Sosiaalihuollon tietojärjestelmät – Eväitä järkeviin hankintoihin
-
Upload
tieke-finnish-information-society-development-centre -
Category
Presentations & Public Speaking
-
view
44 -
download
0
description
Transcript of Sosiaalihuollon tietojärjestelmät – Eväitä järkeviin hankintoihin
Sosiaalihuollon tietojärjestelmät– Eväitä järkeviin hankintoihin
Jyrki J.J. Kasvi
14.04.2023 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 2
”Houston, meillä on ongelma” Ajoneuvohallintokeskuksen (AKE) tietojärjestelmäuudistus venyi 4:stä 12 vuoteen ja hinta nousi 27
miljoonasta eurosta kolminkertaiseksi Tullin 2,7 miljoonaa maksanut Rita-tietojärjestelmä myöhästyi neljä vuotta. Valtionhallinnon 9 milj € Valda-asianhallintajärjestelmälle ei sen valmistuttua löytynyt käyttäjiä Sähköisen reseptin kehitys venyi 10 vuotta ja kymmeniä miljoonia, ja heti 1,5 v. korjausprojekti Helsingin taloushallinnon tietojärjestelmän käyttöönoton seurauksena 150.000 laskun lähettäminen
viivästyi kuukausilla. Poliisin aserekisteri otettiin vuonna 2013 käyttöön puolitoista vuotta myöhässä Espoon kaupungin sosiaalitoimen tietojärjestelmän käyttöönoton seurauksena
toimeentulotukipäätöksen saaminen kesti 40 päivää Kansallisen Kanta-potilastietojärjestelmän piti olla käytössä vuonna 2007. Yli 20 miljoonaa euroa
myöhemmin järjestelmä otetaan käyttöön 2013-2015. OKM:n taiteen edistämiskeskuksen Salama-tietojärjestelmä toimi niin hitaasti, että apurahat
jouduttiin käsittelemään käsin, koska se oli nopeampaa. Eduskunnan salijärjestelmä myöhästyi vuoden ja ylitti budjetin kolmanneksella sähköiseen henkilökorttiin käytettiin 20 miljoonaa euroa. Vuonna 2006 sitä käytettiin 500 kertaa. Poliisin Vitja-järjestelmän hankinta keskeytettiin v2014, kun käyttöönottovaiheessa vasta kolmannes
järjestelmästä oli valmiina Ongelmia toki myös yksityisellä puolella, mutta niitä ei repostella julkisuudessa.
14.04.2023 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 3
Kroonikon sairaskertomus ”Tarkastusvirasto katsoo, että potilastietojärjestelmien kehittäminen nykyisellä
mallilla ei ole taloudellisesti eikä toiminnallisesti tarkoituksenmukaista.”
”Tarkastusviraston mielestä sosiaali- ja terveysministeriön tulisi ryhtyä toimenpiteisiin potilastietojärjestelmien kehittämisen valvonnan järjestämiseksi.”
”Terveydenhuollon tietoteknologisten ratkaisujen kehittäminen pohjautuu vuonna 1996 valmistuneeseen sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologian hyödyntämisstrategiaan.”
” Useiden satojen miljoonien eurojen hankekokonaisuudella ei ole ollut riittävää IT-hankejohtamista.”
Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisten IT- hankkeiden toteuttaminen Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 217/2011 http://www.vtv.fi/files/2435/217_2011_netti.PDF
14.04.2023 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 4
Vallitseva tilanne on sietämätön Sosiaali- ja terveydenhoidon sadat tietojärjestelmät eivät
kommunikoi eivätkä muodosta toiminnallista kokonaisuutta Tiedonhallinnan pettämisestä johtuvat (hoito)virheet ja viivästymiset Ylimääräisen työn kustannukset
– HUS: erikoislääkäreiden työajasta 10%:a kuluu tiimalasin tuijotteluun
Julkisen sektorin tiedonhallinnan prosessit usein arkaaisia Mappeja, kirjeitä, käsin kirjoitettuja lippusia ja lappusia, muistikuvia Jopa eri yksiköiden käyttämät käsitteistöt ovat epäyhtenäisiä!
Sosiaali- ja terveydenhoidon tietojärjestelmät eivät vastaa potilaiden ja hoitohenkilöstön tarpeisiin Loppukäyttäjien kuuleminen kehittämiskohteita valittaessa ja toteutettaessa
Sosiaali- ja terveydenhoidon tietojärjestelmien kehityksen ja ylläpidon kustannukset ja aikataulut ovat karanneet käsistä
14.04.2023 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 5
Menneen ja tulevan paineetTaustaKuntien ohjauksen liberalisointi Kunnat ja sairaanhoitopiirit
hankkivat tietojärjestelmänsä itsenäisesti Kuntien ja piirien ict-, projekti- ja
kilpailutusosaaminen heikkoa Järjestelmätoimittajat sitoivat
asiakkaat omiin järjestelmiinsä Jopa kuntien omaa järjestelmäkehitystä
Terveydenhoidon tieto- järjestelmien pitkä elinkaari Vanhoista järjestelmistä luopuminen
kallista ja vaikeaa
Tulevat haasteetKanTa Päätearkisto vai operatiivinen järjestelmä Potilastietojen tutkimuskäyttö Vanhojen järjestelmien rajapinnatPalveluväylä Mistä väylää käyttävät palvelut?Netti voimaannuttaa potilaat Potilas hallitsee omia tietojaan (myData) Terveydenhoito oikeussaleihinUbiikki yhdistää tietovarannot Ostos-, elintoiminto- ja terveystiedot
yhteen Geenitietojen hyväksi- ja väärinkäyttö Terveydentilan automaattinen seuranta
14.04.2023 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 6
73 euroa maksava Vessyl-muki analysoi sisältämänsä juoman ja välittää tiedot appsille, joka kokoaa ja analysoi tiedot käyttäjän ruokavaliosta.
14.04.2023 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 7
Kilpailu ei toimi käytännössä Toimittajaloukku estää kilpailun ja tulee kalliiksi
Jos tietojärjestelmän ja sen rajapintojen oikeudet jäävät toimittajalle, lisätyöt, muutokset ja päivitykset voidaan tilata vain toimittajalta toimittajan hintaan.
Järjestelmän sisäiset ja ulkoiset rajapinnat suljettuja, avataan eri korvausta vastaan Uuteen järjestelmään siirryttäessä potilas/asiakastiedot jäävät vanhan järjestelmän
”panttivangeiksi”
Ylisuuret hankkeet rajaavat tarjoajien joukkoa Satojen miljoonien eurojen kokonaisjärjestelmiä pystyy tarjoamaan vain pari
suomalaista ohjelmataloa. Pienikin muutos edellyttää koko järjestelmän avaamista.
Ratkaisuehdotuksia: Avoimet järjestelmien väliset ja sisäiset rajapinnat Modulaariset avoimia rajapintoja käyttävät tietojärjestelmät, jotka voidaan
kilpailuttaa ja päivittää osa kerrallaan
14.04.2023 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 8
Hankintalaki ketteryyden jarruna Hankintalaki ei periaatteessa estä ketterää järjestelmäkehitystä
Perinteinen kilpailutus edellyttää että tiedetään, mitä ollaan tilaamassa. – Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä tietojärjestelmän tarkka
ennakkomäärittely on kuitenkin mahdotonta. Maali liikkuu jatkuvasti! Hankintalaki periaatteessa sallii ketterän järjestelmäkehityksen mutta kukaan ei
halua markkinaoikeuteen ennakkotapaukseksi– Tietojärjestelmähankinnan päätyminen markkinaoikeuteen pysäyttää
hankintaan liittyvän kehitystoiminnan 1-2 vuodeksi.
Ratkaisuehdotuksia: Hankintalain päivittäminen ja selkeyttäminen (valmistelu jo käynnissä)
– Edes Tekes ei saanut kahdella juristilla selvää, mitä hankintalaki varmasti vaatii Markkinaoikeuden käsittelyaikojen nopeuttaminen
– Esim. esikäsittely valitusten perusteluiden arvioimiseksi Varmuuden vuoksi valittamisen houkuttelevuuden vähentäminen
– Suurissa hankkeissa pienikin läpimenon mahdollisuus houkuttelee valittamaan.
14.04.2023 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 9
Ei tietojärjestelmää vaan toimintaa varten Tietojärjestelmäkeskeinen ajattelu sivuuttaa toimintaprosessit
Tietojärjestelmä on vain väline toiminnan kehittämiseksi!– Pelkkä tietojärjestelmän käyttöönotto toimintatapoja muuttamatta laskee työn
tuottavuutta ja laatua Tietojärjestelmien lisäksi myös toimintatapojen ja -prosessien oltava yhteentoimivia
– Esim. videoneuvottelujen käyttäminen etäkonsultaatioissa
Tietojärjestelmä ei ole koskaan valmis! Aina kun esim. lainsäädäntö, organisaatio, työmenetelmät tai toimintaprosessit
muuttuvat, myös tietojärjestelmiä on muutettava. Tietojärjestelmät ovat halpoja, kun niitä vertaa ylläpitoon.
Ratkaisuehdotuksia: Kehitetään toimintaprosesseja, ei tietojärjestelmiä Siirrytään tietojärjestelmähankinnoista palveluhankintoihin
14.04.2023 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 10
Lisää julkisten tietojärjestelmähankkeiden haasteita Osaamisen epätasapaino
Toimittajalla on paljon tilaajaa enemmän kokemusta tietojärjestelmähankinnoista– It-hankkeita ohjaavat työryhmät, joissa virkamiehet istuvat oman toimen ohessa.
Hankkeiden seurataan ja jatkuvaan uudelleenmäärittelyyn vain siivu työajasta. Soster- ja it-osaaminen eivät aina keskustele tilaajaorganisaatiossa keskenään
Hallintorajojen loukkaamattomuus JulkICT-toiminnolta on puuttunut natsat tehtävänsä hoitamiseen.
– Jo 10 vuotta JulkICT-toiminto on yrittänyt edistää ja varmistaa yhteentoimivuutta Tietohallintolain 4 § ja 6 § antavat valtiovarainministeriölle valtuudet toimia
– mutta niitä ei ole tiedonsiirron toteutuksen määritysten puuttuessa käytetty
Ratkaisuehdotuksia: Tilaajalla on oltava omaa tai ostettua it-hankeosaamista! Jonkun on uskallettava ottaa vastuu ja käskyttää tarvittaessa (myös kuntia) mitä
tehdään, vaikka vähän maksaisikin– (esim. Viron sähköinen tunnistaminen ja sähköisen tunnistamisen hyväksyntä)
14.04.2023 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 11
Ja vielä kaksi Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun ja
rahoituskanavien monimuotoisuus Esim. KanTa ja apteekit, yksityinen terveydenhoito, YTHS, työterveys,
terveyskeskukset, erikoissairaanhoito, Kansaneläkelaitos, kunnat Esim. tietohallintolaki ei koske Kansaneläkelaitosta eli terveydenhoidon
kokonaisvaltainen tietohallinnon ohjaus ei ole mahdollista.
Erikoissairaanhoidon kulttuuri ja professioiden asenne Tietojärjestelmien ei haluta vaikuttavan professioiden toimintatapoihin
– Eri sairaanhoitopiirit ym. ovat halunneet järjestelmiensä palvelevan nimenomaan heidän omia totuttuja toimintatapojaan
Tuloksena krooninen tuottavuusparadoksi
Ratkaisuehdotuksia: Rahoituskanavien ja vastuullisten määrää vähennettävä (sote-alueet) Kuntiin ja sairaanhoitopiireihin tarvitaan monialaista osaamista
14.04.2023 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 12
Hankepöhö heikentää kehitystyön hyötysuhdetta Hankepöhö syö resurssit varsinaiselta kehitystyöltä
Johto- tai projektiryhmän kokous syö helposti 10-20 henkilötyöpäivää Rahoituksen hakeminen, hakemusten käsittely, raportointi ja valvonta syövät
helposti leijonanosan resursseista Projektiseurannassa tulisi välillä arvioida myös tuntien käyttötarkoitusta
Tulosten asemesta pitäisi seurata vaikutuksia Tietojärjestelmä sinänsä on merkityksetön, sen sijaan tulee arvioida sen
käyttöönoton toiminnallisia vaikutuksia esim. tuottavuuteen, laatuun, työhyvinvointiin, toimintatapoihin, …
Valmistuneille hankkeille tulisi perustaa seurantaryhmä, mutta mistä projektista sen kokousten tunnit laskutetaan?
Ratkaisuehdotuksia: Hanke- ja projektiosaaminen Arviointikriteerien ja mittareiden määritteleminen hankkeen aluksi
14.04.2023 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 13
KanTa (ja KanSa) ovat paljon vartijoina Kun KanTa on syksyllä 2014 ;-) otettu valtakunnalliseen käyttöön
kaikkien terveydenhoidon tietojärjestelmien on tuotettava potilastietonsa KanTa-järjestelmän standardoidussa muodossa. KanTa käytännössä pakottaa yhteentoimivuuteen! Ei ihme, että KanTa on yritetty vesittää päätearkistoksi.
KanTa-järjestelmän tuloon ja sen kunnille ja sairaanhoitopiireille asettamiin velvoitteisiin ei ole herätty kaikkialla Suomessa. Seuranta ja auditointi
Sosiaalipuolen vastaava KanSa-järjestelmä ei valitettavasti ole vielä yhtä pitkällä, vaikka haasteet ovat vähintään yhtä mittavat. Sosiaalitoimen henkilöstön työajasta huomattava osa kuluu edelleen mm. toisen
sosiaalialan organisaation puhelinpalvelun jonotusääntä kuunnellen…
14.04.2023 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 14
Käyttäjän sähköinen näkökulma Tietojärjestelmäkeskeinen ajattelu sivuuttaa toimintaprosessit
Tietojärjestelmä on vain väline toiminnan kehittämiseksi!– Tietojärjestelmä toimintatapoja muuttamatta laskee työn tuottavuutta ja laatua
Tietojärjestelmien lisäksi myös toimintatapojen ja -prosessien oltava yhteentoimivia– Esim. videoneuvottelujen käyttäminen etäkonsultaatioissa
(sähköisen) palvelun on palveltava käyttäjän kokemaa palveluprosessia, ei tuottajaorganisaation rakennetta Esim. palkka.fi ja työnantajamaksujen maksaminen
Käytettävyys: palvelun on vastattava käyttäjän valmiuksiin Kehittäjät eivät osaa asettua käyttäjän asemaan Esim. verkkopankkeja käytetään paljon mobiilikäyttöliittymällä, koska se on
yksinkertaisempi Käytettävyys- ja esteettömyystestaus osaksi tietojärjestelmän hyväksyntää!
14.04.2023 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 15
Kun kehitetään tietojärjestelmiä eikä toimintaa Esimerkiksi laskun sähköinen käsittely eräässä kuntayhtymässä
1. Lasku tulee tilaajalle2. Sisäpostina keskushallintoon3. Skannataan4. Sähköpostina takaisin5. Asiatarkastus6. Sähköpostina esimiehelle7. Hyväksyntä8. Sähköpostina keskushallintoon9. Maksetaan (usein myöhässä viivästyskorkojen kera)
Laskun maksaminen saisi kestää vain viisi päivää Kukaan ei voi olla sairas, matkalla, koulutuksessa, tehdä oikeita töitään Käytännössä laskut käsitellään öisin ja viikonloppuisin Kun tietojärjestelmä lukitsee toimintaprosessin, ihmiset eivät voi enää joustaa
Mite
n jä
rjeste
lmää kä
yte
tään
Kenen
ja m
ihin
tätä
pitä
isi käyttä
ä
Hei, t
äm
ä h
om
ma e
i ku
ulu
tänne!
Käytt
ölii
ttym
än o
ngelm
at
Mate
riaalin
halli
nnan o
ngelm
at
Ei hajuakaan todellisuudesta.
Valtava määrä marmatusta ja kurinaa.
X
X
Kun johto hankkii tietojärjestelmän…
14.04.2023 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 17
Suomi on alisuorittaja Suomi on ollut digitalisaation alisuorittaja
Maailman parhaista edellytyksistä huolimatta IC-tekniikkaa käytetään Suomessa vähän, ja silloinkin vanhojen prosessien pyörittämiseen
Esim. Suomen kouluissa Euroopan parhaisiin kuuluva IC-varustus, mutta sitä käytetään vähiten Euroopassa.
Suomen digitalisaation jarruina mm. Omistajuuden, sitoutumisen ja johtajuuden puute
”Päätöksentekolama” Keskittyminen teknologiaan (laajakaista, palveluväylä), palveluiden,
prosessien, toiminnallisuuden ja vaikuttavuuden asemesta Siiloutuminen ja omalle reviirille keskittyminen (esim suoratyo.fi) Projektipöhö ja strategiaähky uuvuttavat tekemisen
14.04.2023 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 18
Suomen koulut digitalisaation peränpitäjiä
Survey of Schools: ICT in Education
14.04.2023 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 19
Tietojärjestelmäinvestoinnin tulee nostaa tuottavuutta (case sosiaalitoimisto) Esim. asiakkaan mahdollisuus seurata oman toimeentulotuki-hakemuksen
käsittelyä verkossa vapautti sosiaalityöntekijät puhelin-tiedusteluihin vastaamisesta sosiaalityöhön
Mutta EI näin: Toimeentulotuen hakija tulostaa sähköisen lomakkeen, täyttää sen ja tuo sosiaalitoimistoon; Sosiaali-ohjaaja skannaa lomakkeen ja lähettää sen sähköpostina maksatukseen; Maksa-tuksessa lomake tulostetaan, ja tiedot syötetään käsin maksatusjärjestelmään. (tosi tarina)
Esim. päätöksiä toimeentulotuen perusosasta tekevien etuus-käsittelijöiden työ olisi helppo automatisoida (ja kouluttaa etuuskäsittelijät muihin tehtäviin) heti mutta vasta kun toimeen-tulotuen perusosan hakemustiedot saadaan suoraan sähköisinä.
Korjaus:
Tilaisuudessa yleisökommentista
kävi ilmi, että tämä prosessi on 2-
3 kuukautta sitten muutettu
järkevämmäksi.
14.04.2023 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 20
Yhteenveto Kehitä toimintaa älä tietojärjestelmiä
Vanhan epätarkoituksenmukaisen toimintatavan tietokoneistaminen vain automatisoi sen!
Hanki hankinta- ja hankeosaamista Mitä hankintalaki mahdollistaa ja mitä ei
Pilko järjestelmä yhteentoimiviin, hallittavan kokoisiin osiin Yhteentoimivasta tilkkutäkistä voi vaihtaa ja kilpailuttaa ”tilkun”kerrallaan
Omista rajapinnat ja standardit Rajapintojen omistus ratkaisee, kuka hallitsee kokonaisuutta
Muista, ettei tietojärjestelmä ole koskaan valmis Jatkuvat muutokset ja korjaukset ovat ”business as usual” Hankintasopimuksessa tilataan jatkuvaa palvelua
30.9.2010 www.kasvi.org 21
Sukupuolten välinen digikuilu?
Keskustelua
U.S. Army Photo
Kuvituksena Yhdysvaltojen armeijan kuvamateriaalia suomalaisten kuvien asemesta, koska Yhdysvallat onavannut julkisin varoin tuotetut ja ylläpidetyt kuva-arkistot yleiseen käyttöön.
TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 22
TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry TIEKE on v. 1981 perustettu tietoyhteiskunnan puolueeton ja
riippumaton vaikuttaja, verkottaja ja vauhdittaja.
TIEKEn toiminnan painopisteet ovat1. Tieto- ja viestintätekniikan osaamisen kehittäminen2. Sähköisten toimintaprosessien edistäminen3. Tietoyhteiskunnan tietopalvelut
TIEKEn toimintatapoja ovat hankkeet, foorumit, palvelut, seminaarit ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen.
TIEKEn jäsenenä on yli 80 julkista ja yksityistä organisaatiota Jäsenmaksu liikevaihdon perusteella 3 500 €, 1 700 € tai 800 €
TIEKEn liikevaihto on n. 1,3 milj. € vuodessa TIEKEssä työskentelee 12 henkilöä
2013