1

SKÁBMAGOVATKAAMOKSEN KUVIA

REFLECTIONS OF THE ENDLESS NIGHT

2014

2

Sámi Dáidaga Doarjjasearvi

Bargojoavku | Työryhmä | Working GroupDáiddalaš jođiheaddji | Taiteellinen johtaja | Artistic Director: Jorma Lehtola Festivála buvttadeaddji | Festivaalin tuottaja | Pro-ducer: Ánne-Kirste AikioSkábma-filbmaguovddáža prošeaktajođiheaddji | Skábma-elokuvakeskuksen projektipäällikkö | Coordi-nator of the Skábma Indigenous Peoples’ Film Centre: Stina Roos Mánáid filbmabeaivvit | Lasten Skábmagovat | Skábmagovat for Children and Young People: Maiju Saijets & Kaisa Tapiola-LänsmanTeknihkka | Tekniikka | Technical Coordinator: Joonas Saari & Janne LappalainenJorgalusat | Kääntäjät | Translators: Kaija Anttonen & Jouni VestVisuálalaš plánen | Visuaalinen suunnittelu | Visual design: Stina RoosInterneahttasiiddut | WWW-sivut | Website: Markku Virtanen

Ruhtadeaddjit | Tukijat | FinancersSuoma Sámediggi • Sámeráđđi • Lapin taidetoimikunta • Inarin kunta • Jenny ja Antti Wihuri Säätiö • Opetus- ja kulttuuriministeriö

Giitosat | Kiitokset | Thanks toIsuma / Stéphane Rituit • Greenland Eyes / Nicholas Alan • Tumit Production / Aka Hansen • National Film Board of Canada / Éric Séguin • Haidawood Media Pro-ject / Ken Leslie • Patua Production / Renae Maihi •Lisa Jackson • Shane Belcourt • Kanadan suurlähetystö / Satu Salonen • Internationála Sámi filbmaguovddáš • ImagineNATIVE Film + Media Arts Festival • Tam-pere Film Festival/ Juhani Alanen • Nordic Short Film Festival Network • YLE Sápmi • Unna Junná • NRK Sámi mánáid TV • SVT Sápmi • Inarin kunta/ kulttuuritoimi • Sámedikki Nuoraidráđđi‘

3

SKÁBMAGOVATKAAMOKSEN KUVIA

REFLECTIONS OF THE ENDLESS NIGHT

2014SkábmagovatTel. + 358 0(50) 383 3435 info@skabmagovat.fi www.skabmagovat.fi

Bileahttavuovdin | Liput | Tickets:Siida FIN-99870 ANÁR | INARI Tel. +358 (0)400 898 212 Fax +358 (0)205 64 7750 siida@samimuseum.fi www.siida.fi

Bileahtat | Liput | Tickets 6 €

Ságastallandilálašvuođat nuvttá | Keskustelutilaisuudet ilmaisia | Discussions are free

Musihkkadáhpáhusaid bileahtaid hattit leat sier-raláganat, ja bileahtat vuvdojuvvojit dáhpáhusaid oktavuođas | Musiikkitapahtumien lippujen hinnat vaihtelevat, ja liput myydään tapahtumien yhteydessä | Ticket prices to the music events vary, and tickets are sold at the events

Lágideaddjit dollet vuoigatvuođa prográmma riev-dademiide | Järjestäjät pidättävät oikeuden ohjelman-muutoksiin | The organisers reserve the rights to make changes in the programme.

Bargojoavkku háliida giitit festivála eaktodáhtolaš bargiid, muohtahuksejeddjiid ja Sámi dáidaga doarj-jasearvvi stivrra láhttuid.

Työryhmä haluaa kiittää festivaalin vapaaehtois-työntekijöitä, lumirakentajia ja Saamelaistaiteen tukiyhdistyksen hallituksen jäseniä.

The working group wants to thank the volunteers and the snow building team of the festival, as well as the board members of the Friends of Sámi Art.

4

Filbma lea šaddan dehálaš bargoneavvun davi eami-álbmogiidda, sihke identitehta nanosmahttin ja dieđihangaskaoapmin olggobeallái. Buvttadandilit ja resurssat molsašuddet, muhto suorgi viidu olles áigge. Danin lea ágga suokkardallat dan viidásabbot.

Temáprográmmas gávdno čukča-nomadisma Ruošša nuortaravddain, Berlinare-bálkášuvvon inupiat-drámá Alaskas, inuihttanissoniid viisodat Nunavutas, soaiggus-muitalus Ruonáeatnamis ja sápmelaš muitalusat sihke bohccuin, guovžaádjáin ja maid ruvkkiin.

Prográmma nana váimmožin lea inuihtaid ng. Fast Runner-trilogiija Kanada Nunavutas, njuzožis myhtalaš Atanarjuat, šiittekeahtes guovddáš olahus eamiálbmogi-id filbmamáilmmis ja klassihkar dološ muitalusas. Dan “joatkkaosiin” govviduvvojit vuosttáš deaivvadeamit oarjemáilmmi olbmuiguin ja dat bahčage skeaŋkkat maid guossit bukte mielddis, dávddain oskui.

Moadde siidotemáge gávdnojit prográmmas. Sámi musihkka johtá golmma fiinna dokumeantafilmma ja musihkkavideoid rávnnjis árbevirolaš luođis koarra-musihkkii. Nubbi temá lea eambbo šlundi: Kanada ahkidis internáhttaskuvllat, gos 130 jagi áigge “godde indiánaid, gádjo olbmuid”.

Skábmagovaid leahkodettiin muohtauvssaidis juo 16. geardde lea várra sivva giitit ruhtadeddjiid, festivála movttegis eaktodáhtolaš bargiid ja dieđusge gehččiid. Sin haga dat guovddášdálvvi dehálaš ja vásáhusrikkis doalut ovttas muohtateáhteriin eai livčče ollašuvvat.

Buresboahtin árktalaš govvalávgumii!

Jorma LehtolaDáiddalaš jođiheaddji

Dáiddalaš jođiheaddji dearvvuođat

5

Elokuvasta on tullut tärkeä työkalu pohjoisille alku-peräiskansoille, sekä identiteetin vahvistajana että tiedotuskanavana ulospäin. Tuotanto-olot ja resurssit vaihtelevat, mutta kenttä levenee koko ajan. Siksi on paikallaan tarkastella sitä laajemmin.

Teemaohjelmistossa on tšuktši-nomadismia Venäjän itäreunalta, Berlinare-palkittua inupiat-draamaa Alaskasta, inuiittinaisten viisautta Nunavutista, kauhukerrontaa Grönlannista ja saamelaisia tarinoita niin poroista, karhumiehistä kuin kaivoksista.

Ohjelmiston lujana ytimenä on inuiittien ns. Fast Runner -trilogia Kanadan Nunavutista, kärjessään myyttinen Atanarjuat, alkuperäiskansojen elokuvan ehdoton virstanpylväs ja klassikko ikivanhan tarinan pohjalta. Sen ”jatko-osissa” kuvataan ensimmäisiä kontakteja länsimaalaisten kanssa ja vieraiden tuikeita tuliaisia, taudeista uskontoon.

Pari sivuteemaakin ohjelmasta löytyy. Saamelainen musiikki jutaa kolmen hienon dokumentin ja musiik-kivideoiden voimin perinteisestä joiusta kuoromusiik-kiin. Toinen teema on apeampi: Kanadan tylyt sisäop-pilaitokset, joissa 130 vuoden ajan ”tapettiin intiaaneja, pelastettiin ihmisiä”.

Kaamoskuvien avatessa lumiset ovensa 16. kerran on syytä jälleen kiittää rahoittajia, festivaalin innokasta talkooväkeä ja tietenkin yleisöä. Ilman heitä tämä keski-talven tärkeä ja elämyksellinen juhla lumiteattereineen ei olisi mahdollinen.

Tervetuloa arktiseen kuvakylpyyn!

Jorma Lehtolataiteellinen johtaja

Taiteellisen johtajan tervehdys

6

For the indigenous peoples of the Arctic, film has become an important tool both in strengthening the identity and communicating with other peoples. The circumstances of production and the resources available vary, but the field keeps expanding. Therefore, Skábmagovat wants to have a broader look at the area.

Our special theme of the Arctic peoples covers Chukchi nomadism from the eastern corner of Russia, Inupiat drama in a Berlinare-awarded film from Alaska, the wis-dom of Inuit women from Nunavut, terror narration from Greenland, as well as Sámi stories on reindeer, bear men and mining.

The hard core of the program consists of the Fast Runner trilogy from the Canadian Nunavut, headed by the myth-ical Atanarjuat, an undisputed landmark of Indigenous Film and a classic based on an ancient story. The second and third parts of the trilogy depict the first contacts with Western people and the visitors’ grim presents from

diseases to religion.

The festival program also deals with a few extra themes. With the help of three fine documentaries and a number of music videos, Sámi music migrates from the tradition-al yoik to choir music. Our second theme is sadder: the harsh residential schools of Canada in which “Indians were killed and people saved” for 130 years.

As Skábmagovat now opens its snowy doors for the 16th time, we want to thank our financers, our enthusiastic voluntary workers and, of course, the audience once more. Without them, this important mid-winter celebra-tion with its snow theater and unforgettable experiences would never be possible.

Welcome to the world of Arctic image immersion!

Jorma LehtolaArtistic Director

Greetings from Festival’s Artistic Director

7

Skábma geasuheaddji govat – Skábmagovat – filbmaf-estivála giktala juo guđanuppelogát geardde guovdu váimmošdálvvi Anáris. Lea illu ja gudni oažžut doaibmat dán dáiddalaččat alladását ja kultuvrralaš áidnalunddot festivála suodjaleaddjin.

Festivála temán leat dán jagi 2014 árktalaš eamiálbmo-gat: ulbmilin lea buktit ovdan árktalaš álgoálbmogiid filbmabuvttadusaid. Diibmá 2013 buot áiggiid gehččiid olahusa ožžon festivála bovde Anárii eamiálbmotfil-bmadahkkiid iešguđetge guovlluin máilmmis. Seam-más Skábmagovat ovdánahttá sámi filmma sajádaga ja buktá dan oidnosii sihke Suomas ja riikkaidgaskasaččat.

Filbma leahkku iežaslágán ja áigeguovdilis oainnuid eamiálbmogiid kultuvrii, identitehtii, árgabeaivái ja luondduoktavuhtii. Skábmagovat lea kulturdahku, dat hukse šalddiid eamiálbmogiid ja váldoálbmoga gaskii.

Sávan lihkku festivála lágideddjiide fiinna barggus dáhpáhusa válmmaštallama oktavuođas ja sávan buot dáhpáhusa oassálastiide eamiálbmotfilmmaid bokte dakkár vásáhusaid, mat báhcet agibeaivái millii.

Jenni HaukioDásseválddi presideanta bealálaš

Festivála suodjaleaddji dearvvuođat

8

Kaamoksen kiehtovat kuvat – Skábmagovat -elokuva-festivaali lumoaa jälleen, jo kuudettatoista kertaa Inarin sydäntalvessa. On ilo ja kunnia saada toimia tämän taiteellisesti korkeatasoisen ja kulttuurisesti ainutlaatu-isen tapahtuman suojelijana.

Festivaalin teemana on tänä vuonna 2014 Arktiset alku-peräiskansat: tavoitteena on esitellä arkisten alkuperäis-kansojen elokuvatuotantoa. Viime vuonna 2013 kaik-kien aikojen kävijäennätyksensä saavuttanut festivaali kutsuu Inariin alkuperäiskansojen elokuvantekijöitä eri puolilta maailmaa. Samalla Skábmagovat edistää saamelaisen elokuvan asemaa tekemällä sitä näkyväksi sekä Suomessa että kansainvälisesti.

Elokuva avaa omaleimaisia ja ajankohtaisia näkökulmia alkuperäiskansojen kulttuuriin, identiteettiin, arki-päivään ja luontosuhteeseen. Skábmagovat on kult-tuuriteko, se on sillanrakentaja alkuperäiskansojen ja

valtavirran välillä.

Onnittelen festivaalin järjestäjiä upeasta työstä tapah-tuman valmisteluissa ja toivotan kaikille tapahtumaan osallistuville ikimuistoisia elämyksiä arkisten alku-peräiskansojen elokuvien parissa!

Jenni Haukio Tasavallan presidentin puoliso

Festivaalin suojelijan tervehdys

9

The fascinating reflections of the endless night – the Skábmagovat Film Festival –will enchant us again, for the 16th time in midwinter in Inari. It is a delight and honor to be the protector of this event that is both artis-tically of a high level and culturally unique.

This year, the festival focuses on the indigenous peoples of the Arctic, introducing the audience to their film pro-duction. The festival, which reached its all-time audience record in 2013, invites indigenous film makers from all around the world to Inari. At the same time, Skábmago-vat consolidates the position of the Sámi Film by making it visible both in Finland and abroad.

Films open up fresh and topical perspectives to in-digenous peoples’ culture, identity, everyday life and relation to nature. Skábmagovat is a valuable cultural achievement and an important event that builds bridges between indigenous peoples and the main populations.

I congratulate the organizers of the festival for their great work in arranging the event and wish all those at-tending the festival unforgettable experiences when they watch Arctic indigenous films!

Jenni Haukio the First Lady of Finland

Greetings from Patron of the Festival

10

SIIDA SAJOS GUOVSSAHASTEÁHTER

10.00-

14.00

NUORAID SKÁBMAGOVATNUORTEN SKÁBMAGOVATSKÁBMAGOVAT FOR YOUNG PEOPLE

MÁNAID SKÁBMAGOVATLASTEN SKÁBMAGOVATSKÁBMAGOVAT FOR CHILDREN

16.00 MUISTIN RAJAMAATPaperilnnun jäljet 60’

18.00 RAHPAN I AVAJAISET I OPENING(NUVTTÁ/ILMAINEN/FREE)BBB 3’Áigi 3’Vulosoivviid 2’Våren 3’Christmas magic 6’Haida 3’Fievrrut 3’

19.00 SOGSAKKLEAT OIDNOSIS JA JÁVKATLeat oidnosis ja jávkat 20’ Rakkaus hukkateillä 12’Ride Free 20’Kalassa 13’Made in Saamenmaa 21’

SKÁBMAGOVAT ÁIGEDÁVVALD

uO

RA

ST

AT

23.

1.20

14

SKÁBMAGOVAT AIKATAuLuSKÁBMAGOVAT TIMETABLE

11

SIIDA SAJOS GUOVSSAHASTEÁHTER

09.00 Ságastallandilálašvuohta /Keskustelutilaisuus / Discussion

11.00 RUSSIA ILAST HOUR ON THE TUNDRADyihanie tundryi 26’ Social Animals 16’Chauchu 45’

SÁPMI IBIEKKAID FÁPMUMin guovlu 4’Mountain 5’Maid dál? 30´Várjjatvuotnalaččat 13’Biekka fábmu 52’

13.00 SÁPMI IIÁHKUID ÁRVUGirdilan 4’Great Grandmothers 58’

GREENLAND/NENETS HUMAN TRACESNuna Qorsooqqittoq 24’11 ihmisen kuvaa 76’

15.00 SÁPMI IIIVUOGÁIDUVVAMA DÁIDUSápmi Sessions II 30’ Den siste nomade? 55´

ALASKAFROZEN SECRETS On the Ice 96’

17.00 SOGSAKK (NUPPADÁSSII/UUSINTA/RERUN)Leat oidnosis ja jávkat 20’ Rakkaus hukkateillä 12’Ride Free 20’Kalassa 13’Made in Saamenmaa 21’

CANADA IATANARJUAT! Atanarjuat – The Fast Runner 172’

20.30 INDIGENOUS BY NIGHTHaida Gwaii 4’Savage 6’Butterfly 9’Ivdnás eallin 4’Tshinanu 4’

21.15 ULDA DEAIVIDA NOAIDDI VAŠIIDNoidan kirot 82’

22.00 SKÁBMAEAHKET - HOTEALLA INARI AMOC & DJ Stuorraguoika

24.1.2014 BE

AR

JAD

AT

12

SIIDA SAJOS GUOVSSAHASTEÁHTER

10.00 GREENLAND IITERROR ON THE FJORDQaqqat Alannqui 127’

SÁPMI IVLUOĐI MAŊIS Nils Jøran 3’Joikefeber 55´

12.00 CANADA IISTRANGE GUESTS The Journals of Knud Rasmussen 113’

12.30 SÁPMI VGOVAS GUOVDU Ájggie 8’Familiebildet 58´

14.00 RUSSIA IIBY THE OUTER CIRCLE OF NOMADISMTuivez - Crossing 15’Nomads of Eastern Chukotka 53’

SÁPMI VILET’S YOIK!Áhpi 5’Juoigan 82’

16.00 SÁPMI VIILAHKAGOVATNeeta Inari 6’Hearggážat 40’ Guovžaáddjá 40´

CANADA IIISTOLEN CHILDHOOD A Common Experience 11’We Were Children 83’

17.45 RIPPITRIPPI(NUVTTÁ/ILMAINEN/FREE)Den stora festen 30’

18.30 CANADA IVA WOMAN’S WISDOM Before Tomorrow 93’

20.30 SÁPMELAččAT IJAS Trambo 4’Samisk magedanser 3’Speadjarnávdi 7’Áitagat 11’Guoldu njurgo 5’Giehka 6’

LÁ

VV

AR

DA

T 2

5.1.

2014

21.30 Niillas Holmberg - Release Party - SAJOS SKÁBMAFEASTA - HOTEALLA KULTAHOVI

DJ Stuorraguoika

13

SIIDA SAJOS GUOVSSAHASTEÁHTER

10.00 RUSSIA I (NUPPADÁSSII/UUSINTA/RERUN)The Breath of the Tundra 26’ Social Animals 16’Chauchu 45’

SÁPMI VIIISÁMI IĐITČUOJAHEAPMIEamifámut 3’Rávnnji fárrui 3’Viellja jearrá 4’Sámi Jienat 58’

12.00 SÁPMI II (NUPPADÁSSII/UUSINTA/RERUN) Girdilan 4’Great Grandmothers 58’

CANADA VTRACKING THE PASTuvanga 88’

14.00 CANADA III (NUPPADÁSSII/UUSINTA/RERUN)A Common Experience 11’We Were Children 83’

SÁPMI VII(NUPPADÁSSII/UUSINTA/RERUN)Neeta Inari 6’Hearggážat 40’ Guovžaáddjá 40´

16.00 SÁPMI V (NUPPADÁSSII/UUSINTA/RERUN) Ájgge 8’Familiebildet 58´

GREENLAND II (NUPPADÁSSII/UUSINTA/RERUN)Qaqqat Alannqui 127’

26.1.2014 SO

TN

AB

EA

IVI

18.00 Disney: Frozen Aslak filbmateáhter I Aslak elokuvateatteri I Aslak Movietheater

14

Filmma nammaElokuvan nimiName of Film

PROGRÁMMA LOHKANRÁVAOHJELMAN LUKUOHJE

HOW TO READ THE PROGRAM

BagadalliOhjaajaDirector

GiellaKieliLanguage

TekstenTekstitysSubtitles

Govvadus sámegilliiKuvaus saameksiDescription in English

Govvadus suomagilliiKuvaus suomeksiDescription in FinnishGovvadus eaŋgalasgilliiKuvaus englanniksiDescription in English

čájehanbáikiEsityspaikkaVenue

čájehanáigiEsitysaikaTime

Filmma guhkkosatElokuvan kestoDuration

čájáhusa nammaEsityksen nimiName of Screening

VálmmaštuvvanjahkiValmistumisvuosiYear

Riika/GuovluMaa/AlueCountry/Area

15

alq = algonquin

cre = cree

chukchi = chukchi

dan = danskagiella, tanska, danish

eng = eaŋgalasgiella, englanti, english

fin = suomagiella, suomi, finnish

fre = franska, ranska, french

iku = inuktitut

ipk = Inupiaq

kal = kalaallisutmao = maori

nor = dárogiella, norja, norwegian

rus = ruošša, venäjä, russian

sme= davvisámegiel-la, pohjoissaame,

northern sámi

spa = spánska, es-panja, spanish

swe = ruoŧŧagiella, ruotsi, swedish

xaad kil = xaad kil

zap = zapotek

GIELLAOANÁDuSAT/ KIELILyHENTEET/

LANGuAGE ABBREVIATIONS:

ČÁJEHANBÁIKKIT ESITySPAIKAT

VENuES

Guovssahasteáhter

S A J O S

Guovssahasteáhter; Muohtateáhter,

Lumiteatteri,Snowteahter

Siida; Sámemusea & Luondduguovddáš; Saamelaismuseo & Luontokeskus,

Sámi Museum & Nature Centre

Sajos; Sámekulturguovddáš,

Saamelaiskulttuurikeskus, Sámi Cultural Centre

16

SK

ÁB

MA

GO

VA

T R

AH

PA

N

23

.1.

18

:00

GU

OV

SS

AH

AS

TE

ÁH

TE

RBBB

BBB Niillas lea láhppán seaibbis. Lihkus Elenna ja Iŋgá ohcaba sutnje veahkkin.

BBB Niillas on kadottanut häntänsä, mutta onneksi Elenna ja Iŋgá Eliissá auttavat etsimisessä.

BBB Niillas has lost his tail, but luckily Elenna and Iŋgá Eliissá help him to find it again.

Sápmi 2014 3’ I Ima Aikio-Arianaick I sme

SK

ÁB

MA

GO

VA

T R

AH

PA

N 23

.1. 1

8:0

0 G

UO

VS

SA

HA

ST

EÁ

HT

ER

ÁIGI

ÁIGI lea stivremin olbmo eallima, dat váikkuha eal-linagi olbmui, iige dan sáhte báhtarit iige njoahcudit.

AIKA ohjaa ihmisen elämää, vaikuttaa läpi ihmisen elinkaaren, eikä sitä voi paeta eikä hidastaa.

TIME steers and affects people’s lives all the time; one can neither escape it nor slow it down.

Sápmi 2013 3’ I Dunfjell & Eira I sme I eng

17

VULOSOIVVIID

VULOSOIVVIID Nu olu oaivvit, ahte loahpas šaddá oaivejorgásii.

YLÖSALAISIN Niin paljon päitä, että pää on ihan pyörällä.

HEADS DOWN So many heads make one feel dizzy.

Sápmi 2014 2’ I Ima Aikio-Arianaick I sme

SK

ÁB

MA

GO

VA

T R

AH

PA

N

23

.1.

18

:00

GU

OV

SS

AH

AS

TE

ÁH

TE

RS

KÁ

BM

AG

OV

AT

RA

HP

AN

23

.1. 1

8:0

0 G

UO

VS

SA

HA

ST

EÁ

HT

ER

VÅREN

GIđđA Kaniidna ja Jápmin deaivvadeaba Stockholm-mas animašuvnnas, man leat ealáskahttimin indialaš muitalus ja Vivaldi šuoŋat.

KEVÄT Kani ja Kuolema kohtaavat Tukholmassa intia-laisen tarinan ja Vivaldin innoittamassa animaatiossa.

SPRING Rabbit and Death meet in Stockholm in an animation that draws its inspiration from a tale from India, to the music of Vivaldi.

Sápmi 2003 3’ I Patrick Muskos I swe

18

SK

ÁB

MA

GO

VA

T R

AH

PA

N

23

.1.

18

:00

GU

OV

SS

AH

AS

TE

ÁH

TE

RS

KÁ

BM

AG

OV

AT

RA

HP

AN

23.1

. 18

:00

GU

OV

SS

AH

AS

TE

ÁH

TE

RFIEVRRUT

FIEVRRUT Biila, mohtorgielká, spárka, sihkkel ja bulkor – leaktu dat gal álggii!

KULKUVÄLINEET Auto, moottorikelkka, polkupyörä, potkuri ja pulkka – vauhtia riittää!

VEHICLES A car, a snowmobile, a bike, a kick sled and a sledge – at full speed!

Sápmi 2014 3’ I Ima Aikio-Arianaick I sme

CHRISTMAS MAGIC

MAGIHKALAŠ JUOVLLAT Sire-nieiddaža beana lea boarásmuvvan ja áhčis lea dan várás váivves plána. Gávdnošiigoson veahkki goavis boazopolitihka oaf-farin gártan juovlastálus?

JOULUN TAIKA Sire-tytön koira on tullut vanhaksi ja isällä on sitä varten ikävä suunnitelma. Voisiko apua löytyä ankaran poropolitiikan uhriksi joutuneelta joulupukilta?

CHRISTMAS MAGIC Sire’s dog has grown old, and her father has a sad plan for it. Could Santa Claus, who has suffered from a severe reindeer policy, be of help?

Sápmi 2013 3’ I Inga Renate Buljo I sme I eng

SO

GS

AK

K

LE

AT

OID

NO

SIS

JA

JÁ

VK

AT

19

23

.1.

19

:00

SII

DA

LEAT OIDNOSIS JA JÁVKAT RAKKAUS HUKKATEILLÄ

LEAT OIDNOSIS JA JÁVKAT Sonja Laiti lea duddjomin risteatnis Marja-Liisa geahču vuolde niisaboahkána – ”jávki boahkána”, mas árpput ihtet ja fas jávket. Árp-puin lea sin iežaset mearri dego maiddái eallimis.

OLLA NÄKYVISSÄ JA KADOTA Sonja Laiti tekee kum-mitätinsä Marja-Liisan opastamana niisivyötä – ”katoavaa vyötä”, jossa langat ilmestyvät ja laskeutuessaan taas katoavat. Langoilla on määränsä niin kuin elämällä.

APPEARANCE AND DISAPPEARANCE Guided by her godmother Marja-Liisa, Sonja Laiti makes a traditional Sámi belt, in which the yarns keep appearing and disappearing. Threads have their bounds, just like life.

RÁHKISVUOHTA JÁVKOSIS Dan rivttes olbmo lea muhtumin váttis gávdnat, áinnas jos oaidná ahte das su birra dolvojuvvojit aivve earát.

RAKKAUS HUKKATEILLÄ Sen oikean löytäminen voi olla vaikeaa, varsinkin, jos näkee, että ympäriltä viedään koko ajan.

LOVE IS LOST It may be hard to find the right one, es-pecially if there are less and less alternatives around you.

Sápmi 2013 20’ I Susanna Rauno I sme I fin Sápmi 2013 12’ I Marjo ulkuniemi I fin, sme I fin

SO

GS

AK

K

LE

AT

OID

NO

SIS

JA JÁ

VK

AT

23

.1. 1

9:0

0 S

IIDAS

OG

SA

KK

L

EA

T O

IDN

OS

IS J

A J

ÁV

KA

T

20

KALASSARIDE FREE

GUOLLEBIVDDUS ”Buot dat jávket dat ovddeš vuogit.” Anárjávrri muddendoaimmat ja EU-direktiivvat leat oalát rievdadan guolásteaddji Jouni Aikio eallinbálgá.

KALASSA ”Kaikki ne kuolee ne entiset tyylit.” Inarijärven säännöstely ja EU-direktiivit ovat tehneet kalastaja Jouni Aikion elämäntavasta jotain aivan muuta.

FISHING “All the old ways die.” The regulation of the water level of Lake Inari and the EU directives have changed fisherman Jouni Aikio’s way of life pro-foundly.

FRIDDJAVUOđA BIEKKAT Go váibmu lea muohta-fiellostallamis, muhto gili luohkát leat dušše bás dievážat, de ferte leat duođaidge hutkái – dahje dasto šaddá dollet Bátneduoddarii.

VAPAUDEN HUUMAA Kun sydän on lumilautailussa, mutta kylän mäet pelkkiä nyppylöitä, on heitettävä luovuus peliin – tai lähdettävä Hammastunturiin.

RIDE FREE If you love snowboarding but there are only small hills in your village, you have to become creative – or set out for the fells.

Sápmi 2013 20’ I Kevin Francett I eng Sápmi 2013 13’ I Maria Kosonen I fin

23

.1.

19

:00

SII

DA

23

.1. 1

9:0

0 S

IIDAS

OG

SA

KK

L

EA

T O

IDN

OS

IS J

A J

ÁV

KA

TS

OG

SA

KK

L

EA

T O

IDN

OS

IS JA

JÁV

KA

T

SO

GS

AK

K

LE

AT

OID

NO

SIS

JA

JÁ

VK

AT

21

MADE IN SAAMENMAA

MADE IN SÁPMI Mii lea sámefilbma? Lullin sámi oahppolágádussii boahtán ealligovvastuđeanta geahččala čielggadit, leago son dál ráhkadeamen sámefilmma vai filmma sámiid birra.

MADE IN SAAMENMAA Mitä on saamelainen elokuva? Etelästä saamelaiseen oppilaitokseen tullut eloku-vaopiskelija yrittää selvittää, onko hän tekemässä saamelaista elokuvaa vai elokuvaa saamelaisista.

MADE IN SÁPMI What is the definition of Sámi film? A student who has come from the south to study film making in a Sámi school tries to find out whether he is making a Sámi film or a film about the Sámi.

MIN GUOVLU

MIN GUOVLU Ráppejeaddji Slincraze cuiggoda ruvkeindustriija ”gangsteriid” boahtima Guovdage-idnui.

MEIDÄN MESTA Räppäri Slincraze kritisoi kaivosteol-lisuuden ”gangstereiden” tuloa Koutokeinoon.

OUR HOODS The rapper Slincraze criticizes the march of mining “gangsters” into Kautokeino.

Sápmi 2013 21’ I Jarkko Remahl I fin Sápmi 2013 13’ I Egil Pedersen I sme

23

.1.

19

:00

SII

DA

SÁ

PM

I I B

IEK

KA

ID FÁ

PM

U2

4.1

. 11

:00

SA

JOS

SO

GS

AK

K

LE

AT

OID

NO

SIS

JA JÁ

VK

AT

SO

GS

AK

K

LE

AT

OID

NO

SIS

JA

JÁ

VK

AT

22

MAID DÁL?

MAID DÁL? Davás bahkkejeaddji ruvkeovttastumit leat boktán sámiid fuobmát duohtadili. Ruvkket galggašedje buktit bargosajiid, muhto maid dat mearkkašit árbevirolaš ealáhusaide, lundui ja kultuvrii?

MITÄ NYT? Pohjoiseen levittäytyvät kaivosyhtiöt ovat saaneet saamelaiset varuilleen. Muutos lupailee työ-paikkoja, mutta mitä se merkitsee perinteisille elinkei-noille, luonnolle ja kulttuurille?

WHAT NOW? The march of mining companies into the north have made the Sámi keep their eyes open. The change is supposed to bring jobs, but what does it mean for the traditional livelihoods, nature and culture?

MOUNTAIN

DUODDAR Eai ruvkket Johkamohkkái! Maxida Märaka ja Downhill Bluegrass Banda kommeanttas deaivvadit Sámeeatnama ja Amerihká Appalachis-váriid šuoŋat.

VUORI Ei kaivoksia Jokkmokkiin! Maxida Märakin ja Downhill Bluegrass Bandin kommentissa kohtaavat Saamenmaan ja Amerikan Appalakkien sävelperinteet.

MOUNTAIN No mines in Jokkmokk! In the commen-tary by Maxida Märak and Downhill Bluegrass Band, the musical traditions of Sápmi and the American Appalachians meet.

24

.1.

11

:00

SA

JOS

24

.1. 1

1:0

0 S

AJO

SS

ÁP

MI

I

BIE

KK

AID

FÁ

PM

US

ÁP

MI I

BIE

KK

AID

FÁP

MU

Sápmi 2013 5’ I Tor Lundberg Tuorda I eng, sme Russia 2013 29’ I Sergei Gavrilov I sme I eng

23

BIEKKA FÁBMU VÁRJJATVUOTNALAččAT

BIEKKA FÁBMU Mearrasámiid Riddu Riđđu -festivála 20-jagidoaluid geassit 2011 botkejedje fáhkkestaga dieđut Oslo ja Utøya sullo issoras terrordaguin.

TUULEN VOIMA Merisaamelaisten Riddu Riđđu -festi-vaalin 20-vuotisjuhlat kesällä 2011 saavat odottamat-toman käänteen, kun uutiset tuovat tiedon Oslon ja Utøyan saaren järkyttävistä terrori-iskuista.

WIND POWER There is an unexpected turn of events at the 20th anniversary of the Coastal Sámi festival Riddu Riđđu in summer 2011, when news broadcasts tell about shocking terrorist attacks in Oslo and on Utøya.

VÁRJJATVUOTNALAččAT Movttegis dokumen-tára govvida unjárgalaččaid, geain leat ainge nana čatnasat lundui, sámi árbevieruide ja iežaset smávva finnmárkolaš servošii Várjavuonas, Davvi-Norggas.

VARANGINVUONOLAISET Hyväntuulinen dokumentti kuvaa uuniemeläisiä, joilla on yhä vahvat siteet luon-toon, saamelaisiin perinteisiin ja pieneen ruijalaiseen yhteisöönsä Varanginvuonolla, Pohjois-Norjassa.

POTRAITS FROM VARANGEFJORD A cheerful docu-mentary on the inhabitants of Unjárga that still have strong ties to nature, Sámi traditions and their small coastal community in Northern Norway.

24

.1.

11

:00

SA

JOS

24

.1. 1

1:0

0 S

AJO

SSÁ

PM

I I

B

IEK

KA

ID F

ÁP

MU

SÁ

PM

I I B

IEK

KA

ID FÁ

PM

U

Norway 2013 52’ I Stein Bjørn I sme I eng Sápmi 2013 13’ I Egil Pedersen I sme, nor I eng

24

THE BREATH OF THE TUNDRA SOCIAL ANIMALS

DUODDARIS BIEKKADA Sániide ii leat báljo dárbu visuálalaččat geasuheaddji ealligovas, mas nomádaleairra eallin Jamalnjárgga Njenecguovllu duoddaris orusta oppa loahppageassái hilljánis ráfin.

TUNDRALLA VIRIÄÄ TUULI Sanat käyvät tarpeettomik-si visuaalisesti vangitsevassa elokuvassa, jossa paimen-tolaisleirin elämä Jamalin Nenetsian tundralla taukoaa loppukesän viipyileväksi rauhaksi.

THE BREATH OF THE TUNDRA Words become unnec-essary in this highly visual film, in which the life of a nomad camp on the tundra of Yamalo-Nenetsia is, in late summer, characterized by a lingering peace.

SOSIÁLALAŠ EALLIT Krasnošelje boazodoallit Mur-mánskka lahkosiin eai váillat iežaset boaittobeale rátkkašanguvlui geainnuid. Sii leat oaidnán, makkár roassun geainnut sáhttet leat.

SOSIAALISET ELÄIMET Krasnošeljen poromiehet Muur-manskin lähistöllä eivät kaipaa syrjäiselle erotusalueel-leen teitä. He ovat nähneet niiden tuhoisan vaikutuk-sen.

SOCIAL ANIMALS The reindeer herders of Krasnoshe-lye near Murmansk do not want a road to their outlying round-up area. They have witnessed the destruction brought by roads.

24

.1. 1

1:0

0 S

IIDA

RU

SSIA I

LAST H

OU

R O

N TH

E TUN

DR

A2

4.1

. 1

1:0

0 S

IID

AR

USS

IA I

L

AST

HO

UR

ON

TH

E TU

ND

RA

Russia 2012 26’ I Mihail Gorobtšuk Russia 2013 16’ I Ilja Zheltjakov I rus I eng

25

GR

EE

NL

AN

D/N

EN

ET

S                      H

UM

AN

 TR

AC

ES

CHAUCHU NUNA QORSOOQQITTOQ2

4.1

. 13

:00

SA

JOS

GOAHTI Čukčenjárgga boazodoallit johtet bohc-cuideasetguin ođđa guohtoneatnamiidda. Dološ árbe-vieruid geažil sin kultuvra lea ainge nanus, muhto ođđa áigi lea juo čuvodeamen dasttán sin maŋábealde.

KOTA Tšuktšien niemimaan paimentolaiset jutavat poroineen uusille laidunmaille. Ikivanhat perinteet ovat pitäneet kulttuurin vahvana, mutta uusi aika vaeltaa jo varjona kantapäillä.

HUT Chukchi on the Chukotka Peninsula migrate with their reindeer to new pastures. Ancient tradi-tions have kept the culture strong, but new times already follow them like a shadow.

RUONAS EANA Aka Hansen vuolgá Ruonáeatnama lulágeahčai čielggadit, maid dálá inuihttanuorat jurddašit máilmmis, dálkkádatrievdamis ja boaht-teáiggis.

VIHREÄ MAA Aka Hansen lähtee eteläiseen Grönlan-tiin selvittämään, mitä tämän päivän grönlantilaiset nuoret ajattelevat maailmanmenosta, ilmastonmuu-toksesta ja tulevaisuudesta.

GREEN LAND Aka Hansen makes a trip to Southern Greenland to find out what today’s young people there think about the global situation, the climate change and the future.

24

.1.

11

:00

SII

DA

RU

SSIA

I

LA

ST H

OU

R O

N T

HE

TUN

DR

A

Russia 2012 45’ I Vladimir Puya I chukchi I eng Kalaallit Nunaat 2009 24’ I Aka Hansen I kal I eng

26

11 IHMISEN KUVAA

11 OLMMOŠGOVA Go olmmoš háliida guođđit alddis juoidá maŋŋásis, de son dahká gova. Filbma fállá geasuheaddji áigemátkki Cro Magnona olbmuid eallimis gitta otnážii, hoaluid čihkosiin nástealmmi birrajohtimii, viđa nannáma čađa.

11 IHMISEN KUVAA Kun ihminen haluaa jättää itsestään jäljen, hän tekee kuvan. Elokuva tarjoaa huiman aikamat-kan Cro Magnonin ihmisistä nykyaikaan, luolien kätköistä tähtitaivaan kiertoon, halki viiden mantereen.

11 IMAGES OF HUMAN When people want to leave a trace of themselves they make a picture. Movie offers us a time trip, gui-ding us from the Cro Magnons to the present time, from the hides of caves to the celestial cycles above us, through five continents.

GIRDILANS

ÁP

MI II

ÁH

KU

ID Á

RV

U2

4.1

. 13

:00

SIID

A

GIRDILAN Sámelávlu Ann Mari Andersena musihk-kavideo.

LÄHDEN LENTOON Saamelaislaulaja Ann Mari Ander-senin musiikkivideo.

LONGING FOR SILENCE A music video on the Sámi singer Ann Mari Andersen.

24

.1.

13

:00

SA

JOS

GR

EE

NL

AN

D/N

EN

ET

S   

      

      

      

HU

MA

N T

RA

CE

S

Suomi 2012 79’ I Lapsui & Lehmuskallio I fin I eng Sápmi 2011 4’ I Niels Ovllá Dunfjell I eng

27

GREAT GRANDMOTHERS

MÁVSSOLAŠ ÁHKUT Vuorraset nissonat leat álgoálb-motservošiin dat nana kulturguoddit.

UPEAT ISOÄIDIT Vanhemmat naiset ovat alkuperäis-kansojen yhteisöissä kulttuuriperinnön tukijalkoja.

GREAT GRANDMOTHERS Elder women are the foun-dation of cultural heritage in indigenous communi-ties.

Sápmi 2013 58’ I John. E. utsi I sme, goo, spa, zap, nor, eng I eng, fin

ON THE ICEA

LA

SK

A F

RO

ZE

N S

EC

RE

TS

2

4.1

. 15

:00

SA

JOS

JIEŋA ALDE Bártniguovttos leaba bajásšaddan boaittobeale servošis Alaskas. Muhtun beaivve smávva riidu njuorjjobivddus gáfadis čuovvumušaiguin. Eahpádusat, giellásat ja čiegusvuođat giessasit čavgadeappot ja čavgadeappit sudno birra.

JÄÄLLÄ Pojat ovat kasvaneet syrjäisessä alaskalaisyhtei-sössä. Eräänä päivänä pieni riita hylkeenpyynnissä johtaa traagisiin seurauksiin. Epäilyt, valheet ja salaisuudet kietou-tuvat yhä tiukemmin heidän ympärilleen.

ON THE ICE The boys have grown up in a remote commu-nity in Alaska. One day, a disagreement during seal hunting leads to tragic results. Suspicion, lies and secrets become more and more intertwined in the lives of the friends.

SÁ

PM

I II

Á

HK

UID

ÁR

VU

24

.1.

13

:00

SII

DA

uSA 2011 96’ I Andrew Okpeaha MacLean I ipk, eng I eng

28

SÁPMI SESSIONS II

SÁPMI SESSIONS II premiearaoasis deaivvadeaba euro-vision-lávlungilvvu vuoiti Loreen ja juoigi Ingá-Máret Gaup Juuso vuosttaš gearddi ja golmma beaivvi áigge galgaba soai čállit áibbas ođđa bihttá unna duottargilážis Vássejávrris.

SÁPMI SESSIONS II avausjaksossa tapaavat euroviisu-voittaja Loreen ja joikaaja Ingá-Máret Gaup Juuso ensim-mäistä kertaa ja kolmen päivän ajan heidän tulee luoda aivan uusi kappale pienessä tunturikylässä Vássejávrissa.

SÁPMI SESSIONS II in the opening episode Loreen, a winner of the Eurovision Song Contest, and the yoiker Ingá-Máret Gaup Juuso meet for the first time. In three days, they are supposed to create a brand new piece of music in Vássejávri, a small village in the fell area.

MAŋIMUŠ NOMÁDA? Alf Johanssen vuolgá beaivádit boazodoalu dili Sámeeatnamis fápmorusttegiid, ruvke-doaimma, oljju ja turismma deattu vuolde. Gávdnojitgo boazoealáhussii vel joatkit?

VIIMEINEN NOMADI? Alf Johanssen lähtee tutkimaan poronhoidon tilaa Saamenmaassa voimatalouden, kaivostoiminnan, öljyn ja matkailun puristuksessa. Vieläkö elinkeinolle on jatkajia?

THE LAST NOMAD? Alf Johanssen sets out to update the circumstances of reindeer herding in Sápmi under the pressure of power production, mining, oil industry and tourism. Is someone still willing to keep up the livelihood?

DEN SISTE NOMADE?S

ÁP

MI

III

V

UO

GÁ

IDU

VV

AM

A D

ÁID

U2

4.1

. 1

5:0

0 S

IID

A2

4.1

. 15

:00

SIID

AS

ÁP

MI III

VU

OG

ÁID

UV

VA

MA

DÁ

IDU

Sápmi 2014 30’ I SVT Sápmi I sme, swe I swe Sápmi 2013 50’ I Alf Johanssen I sme, nor

29

ATANARJUATC

AN

AD

A I

ATA

NA

RJU

AT

!2

4.1

. 1

7:0

0 S

AJO

SHAIDA GWAII IN

DIG

EN

OU

S B

Y N

IGH

T 2

4.1

. 20

:30

GU

OV

SS

AH

AS

TE

ÁH

TE

R

FÁLESVIEHKKI Dološ inuihttamuitalussii vuođđuduvvi epihkalaš klassihkkár šamána garuhusas, gildojuvvon ráhkisvuođas, beahttimis ja mávssaheamis – ja dievd-dus, guhte báhtara buot dieid áššiid goalša jihkiid čađa.

NOPEA JUOKSIJA Ikivanhaan inuiittitarinaan perustuva eeppinen klassikko shamaanin kirouksesta, kielletystä rakkaudesta, petoksesta ja kostosta – ja miehestä, joka pakenee tätä kaikkea alasti halki hyytävien jäätiköiden.

THE FAST RUNNER An epic classic based on an an-cient Inuit story on the curse of a shaman, forbidden love, betrayal and revenge. And about a man who escapes from all of this across glacial ice, naked.

HAIDA GWAII – EANA GULLÁ MIDJIIDE Kanada oar-je-rittu haidat jorgalit vulosoivviid oaiveministara ol-jobohcceplánaid iežaset ráppejeaddji animašuvnnas.

HAIDA GWAII – MAA KUULUU MEILLE Kanadan länsir-annikon haidat pistävät pääministerin öljyputkisuun-nitelmat uusiksi räppäävässä animaatiossaan.

HAIDA GWAII – THE LAND OF THE PEOPLE In a rap animation, the Haida of the Canadian west coast in-terfere with the oil pipe plans of the prime minister.

SÁ

PM

I III V

UO

GÁ

IDU

VV

AM

A D

ÁID

U

Nunavut 2000 172’ I Zacharias Kunuk I iku I eng Haida Gwaii 2011 4’ I Ken Leslie I xaad kil I eng

30

IND

IGE

NO

US

BY

NIG

HT

2

4.1

. 2

0:3

0 G

UO

VS

SA

HA

ST

EÁ

HT

ER

SAVAGE

VILDDAS Unna nieiddaš čohkká dobbáneaddji biilla maŋŋe-beaŋkkas 1950-logus. Ruovttus eadni rohtteha creegielat nohkkadanlávlaga. Báikkis, gosa nieiddaš loahpas gártá, lea váttis leat šat mánná – earret dalle go oktage ii leat oaidnimin…

VILLI Pieni tyttö istuu loittonevan auton takapenkillä 1950-luvulla. Kotona äiti puhkeaa creenkieliseen kehtolau-luun. Paikassa, jonne tyttö päätyy, on vaikea olla lapsi enää – paitsi, kun kukaan ei näe…

SAVAGE A car drives away with a small girl on the back seat in the 1950s. At home, a mother starts a lullaby in Cree. The girl ends up in a place where it is hard to be a child – except when no-one watches…

BEAIVELODDI Nuorra maorinieida gávdná besto-jumi ja ándagassiiaddojumi dánsun- ja lihkadanárbbi bokte, man son lea ožžon máttuinis.

PERHONEN Nuori maorityttö löytää vapahduksen ja anteeksiannon tanssin ja liikkeen perinteestä, jonka hän on saanut esivanhemmiltaan.

BUTTERFLY A young Maori girl finds redemption and forgiveness in the legacy of dance and movement bequeathed to her by her ancestors.

IND

IGE

NO

US

BY

NIG

HT

24

.1. 2

0:3

0 G

UO

VS

SA

HA

ST

EÁ

HT

ER

BUTTERFLY

Canada 2009 6’ I Lisa Jackson I cre, eng I eng Aotearoa 2013 9’ I Renae Maihi I mao, eng I eng

31

IVDNÁS EALLININ

DIG

EN

OU

S B

Y N

IGH

T

24

.1.

20

:30

GU

OV

SS

AH

AS

TE

ÁH

TE

RIN

DIG

EN

OU

S B

Y N

IGH

T 2

4.1

. 20

:30

GU

OV

SS

AH

AS

TE

ÁH

TE

RTSHINANU

IVDNÁS EALLIN Sámi historjá – dán háve bassaladdan-mašiinna perspektiivvas geahčadettiin.

VÄRIKÄS ELÄMÄ Saamelaista historiaa – vaihteeksi pesukoneen näkökulmasta.

THE COLORFUL LIFE OF SÁMI CHILDREN Sámi history – from the point of view of a washing machine for a change.

TSHINANU Ráppejeaddjit Samian ja Kashtin ráppeba dearvvuođaid kanadalaš reserváhtas. Galgá geahččalit jáhkkit veadjemeahttumii ja doalahit iežas čeavlli.

TSHINANU Räppärit Samian ja Kashtin räppäävät terveiset kanadalaisesta reservaatista. On uskottava mahdottomaan ja säilytettävä ylpeytensä.

TSHINANU Rappers Samian and Kashtin rap their greetings from a reservation in Canada. One has to believe in the impossible and hold on to one’s pride.

Sápmi 2012 4’ I Anne Merete Gaup Canada, 2011, 4’ I Barbeau-Lavalette & Legagneur I alq, fre I fre

32

NOIDAN KIROTU

LD

A D

EA

IVID

A N

OA

IDD

I V

AŠ

IID

24

.1.

21

:15

SA

JOS

NOAIDDI GARRUDUSAT Noidat kirot ealáska fas, go Ulla Pirt-tijärvi ja Ulda mieđušteaba muitalusa live-hámis! Badjedurdnoslaš Väinö Kataja románii vuođđuduvvi ealligovva muitala nuorra páras, mii ásaiduvvá sámenoaiddi garuhan Utuniemii.

NOIDAN KIROT herää uuteen eloon, kun Ulla Pirttijärvi ja Ulda säestävät tarinan live-esityksenä! Väinö Katajan romaaniin perustuva elokuva kertoo nuoresta parista, joka asettuu lappalaisnoidan kiroamaan Utuniemeen.

UNDER A CURSE Noidan kirot gets a new life when Ulla Pirtti-järvi and her band Ulda accompany the story live! The film, based on a novel by Väinö Kataja from Ylitornio, tells about a young couple who settle on a neck of land cursed by a Lapp shaman.

SUOIVANAT DUODDARIS Guhtta nuora vulget festet boaittobeale meahccebartii. Bahás vuoiŋŋat leat ealás-kan! Ruonáeatnama áibmadas duovdagiin govvejuvvon gealdomuitalus lea leamaš hui bivnnut Ruonáeatnamis.

VARJOJA VUORELLA Kuusi nuorta lähtee juhlimaan syrjäiselle erämaamökille. Pahat henget ovat päässeet irti! Grönlannin komeissa maisemissa kuvattu trilleri oli kotimaassaan melkoinen hitti.

SHADOWS IN THE MOUNTAINS Six young people set out to have a party in a cabin in the wilderness. Evil spirits are loose! A thriller that has been shot in the magnificent environment of Greenland was a box office hit in its home country.

25

.1. 1

0:0

0 S

IIDA

QAQQAT ALANNGUI GR

EE

NL

AN

D II

TE

RR

OR

ON

TH

E FJO

RD

SÁ

PM

I IV

L

UO

đI

MA

ŋISSuomi, 1927, 82’ I Teuvo Puro Kalaallit Nunaat, 2011, 127’ I Malik Kleist I kal I eng

33

SÁ

PM

I IV

L

UO

đI

MA

ŋIS

25

.1.

10

:00

SA

JOS

JOIKEFEBER

JUOIGANFEBER Ylva vuolgá etniinis davás čielggadan dihte, sáhttágo citysápmelaš oahppat juoigat. Dán mátkki oktavuođas soai gávdnaba rašis sajiid iežaska mearrasámi kultuvrras.

JOIKUKUUME Ylva lähtee äitinsä kanssa pohjoi-seen selvittämään, voiko citysaamelainen oppia joikaamaan. Matkalla he löytävät kipupisteitä meri-saamelaisesta kulttuuristaan.

YOIK FEVER Ylva and her mother travel north to meet skilful singers and find out whether a City Sámi can learn to yoik. During the trip they face the pain of Sea Sámi.

NILS JØRAN

NILS JØRAN Veteránajoavku Sančuara musihk-kavideo juoigá ilu ja máŋggaárvosašvuođa.

NILS JØRAN Veteraanibändi Sančuarin musiikkivideo joikaa iloa ja moniarvoisuutta.

NILS JØRAN A yoik video by the veteran band Sančuari bubbles with delight and pluralism.

25

.1. 1

0:0

0 S

AJO

SS

ÁP

MI IV

LUO

đI M

Aŋ

IS

Sápmi, 2013, 4’ I Kautokeino Film I sme Sápmi, 2013, 55’ I Ellen-Astri Lundby I sme, nor I eng

34

THE JOURNALS OF KNUD RASMUSSENC

AN

AD

A I

I

S

TR

AN

GE

GU

ES

TS

25

.1.

12

:00

SA

JOS

ÁJGGIES

ÁP

MI V

GO

VA

S G

UO

VD

U2

5.1

. 12

:30

SIID

A

KNUD RASMUSSENA BEAIVEGIRJJIT Inuihtaid maŋi-muš šamána Avva ja su nieida Apak ealliba johtilit nuppástuv-vi máilmmis 1922:s. Golbma dánskalaš dieđaolbmo bohtet dutkat ja vurket sudno eallima, mielddiset ođđa osku.

KNUD RASMUSSENIN PÄIVÄKIRJAT Inuiittien viimeinen sha-maani Avva ja hänen tyttärensä Apak elävät muutoksen kyn-nyksellä vuonna 1922. Kolme tanskalaista tiedemiestä saapuu tutki-maan ja taltioimaan heidän elämäänsä, mukanaan uusi uskonto.

THE JOURNALS OF KNUD RASMUSSEN The last Inuit shaman Avva and his daughter Apak live on the brink of change in 1922. Three Danish explorers arrive to examine and document their life, bringing along a new religion.

ÁIGI Anne Wuolab lea vuođđudan sámi kafea-dáidda-galleriija Lulli-Ruŧŧii. Ealligovva gullá oassin álgoálbmogiid Indigee-fitnodatolmmošprošektii.

AIKA Anne Wuolab on perustanut saamelaisen kahvila-taidegallerian Etelä-Ruotsiin. Elokuva on osa alku-peräiskansojen Indigee-yrittäjäprojektia.

TIME Anne Wuolab has started a Sámi café and art gallery in Southern Sweden. The film has been pro-duced as part of the indigenous entrepreneurship project Indigee.

SÁ

PM

I V

G

OV

AS

GU

OV

DU

Nunavut & Denmark, 2006, 113’ I Z. Kunuk I iku, den, eng I eng Sápmi, 2013, 8’ I Liselotte Wajstedt I swe I eng

35

SÁ

PM

I V G

OV

AS

GU

OV

DU

SÁ

PM

I VI

LE

T’S

YO

IK!

25

.1. 1

4:0

0 S

AJO

S

BEARAŠPORTREAHTTA Bagadalli jurdila čohkket máilbmái bieđganan mánnávuođaáiggi bearraša vel oktii seamma govvii. Mátki leahkasta vuordemeahttun uvssaid bearraša jávohuhtton historjái, soahtejagiide ja sakka bávččagahtton identitehttii.

PERHEPOTRETTI Ohjaaja päättää koota maailmalle hajaantuneen lapsuuden perheensä vielä kerran yhteisku-vaan. Matka avaa odottamattomia ovia perheen vaiettuun historiaan, sotavuosiin ja syvästi haavoitettuun identiteettiin.

MY FAMILY PORTRAIT The director decides to get his childhood family together into a photograph once more. The trip opens unexpected doors to the silent history of the family, the wartime and the identity and its deep wounds.

FAMILIEBILDET

ÁHPI “Olmmoš gal lea áhpi. Das ii geahči lea.” Sofia Jannoka musihkkavideo.

AAVA ”Ihmiset ovat kuin aava meri. Heillä ei ole lop-pua.” Sofia Jannokin musiikkivideo.

WIDE AS OCEANS “People are like oceans. They have no end.” Sofia Jannok’s music video.

ÁHPI2

5.1

. 1

2:3

0 S

IID

AS

ÁP

MI V

GO

VA

S G

UO

VD

U

Sápmi, 2013, 59’ I yvonne Thomassen I nor I eng Sápmi, 2013, 4’ I Oskar Östergren I sme

36

RU

SS

IA II

BY

TH

E O

UT

ER

CIR

CL

E O

F N

OM

AD

ISM

JUOIGAN

JUOIGAN lea okta máilmmi boarrásepmosiidda gullevaš vuorroságastallan luondduin ja birrasiin. Filbma mátká čábbát čađa viiddis Sámeeatnama, čađa sierra sámekul-tuvrraid ja ovdanbuktinvugiid, dálvvis fas ođđa dálvái.

JOIKU on maailman vanhimpiin kuuluvaa vuoropuhe-lua luonnon ja ympäristön kanssa. Elokuva matkaa komeasti halki laajan Saamenmaan, eri saamelaiskult-tuurien ja ilmaisutapojen, talvesta uuteen talveen.

YOIK Yoiking is one of the world’s oldest ways of being in dialogue with Nature and the environment. Movie travels through the wide Sápmi to the various Sámi cultures and expressions, from a winter to another one.

25

.1.

14

:00

SA

JOS

Tuivez - Luoddaearru -filbmafestivála lágideaddjit čájehit dokumentára Tuiveza historjás ja ovdaneamis. Skábmagovat lea movttiidahttán komilaččaid lágidit iežaset suomaurgralaš filbmafestivála jagis 2009.

Tuivez - Risteys –elokuvafestivaalin järjestäjät esittelevät dokumentin Tuivezhin historiasta ja kehityksestä. Skábma-govat ovat innostaneet komilaisia järjestämään ikioman suomalaisurgilaisen elokuvafestivaalin vuonna 2009.

Tuivez - Crossing -Film Festival presents a docu-mentary on the history and development of Tuivez. Skábmagovat inspired the Komi to arrange a Finno-Ugric film festival of their own in 2009.

25

.1. 1

4:0

0 S

IIDA

TUIVEZ - CROSSINGS

ÁP

MI V

I

L

ET

’S Y

OIK

!

Sápmi, 2013, 84’ I Maj lis Skaltje I sme I eng Russia, 2013, 15’ I rus

37

25

.1.

14

:00

SII

DA

NOMADS OF EASTERN CHUTKOTKAC

AN

AD

A III

ST

OL

EN

CH

ILD

HO

OD

25

.1. 1

6:0

0 S

AJO

SA COMMON EXPERIENCE

NUORTA-čUKOTKA NOMÁDAT Dokumentára muitala Ruošša nuorttamus guovllu nomádaálbmo-gis, mas leat ainge nana oktavuođat lundui ja dološ árbevieruide.

ITÄ-TšUKOTKAN PAIMENTOLAISET Dokumentti kertoo itäisimmän Venäjän paimentolaiskansasta, joka yhä on vahvasti sidoksissa luontoon ja sukupolvien takaisiin perinteisiin.

NOMADS OF EASTERN CHUTKOTKA A documentary that tells about the easternmost nomadic people of Russia – people who are still closely connected with Nature and the heritage of many generations.

RU

SS

IA I

IB

Y T

HE

OU

TE

R C

IRC

LE

OF

NO

MA

DIS

M

Russia, 2011, 53’ I Vladimir Puya I rus I eng Canada, 2013, 11’ I Shane Belcourt I eng

DÁBÁLAŠ VÁSÁHUS Álgoálbmotgirječálli Yvette Nolana goavis vásáhusaide vuođđuduvvi poehtalaš ja persovnnalaš govvideapmi das, mo Kanada in-ternáhttaskuvla váikkuhii máŋgga álgoálbmotbulvii.

TAVALLINEN KOKEMUS Aboriginaalikirjailija Yvette No-lanin koettelemuksiin perustuva runollinen ja henkilö-kohtainen kuvaus siitä, miten Kanadan sisäoppilaitos vaikutti useisiin aboriginaalisukupolviin.

A COMMON EXPERIENCE A poetic and intimate explo-ration of the multigenerational affects of Canada’s Indian Residential School system. This short film is based on the personal trials of Aboriginal playwright Yvette Nolan.

38

NEETA INARIS

ÁP

MI V

II LA

HK

AG

OV

AT

25

.1. 1

6:0

0 S

IIDA

WE WERE CHILDREN

NEETA INARI Anárlaš silbarávdi Neeta Inari Jääskö lea vuolgán geassebargui Várjavutnii Norgii. Ealligovva gullá oassin álgoálbmogiid Indigee-fitnodatolmmošprošektii.

NEETA INARI Inarilainen hopeaseppä Neeta Inari Jääskö on lähtenyt kesätöihin Varanginvuonolle Norjaan. Elokuva on osa alkuperäiskansojen Indigee-yrittäjäprojektia.

NEETA INARI Neeta Inari Jääskö, a silversmith from Inari, has got a summer job on the Varanger Fjord in Norway. The film has been produced as part of the indigenous entrepreneurship project Indigee.

MII LEIMMET MÁNÁT Guoskkaheaddji muitalus guovtti cree-mánás, geat 1950-logus dolvojuvvoba girku bajásdoallan internáhttaskuvlii, veahkaválddi ja seksuálalaš illasteami máilbmái.

OLIMME LAPSIA Koskettava tarina kahdesta cree-lapsesta, jotka 1950-luvulla temmataan kirkon ylläpitämään sisäoppilaitokseen, väkivallan ja hyväk-sikäytön maailmaan.

WE WERE CHILDREN A touching story about two Cree children that were suddenly taken to a residen-tial school of the Church and to the world of violence and abuse in the 1950s.

CA

NA

DA

III

ST

OL

EN

CH

ILD

HO

OD

25

.1.

16

:00

SA

JOS

Canada, 2012, 83’ I Tim Wolochatiuk I cre, eng, fre I eng Sápmi, 2013, 6’ I Per-Josef Idivuoma I sme I eng

39

HEARGGÁžAT Joar Eira Rasdal lei buorre valástalli máŋgga suorggis. Dasto galgamuš muhtii oalát su eallima. Bohccot leat dál sus vuojánin, go lea fas jođus valástallamii.

AJOHÄRKÄNI Joar Eira Rasdal oli kelpo urheilija ja monilahjakkuus. Sitten kohtalo puuttui peliin ja muutti elämän aivan toiseksi. Porot ovat nyt hänen ajokkinsa matkalla takaisin urheiluun.

MY DEER ONES Joar Eira Rasdal is a disciplined sports-man and talented in many fields. Then destiny steps in and changes his life totally. Reindeer are now his means of getting back into sports.

GUOVžAÁDDJÁ Hermann Sotkajärvi lea agibeaivvi eallán guovžžaid lahkosis Norgga, Suoma ja Ruošša rádjeguovl-luin. Guovža ii leat su duohtadan, vaikko lea leamaš muh-tumin nu lahka ahte dan vuoiŋŋanas lea dovdon liikkis.

KARHUMIES Hermann Sotkajärvi on elänyt ikänsä karhujen parissa Norjan, Suomen ja Venäjän raja-alueella. Karhu ei ole häneen kajonnut, vaikka on ollut niin lähellä, että hengitys on tuntunut iholla.

THE BEAR MAN Hermann Sotkajärvi has lived all his life in bear country on the borderlines of Norway, Finland and Russia. No bear has ever touched him, although some have been so close that he has felt their breathing on his skin.

GUOVžAÁDDJÁHEARGGÁžATS

ÁP

MI V

II

LA

HK

AG

OV

AT

25

.1.

16

:00

SII

DA S

ÁP

MI V

II LA

HK

AG

OV

AT

25

.1. 1

6:0

0 S

IIDA

Sápmi, 2012, 40’ I Máhtte Sikku Valio I sme I fin Sápmi, 2013, 40’ I Aslaksen & Porsanger I nor, sme I eng, fin

40

RIP

PIT

RIP

PI 2

5.1

. 1

7:4

5 G

UO

VS

SA

HA

ST

EÁ

HT

ER

BEFORE TOMORROW CA

NA

DA

IV A

WO

MA

N’S

WIS

DO

M2

5.1

. 18

:30

SA

JOS

STUORRA ÁVVUDEAPMI Dokumentára norggasámiid rihppadoaluin Guovdageainnus mannan giđa. Go rihp-padoalut eará sajis mannet maŋás, de Guovdageainnus dat leat ainge stuorra dáhpáhus, muhto manin?

SUURET JUHLAT Dokumentti norjansaamelaisesta rippijuhlasta Koutokeinossa. Rippijuhlien muualla rapautuessa ne Koutokeinossa ovat yhä suuri tapah-tuma, mutta miksi?

THE CELEBRATION A documentary on the celebration of confirmation among Norwegian Sámi in Kautokeino. The meaning of the confirmation ceremony is becoming eroded elsewhere, but in Kautokeino, it is still a big celebration. Why?

OVDAL IHTTÁžA Čeardanjunuš, guhte lea nisu, vuolgá dehálaš mátkái gádjun dihte iežas heđiid sisa gártan servoša 1840-logus, vuosttas oarjeriikalaš oktavuođaid áigge.

ENNEN HUOMISTA Naispuolinen heimonvanhin lähtee tärkeälle matkalle pelastaakseen ahdinkoon joutuneen yhteisönsä 1840-luvulla, ensimmäisten länsimaisten kontaktien aikaan.

BEFORE TOMORROW A female elder sets out on an important trip to save her community in the 1840s, at the time of the arrival of Europeans on native soil.

DEN STORA FESTEN

Finland, 2014, 29’ I Elizabeth Morney I sme , swe, nor I fin Nunavut, 2008, 93’ I Ivalu & Cousineau I iku I eng

41

SÁ

PM

EL

Ač

čA

T I

JAS

25

.1.

20

:30

GU

OV

SS

AH

AS

TE

ÁH

TE

R SÁ

PM

EL

Ač

čA

T IJA

S

25

.1. 2

0:3

0 G

UO

VS

SA

HA

ST

EÁ

HT

ER

TRAMBO SPEADJARNÁVDI

TRAMBO Álgoálbmogat šaddet fuolahit iežaset bures-birgejumis maiddái goavis dilálašvuođain.

TRAMBO Alkuperäiskansojen on huolehdittava hyvin-voinnistaan karuissakin olosuhteissa.

TRAMBO Indigenous people have to take care of their condition even if the circumstances are severe.

SPEADJARNÁVDI Simon Issát Marainena ja Ára-čuojahanjoavkku musihkkavideo muitala árbevieru fámus.

HAITTAELÄIN Simon Issát Maraisen ja Ára-yhtyeen musiikkivideo kertoo perinteen voimasta.

VERMIN The music video of Simon Issát Marainen and the band Ára tells about the power of tradition.

Sápmi, 2013, 4’ I Marja Helander Sápmi, 2013, 7’ I Ernhill & Hervén I sme

42

SÁ

PM

EL

Ač

čA

T I

JAS

25

.1.

20

:30

GU

OV

SS

AH

AS

TE

ÁH

TE

R SÁ

PM

EL

Ač

čA

T IJA

S

25

.1. 2

0:3

0 G

UO

VS

SA

HA

ST

EÁ

HT

ER

ÁITAGATSAMISK MAGEDANSER

SÁMI čOAVJEDÁNSU Sámi Talent-gilvvu vuoiti, 17-jahkásaš Ánna-Katri Helander ovttastahttá dav-viguovlluid juigosa nuortamáilmi čoavjedánsumii.

SAAMELAINEN NAPATANSSIJA Saamelaisen Talent-kilpailun voittaja, 17-vuotias Ánna-Katri Helander yhdistää pohjoista joikua itäiseen vatsatanssiin.

SÁMI BELLY DANCER Ánna-Katri Helander, a 17-year-old girl who has won the Sámi Talent Com-petition, mixes northern yoiking with eastern belly dancing.

ÁITAGAT Badjebearaš geahččala eallit ráfis, vaik-ko politihkalaš mearrádusat áitet sin ealáhusa. Váttisvuođat bohciidit, go politihkka čuohcigoahtá maiddái mánáide.

UHKIA Poronhoitajaperhe yrittää elää rauhassa, vaikka poliittiset päätökset uhkaavat heidän elinkeinoaan. Ongelmia syntyy, kun lapsetkin törmäävät politiikkaan.

THREATS A reindeer herder family is trying to live their life in peace, while political solutions threaten their livelihoods. The dilemma is when children also are forced to cope with the politics.

Sápmi, 2013, 4’ I Niels Ovllá Dunfjell I sme I eng Sápmi, 2013, 11’ I Anne Merete Gaup I sme I eng

43

SÁ

PM

EL

Ač

čA

T I

JAS

25

.1.

20

:30

GU

OV

SS

AH

AS

TE

ÁH

TE

RS

ÁP

ME

LA

čč

AT

 IJAS

2

5.1

. 20

:30

GU

OV

SS

AH

AS

TE

ÁH

TE

RGUOLDU NJURGO

GUOLDU NJURGO Váttisvuođat lassánit: badje-olmmoš šaddá doaráskit iežainis Lars Ante Kuh-munena musihkkavideos.

VIIMAN VIHELLYSTÄ Ahdinko syvenee: poromies ajau-tuu kaksintaisteluun itsensä kanssa Lars Ante Kuhmus-en musiikkivideossa.

THE BLIZZARD WHISTLES Distress grows deeper: a reindeer herder ends up in a duel with himself in a music video by Lars Ante Kuhmunen.

GIEHKA Jus geahčat dárkilit gáfferugaide, sáhtát oaidnit einnostusa. Jus guldalat dárkilit, sáhtát gullat giega váruhusa. Muhto dan ii dieđe maid dat meidne.

KÄKI Jos katsoo tarkasti, voi ennustaa kahvinpuruista. Jos kuuntelee tarkasti, voi kuulla käen varoittavan, mutta kukaan ei tiedä mistä.

CUCKOO If you look closely in the coffee grounds, you can discover divination. If you listen closely the cuckoo can alert, but no one knows what it wants. Nature does not fol-low a ticking clock, it has its own time if you follow closely.

GIEHKA

Sápmi, 2013, 5’ I Per-Josef Idivuoma I sme Sápmi, 2014, 6’ I Ken Are Bongo I sme

44

EAMIFÁMUT

EAMIFÁMUT Juoigi Berit Margrethe Oskala musihk-kavideo.

VANHAT VOIMAT Joikaaja Berit Margrethe Oskalin musiikkivideo.

ANCIENT FORCES A music video by the yoiker Berit Margrethe Oskal.

RÁVNNJI FÁRRUI

RÁVNNJI FÁRRUI Gosason rávnnjáš doalvu fatnasiid ja soadjelámis lottáža? Hilda Länsman lávlu.

VIRRAN MUKANA Mihin vie virta veneet ja siipirik-koisen linnun? Hilda Länsman laulaa.

CARRIED BY THE STREAM Where does the stream carry the boats and the broken-winged bird? Hilda Länsman sings.

SÁ

PM

I VII

I

SÁM

I IĐ

ITČ

UO

JAH

EA

PM

I2

6.1

. 1

0:0

0 S

AJO

S SÁ

PM

I VIII

SÁM

I IĐIT

ČU

OJA

HE

AP

MI

26

.1. 1

0:0

0 S

AJO

S

Sápmi, 2011, 3’ I Niels Ovllá Dunfjell I sme Sápmi, 2013, 3’ I Ima Aikio-Arianaick I sme

45

VIELLJA JEARRÁ

VIELLJA JEARRÁ “Vieljas jearran, láide gieđan. Birget go han? viellja jearrá.” Sofia Jannoka musihkkavideo.

VELJEN KYSYMYS “Pyydän veljeäni tarttumaan käteeni. Pärjäätkö? veljeni kysyy.” Sofia Jannokin musiikkivideo.

BROTHER ASKS ”I ask my brother to hold my hand. Will you be all right? my brother asks.” A music video by Sofia Jannok.

SÁMI JIENAT

SÁMI JIENAT lea riikkarájiid rasttildeaddji sámekoarra. Dat buktá luohte- ja lávlunárbái ođđa searvvuslašvuođa ja dat lea roahkasmahttán máŋgasa oahpásmuvvat iežaset boares, suttolažžange adnojuvvon árbevirrui.

SAAMENMAAN ÄÄNIÄ Sámi Jienat on valtakunnanrajat ylittävä saamelaiskuoro. Se tuo joiku- ja lauluperinteeseen uudenlaista yhteisöllisyyttä ja on rohkaissut monia tutus-tumaan vanhaan, syntiseksikin tuomittuun perintöönsä.

VOICES OF SÁPMI Sámi Jienat is an pan-Sámi choir. It introduces new, communal features into the tradition of yoiking and singing. It has also encouraged many people to learn about their old heritage that used to be considered sin.

SÁ

PM

I VII

I

SÁM

I IĐ

ITČ

UO

JAH

EA

PM

I2

6.1

. 1

0:0

0 S

AJO

SS

ÁP

MI V

III SÁ

MI IĐ

ITČ

UO

JAH

EA

PM

I2

6.1

. 10

:00

SA

JOS

Sápmi, 2013, 4’ I Oskar Östergren I sme Sápmi, Great Britain 2013, 4’ I Alistair Fowler I sme, nor I eng

46

UVANGA

MUN Tomas máhccá apmasit jápmán áhčis ruovttugillái Nunavutis. Ovttas etniinis soai galgaba geasi áigge gávdnat ođđa bearašoktavuođa báikkis, mii lea seammás vieris ja geasuheaddji ja orru doallamin sisttis gáppus čiegusvuođa.

MINÄ Tomas palaa salaperäisesti kuolleen isänsä kotikylään Nunavutissa. Äitinsä kanssa heidän on kesäisten kuukausien aikana löydettävä uusi perheyhteys paikassa, joka on yhtä ai-kaa vieras, puoleensa vetävä ja synkkää salaisuutta hautova.

MYSELF Tomas travels to the home village of his father for the first time at the age of fourteen. He and his mot-her need to reconnect with the family in this place that is strange, fascinating and secretive at the same time.

Nunavut, 2013, 88’ I Ivalu & Cousineau I iku, eng I eng

CA

NA

DA

V

T

RA

CK

ING

TH

E P

AS

T2

6.1

. 1

2:0

0 S

AJO

S

HOTEALLA INARI24.1.201422:0010 €

SKÁBMAGOVAT PRESENTS

47

48

National & International CompetitionSpecial Screenings

Festival Clubs

Follow us:facebook.com/tamperefilmfestival • twitter.com/Tamperefilmfest • #TFF2014

Programme released on the 31st of January!

49

2014

ALASKA: FROZEN SECRETS

CANADA: STOLEN CHILDHOOD

GREENLAND/NENETSIA: HUMAN TRACESGREENLAND II: TERROR ON THE FJORD

INDIGENOUS BY NIGHT

NUNAVUT I: ATANARJUAT!NUNAVUT II: STRANGE GUESTSNUNAVUT III: A WOMAN’S WISDOM NUNAVUT IV: TRACKING THE PAST

SÁPMELAččAT IJAS

SÁPMI I: BIEKKAID FÁBMUSÁPMI II: ÁHKUID ÁRVU

SÁPMI III: VUOGÁIDUVVAMA DÁIDUSÁPMI IV: LUOĐI MAŊISSÁPMI V: GOVAS GUOVDUSÁPMI VI: LET’S YOIK! SÁPMI VII: LAHKAGOVATSÁPMI VIII: SÁMI IĐITČUOJAHEAPMI

SKÁBMAGOVAT RAHPAN

SOGSAKK: LEAT OIDNOSIS JA JÁVKAT

RIPPITRIPPI

RUSSIA I: LAST HOUR ON THE TUNDRARUSSIA II: BY THE OUTER CIRCLE OF NOMADISM

ULDA DEAIVIDA NOAIDDI VAŠIID

čÁJÁHUSAT  NÄYTÖKSET  SCREENINGS27

37-38

25-26

32

29-31

29

34

40

46

41-43

21-23

26-27

28

33

34-35

36

38-39

44-45

16-18

19-21

40

24-25

36-37

32

11 ihmisen kuvaa

A Common ExperienceÁhpi Áigi Áitagat Ájgge Atanarjuat BBB Before Tomorrow Biekka fábmu Butterfly Chauchu Christmas magic Den siste nomadeDen stora festen Eamifamut Familiebildet Fievrrut Giehka Girdilan Great Grandmothers

Guoldu njurgo Guovžaáddjá

Haida Gwaii Hearggážat Ivdnás eallin

Joikefeber Juoigan Kalassa Leat oidnosis ja jávkat Made in Saamenmaa Maid dál? Min guovluMountain Neeta Inari Nils JøranNoidan kirot Nuna Qorsooqqittoq On the Ice

Qaqqat Alanngui

Rakkaus hukkateillä Rávnnji fárrui Ride free Sámi Jienat Samisk magedanser Sápmi sessions II Savage Social AnimalsSpeadjarnávdi The Breath of the Tundra The Journals of Knud Rasmussen Trambo TshinanuTuivez- crossing festival special

uvanga Våren Várjjatvuotnalaččat Viellja jearrá Vulosoivviid We Were Children

26

373516423429

16402330

2518

2840

44

35

432627

4339

2939

31

3336

20

19

21222122

38333225

27

32

194420

454228302441

2434413136

46

17234517

38

FILMMAT   ELOKUVAT    FILMS

Aikio-Arianaick, ImaAslaksen, Eilif

Barbeau-Lavallet, AnaïsBelcourt, ShaneBjørn, SteinBongo, Ken AreBuljo, Inga Renate

Cousineau, Marie-Helene

Dunfjell, Niels Ovlla

Eira, Ánte MahtteErnhill, Jonas

Fowler, AlistarFrancett, Kevin

Gaup, Anne MereteGavrilov, SergeiGorobtšuk, Mihail

Hansen, AkaHelander, Marja

Herven, TageIdivuoma, Per JosefIvalu, Madeline Piujuq

Jackson, LisaJohansen, Alf

Kleist, MalikKosonen, MariaKunuk, Zacharias

Lapsui, AnastasiaLegagneur, MaryseLehmuskallio, MarkkuLeslie, KenLundberg Tuorda, TorLundby, Ellen Astrid

MacLean, Andrew OkpeahaMaihi, RenaeMorney, ElisabethMuskos PatrikPedersen, EgilPorsanger, Nils JohnPuro, Teuvo

Puya, Vladimir

Rauno, SusannaRemahl, Jarkko

Sikku-Valio, MáhtteSkaltje, Maj Lis

Thomassen, yvonne

ulkuniemi, Marjoutsi, John Erling

Wajstedt, LiselotteWolochatiuk, Tim

Zheltjakov, Ilya

Östergren, Oskar

16,17, 18,44 39

3137234318

40, 46

16, 26, 42, 44

1641

4520

31, 422224

2541

4138, 4340, 46

2628

3220

29, 34

263126292233

27304017

21, 233932

25,37

1921

3936

35

1927

3438

24

35, 45

BAGADALLIT   OHJAAJAT   DIRECTORS

NOTES

56