Vuonna 2015 maailmanlaajuisesti humanitaarisen avun kustannukset olivat 24,5 miljardia dollaria.

Valtaosa humanitaarisen toiminnan budjetista tulee OECD-mailta. Yhdysvallat kustansi 32 prosenttia humanitaarisesta avusta maailmanlaajuisesti vuonna 2014.

Sekä Saudi-Arabia ja Arabiemiraatit ra-hoittavat humanitaarista työtä kasvavassa määrin, lähinnä Lähi-idän konfliktien vuoksi.

5.

KANSAINVÄLISEN HUMANITAARISEN TOIMINNAN RAHOITUS

Yksityinen

25

20

15

10

5

0

Valtiot ja EU:n instituutiot

MILJ

ARDIA

USD

3,5

12,9

2009

6,1

14,0

2010

75,7

13,9

2011

5,0

12,8

2012

5.4

15,1

2013

5,8

18,7

2014

47

RAHOITUS EI KATA TARPEITA

Viimeisen kymmenen vuoden aikana humanitaarisen toiminnan rahoitus on li-sääntynyt peräti 300 prosenttia. Silti kaikkia kriisien aiheuttamia kustannuksia ei ole pystytty kattamaan.

Rahoitusvaje korostuu resurssipulan ja kapasiteetin puutteen vuoksi, etenkin konfliktialueilla, missä avuntarpeeseen ei pystytä vastaamaan kansallisesti. Tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen vaikutukset, kaupungistumisen lieveilmiöt ja hauraiden sekä konfliktimaiden tarpeet tulevat lisäämään painetta humanitaari-sen avun järjestelmille.

Isoin osa humanitaarista rahoituksesta ohjataan kriisitoimiin. Vain pieni osa käyte-tään varautumiseen ja kriisien ehkäisyyn. Keskimäärin 65 prosenttia humanitaari-sesta avustuksesta menee hätäapuun, 35 prosenttia jälleenrakennukseen ja kuntou-tukseen ja ainoastaan 5 prosenttia käytetään kriisivalmiuteen ja riskien vähentämiseen.

Vuoden 2014 rahoitustilastot osoittavat, että pienemmät humanitaarisen avun vetoomukset saivat vähemmän rahoitusta

tarpeeseen nähden. Korkean profiilin kriiseissä, Etelä-Sudanissa, Irakissa ja Ebola-alueilla, rahoitus kohtasi tarpeen huomattavasti paremmin.

Humanitaarisesta avustuksesta menee suhteellisen vähän paikallisten toimijoiden käyttöön. Vuosien 2007 ja 2013 välillä kansalliset ja paikalliset toimijat saivat ainoastaan kaksi prosenttia humanitaarisen avustusrahan kokonaismäärästä.

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden ra-hoitus humanitaarisissa kriiseissä on mel-ko matala. Viimeisen kymmenen vuoden aikana, seksuaali- ja lisääntymisterveyden osalta, alle 50 % avuntarpeesta sai rahoi-tusta. Kaiken kaikkiaan humanitaarinen rahoitus saavutti 68 % rahoitustarpeesta.

UUSIA RATKAISUJA HUMANITAARISEN TOIMINNAN RAHOITTAMISEKSI

Ymmärrys seksuaali- ja lisääntymister-veyden turvaamisen tärkeydestä humani-taarisissa tilanteissa on kasvanut. Naisten ja tyttöjen valta päättää omasta lisäänty-misestään ja parisuhteestaan sekä mah-dollisuudet suojautua sukupuolitaudeilta

RAHOITUS JA RAHOITUSTA VAILLE JÄÄNEET TARPEET YK:N KOORDINOIMISSA VETOOMUKSISSA

20

15

10

5

0

MILJ

ARDIA

USD

Rahoitusvaje Rahoitus

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

2,0 2,0 1,62,3

2,84,9

3,6 4,3

4,7

7,5

4,0 3,9 4,0 5,77,1

8,0

5,8 6,2

8,5

12,0

48

vaikuttavat myös siihen, kuinka tavoitteet koulutuksen, ruokaturvan ja lasten hyvin-voinnin suhteen voidaan saavuttaa.

YK tavoittelee humanitaarisen toimin-nan rahoitukseen perustavanlaatuista muutosta. Uusi lähestymistapa osallistaa yritykset vahvemmin toimintaan. YK esit-tää humanitaarista järjestelmää, jossa niin strateginen yhteistyö kuin ennakointi, läpinäkyvyys, tutkimus ja uudet kokeilut luovat humanitaariseen rahoitukseen lisämahdollisuuksia.

Humanitaaristen toimijoiden tulisi kes-kittyä akuuttien tarpeiden tyydyttämisen lisäksi myös tulevaisuuden kehittämiseen. Pitkän aikavälin visioilla ja laajapohjaisilla, strategisilla liittoutumilla on mahdollista saavuttaa käänteentekeviä muutoksia ja hallita riskejä. Riskien hallintaan ja kriisi-en jälkihoitoon tarvitaan entistä laajempi joukko toimijoita, joita ohjaa jaettu vastuu yhteisen hyvän saavuttamiseksi.

YK peräänkuuluttaa humanitaariselle avustustoiminnalle rahoitusta, joka on paremmin ennakoitavissa. Lisäksi toimin-taa on tehostettava siten, että resurssien jaossa priorisoidaan kaikkein kiireellisim-mät tarpeet. Humanitaarisen työn ja ke-hitysyhteistyön välillä olevia yhtymäkohtia on vahvistettava, jotta haavoittuvassa ase-massa olevien ihmisten ja instituutioiden selviytymiskyky vahvistuu ennen kriisejä, niiden aikana ja niiden jälkeen.

Rahoitukseen tarvitaan myös jatkuvuut-ta, mikä mahdollistaisi työn pitkäjäntei-semmän suunnittelun. Perusrahoituksen lisäksi tarvitaan joustavasti käytettävissä olevaa rahaa, jolla voidaan paikata humani-taarisen rahoituksen ja kehitysyhteistyöra-han väliin jäävää rahoitustarvetta.

YK:n mukaan humanitaarisen rahoituk-sen luonne ei nykyisellään mahdollista monivuotisten, tehokkaiden ja riskit huo-mioivien toimintojen suunnittelua. Vuoden sykleissä hankittava rahoitus ei mahdollis-ta pitkittyneissä kriisitilanteissa tehokasta suunnittelua samaan tapaan kuin moni-vuotisissa ohjelmissa olisi mahdollista.

Humanitaarisen työn rahoitusvaje ja tu-levaisuuden haasteet ovat aiheita, joita kä-sitellään 2016 järjestettävässä Maailman humanitaarisessa huippukokouksessa. Rahoitusta myöntävät maat ja kansain-väliset organisaatiot tulevat käymään läpi humanitaarisen avun toimintatapoja ja rahoitusta sekä pohtivat, kuinka toiminta tulevaisuudessa voisi saavuttaa vuosille 2015–2030 asetetut kestävän kehityksen tavoitteet. l

© Ali Arkady/VII Mentor Program

49

© Ali Arkady/VII Mentor Program

50

LUK

U 6

© UNFPA/Santosh Chhetri

51

Katastrofiriskien aiheuttajia ja haavoittuvuuden syitä on paljon. Poliittinen marginalisoituminen ja epätasa-arvo voivat sytyttää kon-flikteja. Epätasa-arvo vähentää koulutus- ja toimeentulomahdolli-suuksia ja heikentää naisten edellytyksiä suojautua katastrofeilta.

Humanitaarinen työ voi valaa perustan aikaa vaativalle kehitykselle. Kaikkia hyödyttävä kehitys mahdollistaa oikeuksien, myös seksuaalioikeuksien, toteutumisen ja auttaa ihmisiä, yhteisöjä ja instituutioita selviytymään kriiseistä paremmin.

MUUTOSVISIO RISKIEN VÄHENTÄMISESTÄ JA SELVIYTYMISKYVYN PARANTAMISESTA

Ishwori Dangol

(keskellä)

NEPAL – KOHTI TOIVOA

” Kun miltei vuosisadan voi-makkain maanjäristys ravisteli Nepalia vuonna 2015, Ishwori

Dangolin elämä muuttui pysyvästi.Seitsemännellä kuulla raskaana oleva

30-vuotias nainen etsi epätoivoisena7-vuotiasta lastaan, joka oli ollut naapu-rissa leikkimässä järistyksen alkaessa.Ishworin poika oli kuitenkin yksi 9000:stäkatastrofin kuolonuhrista.

Laskettu aika oli lähellä, mutta maanjäristys oli tuhonnut kaikki lähiseu-dun synnytyssairaalat. Ishworin tapaan tuhannet muutkin naiset olivat ilman raskaudenaikaisia terveyspalveluja ja he pelkäsivät joutuvansa synnyttämään ilman ammattiapua.

Onnekseen Ishwori tapasi Sushilan, paikallisen naisen, joka toimi vapaaehtoi-sena UNFPA:n lisääntymisterveyspalveluja tarjoavalla leirillä. Kolmen ensimmäisen päivän aikana leirillä sai hoitoa ja neuvoja yli 400 naista.

Leiristä naiset saivat muun muassa raskauden aikaista ja synnytyksen jäl-keistä hoitoa, mahdollisuuden synnyttää hygieenisissä olosuhteissa ja apua per-hesuunnitteluun. Väkivallan uhrit saivat psykososiaalista tukea.

Ishworia tutkinut lääkäri huomasi, että sikiö oli epänormaalissa asennossa koh-dussa. Synnytys olisi ollut hengenvaaralli-nen, mutta keisarinleikkauksella Ishowori synnytti terveen vauvan, kymmenen viikkoa esikoisensa kuoleman jälkeen. l

© UNFPA/A. Haileselassie

52

Humanitaarisen työn ja kehitysyhteis-työn saumattomampi yhteistoiminta voisi vähentää riskejä ja haavoittuvuutta sekä lisätä selviytymismahdollisuuksia. Tämä edellyttäisi, että ihmisoikeudet, kehitys ja seksuaali- ja lisääntymisterveyden huolto sisältyisivät aina humanitaariseen toimin-taan.

ENNAKOINTIA REAGOINNIN SIJAAN

Riskien ymmärtäminen edesauttaa yksi-löiden, yhteisöjen ja kansakuntien kehi-tysmahdollisuuksia. Riskitietoisuus auttaa kriiseihin varautumisessa, minkä vuoksi humanitaarisen avun tarve vähenee ja myös toipuminen nopeutuu.

Riskienhallinta onnistuu, mikäli siihen on käytössä riittävästi resursseja ja kaikki, joita kriisitilanne koskettaa, tulee tasaver-taisesti huomioiduiksi ja osallistetuiksi.

Liian usein oletetaan riskien olevan sa-mat eri ihmisille. Kuitenkin riskien määrä, valmiudet varautua ja toipumisen mah-

Monet riskit kumpuavat epätasapuo-lisesta kehityksestä, joka hyödyttää vain osaa yhteiskunnasta. Globaalisti tarkas-teltuna korkeamman kehitystason maissa ihmisillä on paremmat valmiudet selviytyä kriisien pahimmilta vaikutuksilta. Matalan tulotason maissa kuolee kolme kertaa enemmän ihmisiä kuin korkean tulotason maissa luonnonkatastrofien yhteydessä.

Syrjinnän vuoksi naisilla ja tytöillä on miehiä ja poikia vähemmän mahdolli-suuksia selvitä kriisitilanteissa. Muun muassa pienemmät taloudelliset resurssit ja suppeammat sosiaaliset verkostot vai-keuttavat esimerkiksi pakoon lähtemistä ja toipumisprosessia.

Vaikka kehitystason ja kriisialttiuden välillä on selkeä yhteys, humanitaarisessa toiminnassa on keskitytty reaktiiviseen hätäapuun, jolloin toimitaan vasta kun kriisi on alkanut. Hätäapu tulee kuitenkin kalliimmaksi kuin kehitykseen investoimi-nen - niin rahallisesti kuin inhimillisestikin mitattuna.

53

© Mads Nissen / Panos Pictures

dollisuudet ovat ihmisten välillä erilaiset. Tehokkaampien riskikartoitusten kannalta on tärkeää tunnistaa monet päällekkäiset riskit. Sukupuoli, ikä, terveys tai vammai-suus ovat tekijöitä, jotka on tunnistettava riskiarviointeja ja varautumissuunni-telmia tehtäessä. Naisten ja tyttöjen osallistaminen varautumissuunnitelmien tekoon auttaa varmistamaan, että heidän oikeutensa ja tarpeensa tulevat huomioi-duiksi katastrofiavun yhteydessä.

AKUUTTEIHIN TARPEISIIN VASTAAMINEN

Kriisin alkuvaiheessa nousee esiin useita akuutteja tarpeita. Seuraavat ovat välttä-mättömiä, tilanteesta riippumatta:

Henkien pelastaminen Kriisin akuuttivaiheessa on taattava välttä-mättömät seksuaali- ja lisääntymisterveys-palvelut. Näillä toimilla vastataan muun muassa seksuaaliseen väkivaltaan,

vähennetään hiv-tartuntoja sekä ehkäistään äitiys- ja vastasyntyneiden kuolemia.

Kokonaisvaltainen hätäensiapuEdelleen humanitaaristen olosuhteiden ter-veyspalveluissa on asetettu fyysiset vammat etusijalle. Psykososiaalisten palvelujen tar-jonnalle on tarvetta. Psyykkiset traumat voivat johtaa väkivallan määrän kasvuun sekä lisätä monenlaista riskikäyttäytymistä ja terveyson-gelmia.

Suunnittelemattomien raskauksien ehkäisyPanostus perhesuunnitteluun kannattaa. Sillä on todettu olevan suora yhteys suun-nittelemattomien raskauksien, synnytykseen liittyvien terveysriskien ja turvattomien abort-tien vähenemiseen.

Sukupuolistuneen väkivallan ehkäisyNaisiin kohdistuvaa väkivaltaa esiintyy myös maissa, jotka eivät ole kriisin keskellä. Se kuitenkin lisääntyy, kun ihmiset ovat joutu-neet siirtymään kodeistaan ja kotialueiltaan

54

tai kun he ovat kovan paineen alla. Mikäli väkivaltaa ei kyetä estämään heti alussa, naisten ja tyttöjen selviytymiskyky ja terve-ys heikentyvät. Sukupuolistunut väkivalta on toipumisen este.

Nuorten tavoittaminen ja osallistaminenKaikessa humanitaarisessa työssä on huomioitava nuoret ja taattava heidän oikeutensa olla mukana heitä koskevien asioiden suunnittelussa. Lapsia ja nuoria ei pidä jättää sivustaseuraajan rooliin. Kun he ovat mukana suunnittelemassa ja osallistumassa toimintaan, on toden-näköisempää, että he myös hyödyntävät tarjottavia palveluja. Lisäksi näin on mah-dollista varmistaa, että palvelut vastaavat todellisia tarpeita.

Kaikista kriisien vuoksi siirtymään pako-tetusta ihmisistä puolet on alle 18-vuotiaita.

KRIISIAVUSTA TOIPUMISEN JA SELVIYTYMISKYVYN PARANTAMISEEN

Kehitysyhteistyön ja humanitaarisen toimin- nan välillä on usein jo yhteys ennen kriisin syttymistä. Yhteistyöllä saatetaan tavoi-tella kriisin ennaltaehkäisyä tai riskien vähentämistä. Humanitaarisen avun ja ke-hitysyhteistyön välisiä yhtymäkohtia voidaan vahvistaa myös silloin, kun akuutti kriisin aiheuttama hätätila hellittää. Nopea toi-puminen vahvistaa selviytymiskykyä.

Terveyspalvelujen minimitason turvaa-misesta on siirryttävä kokonaisvaltaisem-pien palvelujen tarjontaan niin aikaisin kuin mahdollista. Sellaisia palveluja ovat esimerkiksi hätäsynnytysten ja vastasynty-neiden hoito, sukupuolistuneen väkivallan kaikkien muotojen estäminen ja nuorten seksuaaliterveyspalvelut.

Yhtä lailla on tärkeää purkaa esteitä, jotka saattavat estää ihmisiä hakeutumasta palveluiden piiriin. Sukupuoli, ikä, vamma tai pitkät etäisyydet ovat tekijöitä, jotka useimmiten vaikuttavat mahdollisuuksiin saavuttaa palveluja.

Ali Arkady/VII Mentor Program

55

PERINTEISTEN TOIMINTATAPOJEN KYSEENALAISTAMINEN

Valtioilla itsellään on ensisijainen rooli hu-manitaarisen valmiuden rakentamisessa ja avustustoiminnassa. Mikäli kansainvälisten organisaatioiden osallistumista tarvitaan, se on toteutettava entistä paremmin yh-teistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Paikalliset kumppanit omaavat asian-tuntijuutta, jota ulkopuolisten toimijoiden on mahdoton tai aikaa vievää saavuttaa. Esimerkiksi pakolaisten toimiminen sek-suaaliterveyden opettajina voi olla tarkoi-tuksenmukaista, sillä heillä on ymmärrys omassa kontekstissaan toimimisesta.

Perinteisestä jaosta kehitysyhteistyön ja kriisiavun välillä on syytä luopua. Hu-manitaarisia ohjelmia voidaan rakentaa olemassa olevien kehityshankkeiden yhteyteen. Näin on tehty jo 55 prosentissa sukupuolistuneen väkivallan ohjelmista. Puolestaan 81 % sukupuolistuneen vä-kivallan ohjelmista, jotka alkoivat kriisin aikana, jatkuivat myös kriisin jälkeen. Jat-kumo syntyy johdonmukaisista suhteista paikallisten kumppaneiden kanssa.

HUMANITAARISEN TOIMINNAN UUSI FOORUMI

Vuonna 2016 Maailman humanitaarinen huippukokous tarjoaa eri toimijoille ja valtioille mahdollisuuden jakaa ajatuksia humanitaa-risen työn uusista suunnista. Muutoksen tu-lisi nostaa seksuaali- ja lisääntymisterveyden palvelut yhdeksi humanitaaristen toimintojen keskeiseksi elementiksi. Huippukokouksen tulisi suhtautua kunnianhimoisesti kestävän kehityksen tavoitteisiin. Tavoitteena on muuttunut maailma, missä kehitys on osallistavaa ja kestävää ja, joka voi niin ehkäistä kriisejä kuin vastustaa niiden pahimpia seurauksia. Sellaisessa maailmassa monet humanitaarisen avun muodot muuttuisivat ajan kuluessa tar-peettomiksi. l

56

KOKO MAAILMA 71 51 64 57 92 90 67 65 7349,0 1,2 69/74 2,5Teollisuusmaat 18 70 61 96 96 90 91 1251,0 0,3 76/82 1,7Vähem. kehittyneet maat 70 56 63 57 91 90 64 61 6098,0 1,4 68/72 2,6Vähiten kehittyneet maat 113 40 34 954,0 2,4 63/66 4,3AFRIKKA

Itäinen AfrikkaBurundi 60 65 28 23 100 90 22 21 11,2 3,3 54/58 6,1Eritrea 34 85 20 16 5,2 2,2 61/65 4,4Etiopia 16 71 36 36 69 63 18 11 99,4 2,5 61/65 4,6Kenia 62 101 57 56 83 87 57 55 46,1 2,7 59/62 4,4Madagaskar 44 147 46 37 77 78 30 31 24,2 2,8 63/66 4,5Malawi 87 143 58 56 90 97 32 30 17,2 3,1 60/62 5,3Mauritius 100 31 76 53 98 98 80 81 1,3 0,4 71/78 1,5Mosambik 54 166 18 16 90 85 19 18 28,0 2,8 53/56 5,5Ruanda 91 41 54 47 92 95 11,6 2,4 60/66 4,1Sambia 64 145 51 45 93 93 16,2 3,1 57/60 5,5Somalia 33 123 24 6 10,8 2,4 53/57 6,6Tansania 49 128 41 34 83 86 53,5 3,2 63/66 5,2Uganda 57 140 30 28 90 93 23 22 39,0 3,3 56/59 5,9Zimbabwe 80 120 66 65 93 95 44 44 15,6 2,2 54/56 4

Keski-AfrikkaAngola 47 191 19 13 97 74 15 12 25,0 3,3 50/53 6,2Gabon 89 115 34 21 1,7 2,2 63/64 4Keski-Afrikan tasavalta 54 229 24 13 81 64 18 10 4,9 2 48/51 4,4Kongon demokraattinen tasavalta 80 135 23 8 37 35 69,4 2,7 48/52 6Kongon tasavalta 90 147 47 22 88 96 4,6 2,6 57/60 5Tšad 23 203 6 3 96 75 16 5 14,0 3,3 50/52 6,3

Pohjois-AfrikkaAlgeria 97 12 59 51 98 96 39,7 1,9 72/77 2,9Egypti 92 56 60 58 100 97 86 85 91,5 2,2 69/73 3,4Etelä-Sudan 19 158 7 3 48 34 12,3 4,1 54/56 5,2Libya 100 4 49 28 6,3 0 69/74 2,5Marokko 74 32 68 58 99 98 59 53 34,4 1,4 73/75 2,6Sudan 23 102 16 13 53 56 40,2 2,2 62/65 4,5Tunisia 99 7 64 53 100 100 11,3 1,1 72/77 2,2

Eteläinen AfrikkaBotswana 95 39 56 55 90 92 56 65 2,3 2 62/67 2,9Etelä-Afrikka 94 54 65 64 95 95 62 69 54,5 1,1 55/59 2,4Lesotho 78 94 60 59 78 82 27 42 2,1 1,2 49/50 3,3Namibia 88 78 57 57 87 90 45 57 2,5 2,3 62/67 3,6Swazimaa 82 89 64 62 84 86 32 39 1,3 1,5 50/49 3,4

Länsi-AfrikkaBenin 77 98 17 10 100 88 50 34 10,9 2,7 58/61 4,9

TilastotTiivistelmä YK:n väestörahaston vuosiraportista State of the World Population 2015

TILASTOT

KOULUTETUN HENKILÖN AVUSTAMAT SYNNYTYKSET (%)

SYNTYMÄT 1000 15–19- VUOTIASTA NAISTA KOHDEN

EHKÄISYMENETELMIEN YLEISYYS KAIKKI MENETELMÄT (%)

EHKÄISYMENETELMIEN YLEISYYSMODERNIT MENETELMÄT (%)

ALAKOULUA VASTAAVAA KOULUTUSTA KÄYVIEN OSUUS ALAKOULUIKÄISISTÄ (%)

YLÄKOULUA VASTAAVAA KOULUTUSTA KÄYVIEN OSUUS YLÄKOULUIKÄISISTÄ (%)

VÄKILUKU (MILJOONAA)

VÄESTÖ-MÄÄRÄN MUUTOS (%)

ELINAJAN-ODOTE MIEHET/NAISET

KOKONAIS- HEDELMÄLLISYYS

MIEHET NAISET MIEHET NAISET

57

KOKO MAAILMA 71 51 64 57 92 90 67 65 7349,0 1,2 69/74 2,5Teollisuusmaat 18 70 61 96 96 90 91 1251,0 0,3 76/82 1,7Vähem. kehittyneet maat 70 56 63 57 91 90 64 61 6098,0 1,4 68/72 2,6Vähiten kehittyneet maat 113 40 34 954,0 2,4 63/66 4,3AFRIKKA

Itäinen AfrikkaBurundi 60 65 28 23 100 90 22 21 11,2 3,3 54/58 6,1Eritrea 34 85 20 16 5,2 2,2 61/65 4,4Etiopia 16 71 36 36 69 63 18 11 99,4 2,5 61/65 4,6Kenia 62 101 57 56 83 87 57 55 46,1 2,7 59/62 4,4Madagaskar 44 147 46 37 77 78 30 31 24,2 2,8 63/66 4,5Malawi 87 143 58 56 90 97 32 30 17,2 3,1 60/62 5,3Mauritius 100 31 76 53 98 98 80 81 1,3 0,4 71/78 1,5Mosambik 54 166 18 16 90 85 19 18 28,0 2,8 53/56 5,5Ruanda 91 41 54 47 92 95 11,6 2,4 60/66 4,1Sambia 64 145 51 45 93 93 16,2 3,1 57/60 5,5Somalia 33 123 24 6 10,8 2,4 53/57 6,6Tansania 49 128 41 34 83 86 53,5 3,2 63/66 5,2Uganda 57 140 30 28 90 93 23 22 39,0 3,3 56/59 5,9Zimbabwe 80 120 66 65 93 95 44 44 15,6 2,2 54/56 4

Keski-AfrikkaAngola 47 191 19 13 97 74 15 12 25,0 3,3 50/53 6,2Gabon 89 115 34 21 1,7 2,2 63/64 4Keski-Afrikan tasavalta 54 229 24 13 81 64 18 10 4,9 2 48/51 4,4Kongon demokraattinen tasavalta 80 135 23 8 37 35 69,4 2,7 48/52 6Kongon tasavalta 90 147 47 22 88 96 4,6 2,6 57/60 5Tšad 23 203 6 3 96 75 16 5 14,0 3,3 50/52 6,3

Pohjois-AfrikkaAlgeria 97 12 59 51 98 96 39,7 1,9 72/77 2,9Egypti 92 56 60 58 100 97 86 85 91,5 2,2 69/73 3,4Etelä-Sudan 19 158 7 3 48 34 12,3 4,1 54/56 5,2Libya 100 4 49 28 6,3 0 69/74 2,5Marokko 74 32 68 58 99 98 59 53 34,4 1,4 73/75 2,6Sudan 23 102 16 13 53 56 40,2 2,2 62/65 4,5Tunisia 99 7 64 53 100 100 11,3 1,1 72/77 2,2

Eteläinen AfrikkaBotswana 95 39 56 55 90 92 56 65 2,3 2 62/67 2,9Etelä-Afrikka 94 54 65 64 95 95 62 69 54,5 1,1 55/59 2,4Lesotho 78 94 60 59 78 82 27 42 2,1 1,2 49/50 3,3Namibia 88 78 57 57 87 90 45 57 2,5 2,3 62/67 3,6Swazimaa 82 89 64 62 84 86 32 39 1,3 1,5 50/49 3,4

Länsi-AfrikkaBenin 77 98 17 10 100 88 50 34 10,9 2,7 58/61 4,9

Tiivistelmä YK:n väestörahaston vuosiraportista State of the World Population 2015

TILASTOT

KOULUTETUN HENKILÖN AVUSTAMAT SYNNYTYKSET (%)

SYNTYMÄT 1000 15–19- VUOTIASTA NAISTA KOHDEN

EHKÄISYMENETELMIEN YLEISYYS KAIKKI MENETELMÄT (%)

EHKÄISYMENETELMIEN YLEISYYSMODERNIT MENETELMÄT (%)

ALAKOULUA VASTAAVAA KOULUTUSTA KÄYVIEN OSUUS ALAKOULUIKÄISISTÄ (%)

YLÄKOULUA VASTAAVAA KOULUTUSTA KÄYVIEN OSUUS YLÄKOULUIKÄISISTÄ (%)

VÄKILUKU (MILJOONAA)

VÄESTÖ-MÄÄRÄN MUUTOS (%)

ELINAJAN-ODOTE MIEHET/NAISET

KOKONAIS- HEDELMÄLLISYYS

MIEHET NAISET MIEHET NAISET

58

Burkina Faso 66 136 19 18 69 67 23 20 18,1 2,9 57/59 5,6Gambia 57 88 11 9 71 76 1,9 3,2 57/60 5,8Ghana 68 65 22 20 89 89 55 54 27,4 2,4 60/62 4,2Guinea 45 154 8 5 82 71 37 23 12,6 2,7 58/58 5,1Liberia 61 147 20 20 39 37 18 15 4,5 2,6 59/61 4,8Mali 56 178 12 11 78 68 39 32 17,6 3 57/57 6,4Mauritania 65 71 14 13 72 75 23 20 4,1 2,5 61/64 4,7Niger 29 210 15 10 69 58 15 10 19,9 4 60/62 7,6Nigeria 38 123 16 11 71 60 182,2 2,7 52/53 5,7Norsunluurannikko 59 125 20 15 81 75 22,7 2,4 50/52 5,1Senegal 59 80 18 17 76 83 24 18 15,1 3,1 64/68 5,2Togo 59 77 21 19 98 87 32 15 7,3 2,7 58/60 4,7

AASIA

Itä-AasiaEtelä-Korea 100 2 79 69 98 97 98 97 50,3 0,5 78/85 1,3Japani 100 4 57 50 100 100 99 100 126,6 -0,1 80/86 1,4Kiina 100 6 83 83 1376,0 0,5 74/77 1,6Mongolia 99 40 58 52 96 94 78 86 3,0 1,7 65/73 2,7Pohjois-Korea 100 1 70 63 25,2 0,5 66/73 2

Kaakkois-AasiaIndonesia 87 47 63 59 95 96 77 76 257,6 1,3 67/71 2,5Filippiinit 73 59 55 38 91 91 60 70 100,7 1,6 65/72 3Kamputsea 89 57 58 40 100 97 40 36 15,6 1,6 66/70 2,7Laos 42 94 54 46 98 96 46 43 6,8 1,7 64/67 3,1Malesia 99 13 57 42 98 95 71 67 30,3 1,5 72/77 2Myanmar 71 17 51 48 46 48 53,9 0,8 64/68 2,3Singapore 100 3 66 58 5,6 2 80/86 1,2Thaimaa 100 60 79 77 96 95 77 82 68,0 0,4 71/78 1,5Vietnam 94 36 77 65 93,4 1,1 71/80 2

Etelä-AasiaAfganistan 39 90 29 24 60 33 32,5 3 59/61 5,1Bangladesh 42 83 64 57 94 98 44 51 161,0 1,2 70/72 2,2Bhutan 75 28 68 66 89 92 56 54 0,8 1,5 69/69 2,1Intia 52 39 60 52 92 89 1267,4 1,2 65/68 2,5Iran 96 35 77 59 98 96 84 79 79,1 1,3 74/76 1,7Nepal 56 87 52 48 98 97 58 62 28,5 1,2 68/70 2,3Pakistan 52 48 39 28 77 67 43 32 188,9 2,1 65/67 3,7Sri Lanka 99 24 72 56 94 94 83 87 20,7 0,5 71/78 2,1

LÄHI-ITÄIrak 91 68 55 38 97 86 49 40 36,4 3,3 67/71 4,6Israel 10 71 53 97 98 97 100 8,1 1,7 80/84 3,1Jemen 45 67 38 28 95 81 51 34 26,8 2,6 62/65 4,4Jordania 100 27 62 43 98 100 91 92 7,6 3,1 72/76 3,5

Tiivistelmä YK:n väestörahaston vuosiraportista State of the World Population 2015

TILASTOT

KOULUTETUN HENKILÖN AVUSTAMAT SYNNYTYKSET (%)

SYNTYMÄT 1000 15–19- VUOTIASTA NAISTA KOHDEN

EHKÄISYMENETELMIEN YLEISYYS KAIKKI MENETELMÄT (%)

EHKÄISYMENETELMIEN YLEISYYSMODERNIT MENETELMÄT (%)

ALAKOULUA VASTAAVAA KOULUTUSTA KÄYVIEN OSUUS ALAKOULUIKÄISISTÄ (%)

YLÄKOULUA VASTAAVAA KOULUTUSTA KÄYVIEN OSUUS YLÄKOULUIKÄISISTÄ (%)

VÄKILUKU (MILJOONAA)

VÄESTÖ-MÄÄRÄN MUUTOS (%)

ELINAJAN-ODOTE MIEHET/NAISET

KOKONAIS- HEDELMÄLLISYYS

MIEHET NAISET MIEHET NAISET

59

Burkina Faso 66 136 19 18 69 67 23 20 18,1 2,9 57/59 5,6Gambia 57 88 11 9 71 76 1,9 3,2 57/60 5,8Ghana 68 65 22 20 89 89 55 54 27,4 2,4 60/62 4,2Guinea 45 154 8 5 82 71 37 23 12,6 2,7 58/58 5,1Liberia 61 147 20 20 39 37 18 15 4,5 2,6 59/61 4,8Mali 56 178 12 11 78 68 39 32 17,6 3 57/57 6,4Mauritania 65 71 14 13 72 75 23 20 4,1 2,5 61/64 4,7Niger 29 210 15 10 69 58 15 10 19,9 4 60/62 7,6Nigeria 38 123 16 11 71 60 182,2 2,7 52/53 5,7Norsunluurannikko 59 125 20 15 81 75 22,7 2,4 50/52 5,1Senegal 59 80 18 17 76 83 24 18 15,1 3,1 64/68 5,2Togo 59 77 21 19 98 87 32 15 7,3 2,7 58/60 4,7

AASIA

Itä-AasiaEtelä-Korea 100 2 79 69 98 97 98 97 50,3 0,5 78/85 1,3Japani 100 4 57 50 100 100 99 100 126,6 -0,1 80/86 1,4Kiina 100 6 83 83 1376,0 0,5 74/77 1,6Mongolia 99 40 58 52 96 94 78 86 3,0 1,7 65/73 2,7Pohjois-Korea 100 1 70 63 25,2 0,5 66/73 2

Kaakkois-AasiaIndonesia 87 47 63 59 95 96 77 76 257,6 1,3 67/71 2,5Filippiinit 73 59 55 38 91 91 60 70 100,7 1,6 65/72 3Kamputsea 89 57 58 40 100 97 40 36 15,6 1,6 66/70 2,7Laos 42 94 54 46 98 96 46 43 6,8 1,7 64/67 3,1Malesia 99 13 57 42 98 95 71 67 30,3 1,5 72/77 2Myanmar 71 17 51 48 46 48 53,9 0,8 64/68 2,3Singapore 100 3 66 58 5,6 2 80/86 1,2Thaimaa 100 60 79 77 96 95 77 82 68,0 0,4 71/78 1,5Vietnam 94 36 77 65 93,4 1,1 71/80 2

Etelä-AasiaAfganistan 39 90 29 24 60 33 32,5 3 59/61 5,1Bangladesh 42 83 64 57 94 98 44 51 161,0 1,2 70/72 2,2Bhutan 75 28 68 66 89 92 56 54 0,8 1,5 69/69 2,1Intia 52 39 60 52 92 89 1267,4 1,2 65/68 2,5Iran 96 35 77 59 98 96 84 79 79,1 1,3 74/76 1,7Nepal 56 87 52 48 98 97 58 62 28,5 1,2 68/70 2,3Pakistan 52 48 39 28 77 67 43 32 188,9 2,1 65/67 3,7Sri Lanka 99 24 72 56 94 94 83 87 20,7 0,5 71/78 2,1

LÄHI-ITÄIrak 91 68 55 38 97 86 49 40 36,4 3,3 67/71 4,6Israel 10 71 53 97 98 97 100 8,1 1,7 80/84 3,1Jemen 45 67 38 28 95 81 51 34 26,8 2,6 62/65 4,4Jordania 100 27 62 43 98 100 91 92 7,6 3,1 72/76 3,5

Tiivistelmä YK:n väestörahaston vuosiraportista State of the World Population 2015

TILASTOT

KOULUTETUN HENKILÖN AVUSTAMAT SYNNYTYKSET (%)

SYNTYMÄT 1000 15–19- VUOTIASTA NAISTA KOHDEN

EHKÄISYMENETELMIEN YLEISYYS KAIKKI MENETELMÄT (%)

EHKÄISYMENETELMIEN YLEISYYSMODERNIT MENETELMÄT (%)

ALAKOULUA VASTAAVAA KOULUTUSTA KÄYVIEN OSUUS ALAKOULUIKÄISISTÄ (%)

YLÄKOULUA VASTAAVAA KOULUTUSTA KÄYVIEN OSUUS YLÄKOULUIKÄISISTÄ (%)

VÄKILUKU (MILJOONAA)

VÄESTÖ-MÄÄRÄN MUUTOS (%)

ELINAJAN-ODOTE MIEHET/NAISET

KOKONAIS- HEDELMÄLLISYYS

MIEHET NAISET MIEHET NAISET

60

Kuwait 99 8 56 44 99 98 86 88 3,9 4,8 73/76 2,2Libanon 18 63 40 99 93 67 68 5,9 6 77/81 1,7Oman 99 12 37 25 97 98 77 91 4,5 8,4 75/79 2,9Palestiinalaisalueet 100 67 57 43 93 94 77 84 4,7 2,7 71/75 4,3Saudi-Arabia 97 7 37 31 96 99 101 101 31,5 2,3 73/75 2,9Syyria 96 75 58 41 66 65 44 44 18,5 -2,3 64/76 3Turkki 97 29 74 48 96 95 90 87 78,7 1,7 72/78 2,1Yhdist. Arabiemiirikunnat 100 34 48 39 99 97 73 79 9,2 1,9 76/78 1,8EUROOPPAAlbania 99 18 66 19 93 90 66 64 2,9 0 75/80 1,8Alankomaat 5 68 65 97 97 92 93 16,9 0,3 79/83 1,8Belgia 8 69 67 99 99 96 97 11,3 0,7 78/83 1,8Bosnia-Hertsegovina 100 11 48 17 3,8 -0,1 74/79 1,3Bulgaria 100 43 67 48 96 97 89 86 7,1 0,7 71/78 1,5Espanja 9 67 63 98 99 95 97 46,1 -0,2 79/85 1,3Irlanti 100 9 67 62 100 100 99 100 4,7 0,3 78/83 2Iso-Britannia 21 81 80 100 100 98 98 64,7 0,6 78/82 1,9Italia 100 6 65 49 99 98 91 92 59,8 0,1 80/85 1,4Itävalta 99 8 68 65 8,5 0,4 78/84 1,5Kreikka 9 69 46 99 100 99 99 11,0 -0,4 78/84 1,3Kroatia 100 12 66 42 98 100 92 95 4,2 -0,4 74/80 1,5Latvia 99 15 68 60 97 98 86 88 2,0 -1,2 69/79 1,5Liettua 100 14 63 53 97 97 97 96 2,9 -1,6 67/79 1,6Norja 99 6 79 72 100 100 95 95 5,2 1,3 79/83 1,8Portugali 12 77 70 95 97 93 97 10,3 -0,4 77/84 1,3Puola 100 14 69 48 95 97 93 97 38,6 0 73/81 1,4Ranska 97 9 74 72 99 99 97 98 64,4 0,5 79/85 2Romania 99 36 69 54 90 90 19,5 -0,8 71/78 1,5Ruotsi 3 70 62 100 100 95 94 9,8 0,8 80/84 1,9Saksa 99 8 67 62 99 99 80,7 0,1 78/83 1,4Serbia 98 22 58 22 96 97 92 94 8,9 -0,5 72/78 1,6Slovakia 100 21 71 59 5,4 0,1 72/80 1,4Suomi 100 7 75 72 99 99 94 94 5,5 0,5 78/83 1,7Sveitsi 3 77 72 100 100 82 80 8,2 1 80/85 1,5Tanska 98 2 71 66 98 99 90 93 5,7 0,4 78/82 1,7Tsekki 100 11 78 69 10,5 0,1 75/81 1,5Unkari 99 20 75 68 96 96 92 92 9,9 -0,3 71/79 1,3Viro 99 16 65 59 97 97 88 90 1,3 -0,3 72/81 1,6

LATINALAINEN AMERIKKAArgentiina 97 70 62 58 100 99 86 92 43,4 1 72/80 2,3Bolivia 85 89 63 40 82 81 71 72 10,7 1,6 65/70 3Brasilia 98 65 79 75 207,8 0,9 70/78 1,8Chile 100 50 65 62 92 92 86 89 17,9 1,1 78/84 1,8Costa Rica 99 67 79 76 90 91 71 76 4,8 1,1 77/82 1,9Dominikaaninen tasavalta 98 90 72 69 90 88 58 66 10,5 1,2 70/76 2,5

Tiivistelmä YK:n väestörahaston vuosiraportista State of the World Population 2015

TILASTOT

KOULUTETUN HENKILÖN AVUSTAMAT SYNNYTYKSET (%)

SYNTYMÄT 1000 15–19- VUOTIASTA NAISTA KOHDEN

EHKÄISYMENETELMIEN YLEISYYS KAIKKI MENETELMÄT (%)

EHKÄISYMENETELMIEN YLEISYYSMODERNIT MENETELMÄT (%)

ALAKOULUA VASTAAVAA KOULUTUSTA KÄYVIEN OSUUS ALAKOULUIKÄISISTÄ (%)

YLÄKOULUA VASTAAVAA KOULUTUSTA KÄYVIEN OSUUS YLÄKOULUIKÄISISTÄ (%)

VÄKILUKU (MILJOONAA)

VÄESTÖ-MÄÄRÄN MUUTOS (%)

ELINAJAN-ODOTE MIEHET/NAISET

KOKONAIS- HEDELMÄLLISYYS

MIEHET NAISET MIEHET NAISET

61

Kuwait 99 8 56 44 99 98 86 88 3,9 4,8 73/76 2,2Libanon 18 63 40 99 93 67 68 5,9 6 77/81 1,7Oman 99 12 37 25 97 98 77 91 4,5 8,4 75/79 2,9Palestiinalaisalueet 100 67 57 43 93 94 77 84 4,7 2,7 71/75 4,3Saudi-Arabia 97 7 37 31 96 99 101 101 31,5 2,3 73/75 2,9Syyria 96 75 58 41 66 65 44 44 18,5 -2,3 64/76 3Turkki 97 29 74 48 96 95 90 87 78,7 1,7 72/78 2,1Yhdist. Arabiemiirikunnat 100 34 48 39 99 97 73 79 9,2 1,9 76/78 1,8EUROOPPAAlbania 99 18 66 19 93 90 66 64 2,9 0 75/80 1,8Alankomaat 5 68 65 97 97 92 93 16,9 0,3 79/83 1,8Belgia 8 69 67 99 99 96 97 11,3 0,7 78/83 1,8Bosnia-Hertsegovina 100 11 48 17 3,8 -0,1 74/79 1,3Bulgaria 100 43 67 48 96 97 89 86 7,1 0,7 71/78 1,5Espanja 9 67 63 98 99 95 97 46,1 -0,2 79/85 1,3Irlanti 100 9 67 62 100 100 99 100 4,7 0,3 78/83 2Iso-Britannia 21 81 80 100 100 98 98 64,7 0,6 78/82 1,9Italia 100 6 65 49 99 98 91 92 59,8 0,1 80/85 1,4Itävalta 99 8 68 65 8,5 0,4 78/84 1,5Kreikka 9 69 46 99 100 99 99 11,0 -0,4 78/84 1,3Kroatia 100 12 66 42 98 100 92 95 4,2 -0,4 74/80 1,5Latvia 99 15 68 60 97 98 86 88 2,0 -1,2 69/79 1,5Liettua 100 14 63 53 97 97 97 96 2,9 -1,6 67/79 1,6Norja 99 6 79 72 100 100 95 95 5,2 1,3 79/83 1,8Portugali 12 77 70 95 97 93 97 10,3 -0,4 77/84 1,3Puola 100 14 69 48 95 97 93 97 38,6 0 73/81 1,4Ranska 97 9 74 72 99 99 97 98 64,4 0,5 79/85 2Romania 99 36 69 54 90 90 19,5 -0,8 71/78 1,5Ruotsi 3 70 62 100 100 95 94 9,8 0,8 80/84 1,9Saksa 99 8 67 62 99 99 80,7 0,1 78/83 1,4Serbia 98 22 58 22 96 97 92 94 8,9 -0,5 72/78 1,6Slovakia 100 21 71 59 5,4 0,1 72/80 1,4Suomi 100 7 75 72 99 99 94 94 5,5 0,5 78/83 1,7Sveitsi 3 77 72 100 100 82 80 8,2 1 80/85 1,5Tanska 98 2 71 66 98 99 90 93 5,7 0,4 78/82 1,7Tsekki 100 11 78 69 10,5 0,1 75/81 1,5Unkari 99 20 75 68 96 96 92 92 9,9 -0,3 71/79 1,3Viro 99 16 65 59 97 97 88 90 1,3 -0,3 72/81 1,6

LATINALAINEN AMERIKKAArgentiina 97 70 62 58 100 99 86 92 43,4 1 72/80 2,3Bolivia 85 89 63 40 82 81 71 72 10,7 1,6 65/70 3Brasilia 98 65 79 75 207,8 0,9 70/78 1,8Chile 100 50 65 62 92 92 86 89 17,9 1,1 78/84 1,8Costa Rica 99 67 79 76 90 91 71 76 4,8 1,1 77/82 1,9Dominikaaninen tasavalta 98 90 72 69 90 88 58 66 10,5 1,2 70/76 2,5

Tiivistelmä YK:n väestörahaston vuosiraportista State of the World Population 2015

TILASTOT

KOULUTETUN HENKILÖN AVUSTAMAT SYNNYTYKSET (%)

SYNTYMÄT 1000 15–19- VUOTIASTA NAISTA KOHDEN

EHKÄISYMENETELMIEN YLEISYYS KAIKKI MENETELMÄT (%)

EHKÄISYMENETELMIEN YLEISYYSMODERNIT MENETELMÄT (%)

ALAKOULUA VASTAAVAA KOULUTUSTA KÄYVIEN OSUUS ALAKOULUIKÄISISTÄ (%)

YLÄKOULUA VASTAAVAA KOULUTUSTA KÄYVIEN OSUUS YLÄKOULUIKÄISISTÄ (%)

VÄKILUKU (MILJOONAA)

VÄESTÖ-MÄÄRÄN MUUTOS (%)

ELINAJAN-ODOTE MIEHET/NAISET

KOKONAIS- HEDELMÄLLISYYS

MIEHET NAISET MIEHET NAISET

62

Ecuador 94 100 73 61 96 98 82 85 16,1 1,6 73/78 2,5El Salvador 98 63 71 64 92 92 61 64 6,1 0,3 68/77 2Guatemala 63 92 57 48 88 88 49 45 16,3 2,1 68/75 3,3Haiti 37 65 38 34 10,7 1,4 60/64 3,1Honduras 83 99 73 64 89 91 45 53 8,1 1,5 70/75 2,5Jamaika 99 72 72 68 92 91 72 76 2,8 0,4 73/78 2,1Kolumbia 99 85 78 72 91 91 71 77 48,2 1 70/77 1,9Kuuba 99 50 74 72 96 97 88 89 11,4 0,1 77/81 1,6Meksiko 96 84 73 67 97 99 66 69 127,0 1,4 74/79 2,3Nicaraqua 88 92 80 75 93 94 42 49 6,1 1,2 71/77 2,3Panama 92 89 61 58 92 91 74 79 3,9 1,6 74/80 2,5Paraguay 96 63 77 68 81 81 63 68 6,6 1,3 71/75 2,6Trinidad ja Tobago 100 36 50 44 99 98 70 75 1,4 0,5 67/74 1,8Uruguay 98 60 77 74 100 99 68 76 3,4 0,3 73/80 2Venezuela 96 101 70 64 95 93 72 78 31,1 1,4 70/78 2,4

POHJOIS-AMERIKKAKanada 98 13 73 71 99 100 35,9 1 80/84 1,6Yhdysvallat 99 27 75 69 92 92 86 88 321,8 0,8 76/81 1,9

OSEANIAAustralia 99 14 68 65 97 98 85 86 24,0 1,6 80/84 1,9Uusi-Seelanti 97 22 71 67 98 98 97 98 4,5 0,7 80/83 2,1

ENT. NEUVOSTOTASAVALLATArmenia 100 23 59 30 89 98 83 96 3,0 0,4 71/78 1,6Azerbaidzan 97 47 57 22 90 88 88 86 9,8 1,4 68/74 2,3Georgia 100 40 52 37 96 97 92 92 4,0 -1,2 71/78 1,8Kazakstan 100 31 56 52 98 100 91 92 17,6 1,6 64/74 2,6Kirgisia 98 42 42 39 99 98 82 83 5,9 1,7 66/74 3,1Moldova 99 25 63 45 91 91 77 78 4,1 -0,1 67/75 1,3Tadzikitan 87 47 33 30 100 97 88 79 8,5 2,2 66/73 3,6Turkmenistan 100 21 57 51 5,4 1,3 61/70 2,3Ukraina 99 27 67 51 97 99 87 87 44,8 -0,4 66/76 1,5Uzbekistan 100 26 67 61 93 90 29,9 1,5 65/72 2,5Valko-Venäjä 100 22 65 54 92 94 96 97 9,5 0 65/77 1,6Venäjä 100 27 69 56 97 98 143,5 0 64/76 1,7

Tiivistelmä YK:n väestörahaston vuosiraportista State of the World Population 2015

TILASTOT

KOULUTETUN HENKILÖN AVUSTAMAT SYNNYTYKSET (%)

SYNTYMÄT 1000 15–19- VUOTIASTA NAISTA KOHDEN

EHKÄISYMENETELMIEN YLEISYYS KAIKKI MENETELMÄT (%)

EHKÄISYMENETELMIEN YLEISYYSMODERNIT MENETELMÄT (%)

ALAKOULUA VASTAAVAA KOULUTUSTA KÄYVIEN OSUUS ALAKOULUIKÄISISTÄ (%)

YLÄKOULUA VASTAAVAA KOULUTUSTA KÄYVIEN OSUUS YLÄKOULUIKÄISISTÄ (%)

VÄKILUKU (MILJOONAA)

VÄESTÖ-MÄÄRÄN MUUTOS (%)

ELINAJAN-ODOTE MIEHET/NAISET

KOKONAIS- HEDELMÄLLISYYS

MIEHET NAISET MIEHET NAISET

63

Ecuador 94 100 73 61 96 98 82 85 16,1 1,6 73/78 2,5El Salvador 98 63 71 64 92 92 61 64 6,1 0,3 68/77 2Guatemala 63 92 57 48 88 88 49 45 16,3 2,1 68/75 3,3Haiti 37 65 38 34 10,7 1,4 60/64 3,1Honduras 83 99 73 64 89 91 45 53 8,1 1,5 70/75 2,5Jamaika 99 72 72 68 92 91 72 76 2,8 0,4 73/78 2,1Kolumbia 99 85 78 72 91 91 71 77 48,2 1 70/77 1,9Kuuba 99 50 74 72 96 97 88 89 11,4 0,1 77/81 1,6Meksiko 96 84 73 67 97 99 66 69 127,0 1,4 74/79 2,3Nicaraqua 88 92 80 75 93 94 42 49 6,1 1,2 71/77 2,3Panama 92 89 61 58 92 91 74 79 3,9 1,6 74/80 2,5Paraguay 96 63 77 68 81 81 63 68 6,6 1,3 71/75 2,6Trinidad ja Tobago 100 36 50 44 99 98 70 75 1,4 0,5 67/74 1,8Uruguay 98 60 77 74 100 99 68 76 3,4 0,3 73/80 2Venezuela 96 101 70 64 95 93 72 78 31,1 1,4 70/78 2,4

POHJOIS-AMERIKKAKanada 98 13 73 71 99 100 35,9 1 80/84 1,6Yhdysvallat 99 27 75 69 92 92 86 88 321,8 0,8 76/81 1,9

OSEANIAAustralia 99 14 68 65 97 98 85 86 24,0 1,6 80/84 1,9Uusi-Seelanti 97 22 71 67 98 98 97 98 4,5 0,7 80/83 2,1

ENT. NEUVOSTOTASAVALLATArmenia 100 23 59 30 89 98 83 96 3,0 0,4 71/78 1,6Azerbaidzan 97 47 57 22 90 88 88 86 9,8 1,4 68/74 2,3Georgia 100 40 52 37 96 97 92 92 4,0 -1,2 71/78 1,8Kazakstan 100 31 56 52 98 100 91 92 17,6 1,6 64/74 2,6Kirgisia 98 42 42 39 99 98 82 83 5,9 1,7 66/74 3,1Moldova 99 25 63 45 91 91 77 78 4,1 -0,1 67/75 1,3Tadzikitan 87 47 33 30 100 97 88 79 8,5 2,2 66/73 3,6Turkmenistan 100 21 57 51 5,4 1,3 61/70 2,3Ukraina 99 27 67 51 97 99 87 87 44,8 -0,4 66/76 1,5Uzbekistan 100 26 67 61 93 90 29,9 1,5 65/72 2,5Valko-Venäjä 100 22 65 54 92 94 96 97 9,5 0 65/77 1,6Venäjä 100 27 69 56 97 98 143,5 0 64/76 1,7

Tiivistelmä YK:n väestörahaston vuosiraportista State of the World Population 2015

TILASTOT

KOULUTETUN HENKILÖN AVUSTAMAT SYNNYTYKSET (%)

SYNTYMÄT 1000 15–19- VUOTIASTA NAISTA KOHDEN

EHKÄISYMENETELMIEN YLEISYYS KAIKKI MENETELMÄT (%)

EHKÄISYMENETELMIEN YLEISYYSMODERNIT MENETELMÄT (%)

ALAKOULUA VASTAAVAA KOULUTUSTA KÄYVIEN OSUUS ALAKOULUIKÄISISTÄ (%)

YLÄKOULUA VASTAAVAA KOULUTUSTA KÄYVIEN OSUUS YLÄKOULUIKÄISISTÄ (%)

VÄKILUKU (MILJOONAA)

VÄESTÖ-MÄÄRÄN MUUTOS (%)

ELINAJAN-ODOTE MIEHET/NAISET

KOKONAIS- HEDELMÄLLISYYS

MIEHET NAISET MIEHET NAISET

64

TILASTOJEN INDIKAATTORITElinajanodote kuvaa vastasyntyneen keskimäärin odotettavissa olevaa elinaikaa.

Syntymät tuhatta 15–19-vuotiasta naista kohden. Luku kuvaa kuinka monta elävää lasta syntyy tuhatta nuorta naista kohden.

Ehkäisymenetelmien yleisyys on luku naimisissa olevien naisten osuudesta, jotka käyttävät jotain ehkäisymenetelmää.Moderneihin ehkäisymenetelmiin lasketaan muun muassa kondomit, sterilisaatio, hormonaalinen ehkäisy, kierukka ja pessaari. Kaikkiin menetelmiin lasketaan näiden lisäksi perinteiset ehkäisymenetelmät, kuten esimerkiksi rytmitysmenetelmä.

Väestömäärän muutos (%) on arvio siitä, kuinka monella prosenttiyksiköllä maan väkiluku tulee muuttumaan.

Kokonaishedelmällisyys ilmoittaa kuinka monta lasta lisääntymisikäisille naisille keskimäärin syntyisi, jos he saisivat lapsia ikäryhmittäisten hedelmällisyysarvioiden mukaisesti.

Koulutetun henkilön avustamat synnytykset (%) kertoo, kuinka suuri osuus synnytyksistä tapahtuu joko lääkärin, kätilön, sairaanhoitajan tai koulutuksen saaneet synnytysavustajan avustamana.

65

66

67

68

TÄNÄ VUONNA SADASTA MILJOONASTA HUMANITAARISEN AVUN TARVITSIJASTA NOIN NELJÄNNES ON OLLUT LISÄÄNTYMISIKÄISIÄ TYTTÖJÄ JA NAISIA. HEIDÄN TARPEISIINSA EI OLE TÄYSIN PYSTYTTY VASTAAMAAN.Tyttöjen ja naisten vaihtoehdot selviytyä ja toipua kriiseistä ovat rajatummat syrjinnästä ja epätasa-arvosta johtuen.

Naisten ja tyttöjen tulee voida osallistua oman yhteisönsä ja kansakuntansa kehittämiseen. Sen lisäksi, että tasa-arvoiseen kehitykseen panostaminen on reilua ja inhimillistä, sen kauaskantoisia etuja ovat paremmat selviytymisenmahdollisuudet kriisitilanteissa.

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien täysi toteutuminen vähentää haavoittuvuutta ja nopeuttaa kriiseistä toipumista.

Paras tapa varautua kriisitilanteisiin on sijoittaa ihmisiin. Terveillä, koulutetuilla, hyvin toimeentulevilla ja keskenään tasa-arvoisilla ihmisillä on merkittävästi parempi ennuste selviytyä kriisitilanteissa.

SUOJAAN MYRSKYLTÄNaiset ja tytöt huomioitava kriiseissä

PL 849, 00101 Helsinki www.vaestoliitto.fi

United Nations Population Fund605 Third Avenue New York, NY 10158, www.unfpa.org