Metropolin hyvinvointi ja design ajattelu

Lataa raportti: www.demos.fi/julkaisut

maanantaina 8. marraskuuta 2010

http://www.demos.fi/julkaisut

http://www.demos.fi/julkaisut

First, residents must be involved in decisions. The cities that made, and implemented, tough choices, had early and deep public engagement. Second, changing structures does not, in itself, result in success. No one particular type of governance structure was associated the citiesʼ improvement.

Tässä äsken käytyyn keskusteluun:

http://www.apo.org.au/node/22933

in eight of the world’s most successful cities, and asks what governance arrangements accompanied their broad-based improvement




KansantaloustutkimusHyvinvointitutkimusKilpailukykyvertailutYhteiskuntafilosofia

”Kilpailukykytutkimus”


täysin uusi ilmiö, vailla demokraattista hallintoa


Niukkenevat luonnonvaratMuuttuva väestörakenne

Teknologinen planetarismiGlobaali talous

Yhteisöllisten yksilöiden aika

5 trendiä vailla omistajaa


Talouskasvu Hyvinvointi

Kasvuparadigma


Kestävä hyvinvointi

Elinvoimainen metropoli

Kilpailukyky 2.0


Niukat resurssit

Muuttuva väestörakenne

Teknologinen planetarismi

Globaali talous

Yhteisölliset yksilöt

!!!koko ihmiskuntaa koskevat häijyt ongelmat!!!maanantaina 8. marraskuuta 2010

Niukat resurssit



Globaali talous


Kunta

Valtio


Niukat resurssit



Globaali talous


Kunta

Valtio

Yritykset

Kv. markkinat!!!koko ihmiskuntaa koskevat häijyt ongelmat!!!


Niukat resurssit



Globaali talous


Kunta

Valtio

Yritykset

Kv. markkinat

KUMPPANUUS


Metropolialueen kuntien tulot vuodessa:

8 641 503 000 €


Metropolialueen kuntien tulot vuodessa:

8 641 503 000 €17 283 006 000 € ?


Ymmärrys uusista voimavaroista


Ymmärrys uusista voimavaroista

The Hidden Wealth of Nations - David Halpern (2010)


Avaraosaaminen

Syvä tasa-arvo

Lujaluottamus

rakenteet + asenteet

=ainutkertainen mahdollisuus häijyjen ongelmien ratkomiseen


Wikipedia: koko projekti – kaikkine sivuineen, keskusteluineen ja kieliversioineen – on vienyt kollektiivista vapaa-aikaamme 100 miljoonaa tuntia. Se on todella vähän: suomalaiset katsovat pelkästään televisiota 35 kertaa kauemmin vuodessa.

Ajankäyttö fokukseen! Cognitive surplus

Suomalaiset istuvat työmatkoillaan 40 minuuttia päivässä ja katsovat televisiota kolme tuntia päivässä.

Mitä eläkeläiset tekevät?


P+P+P eli kumppanuusmalli


P+P+P eli kumppanuusmalliKunnan tulee voida orkestroida sekä yritykset

että ihmiset häijyjen ongelmien ratkaisuun.Tämä tapahtuu design-ajattelulla.


78 M E T R O P O L I N H Y V I N V O I N T I

Yhteisoman hallintaa on tutkinut talouden tuore nobelisti Elinor Ostrom. Hänestä

paikallinen väestö tarvitsee kumppanikseen hallinnon, joka ymmärtää yhteis-oman luonteen ja joka ottaa vastaan jatkuvaa palautetta. Yhteisoman hallinnalle ei Ostromin mukaan ole olemassa universaalia institutionaalista rakennetta – kuten ei Amartya Senin mukaan millekään joukon yhteiselle tavoitteelle. Ostrom on tutkimuksessaan osoittanut, että yhteisomistuksessa olevat resurssit – kuten kalakannat, ilmakehä, tieteellinen tieto, Wikipedia ja riistapopulaatiot – tuotta-vat yhtä hyvin kuin yksityisesti omistetut. Mutta niiden viljely vaatii muuttuviin tilanteisiin reagoivaa paikallista hallintaa.

Erilaiset yhteisessä omistuksessa olevat pääomat toimivat käytännön työkaluna, kun tarkastelemme yhteistä hyvää design-ajattelun näkökulmasta. Voimmeko esimerkiksi lainsäädännöllä luoda jokamiesten oikeuksien kaltaisen instru-mentin? Miten muuten voisimme vapauttaa jonkun piilevän resurssin käyt-töömme ja näin saada mukaan joukkojen viisauden?

Design-ajattelun kytkeminen häijyimpiin ongelmiin kannattaa kahdesta syystä. Ensinnäkin se luo mielekkyyttä ihmisten työhön ja vapaa-aikaan. Se liittää ne suureen kertomukseen ja yhteiseen hyvään. Pääsemme katsomaan aikamme suuria ongelmia silmästä silmään. Toisekseen se luo kilpailukykyä, jonka esteenä ikääntymisen ja ilmastonmuutoksen kaltaiset häijyimmät ongelmat ovat.

Kytkeminen häijyimpiin ongelmiin ei käy teollisen yhteiskunnan kielellä, vaan uuden sukupolven metaforilla. Julkista sektoria ja muita organisaatioita on aiemmin tarkasteltu koneina, hierarkioina, vuokaavioina ja informaatiovirtoina. Uuden sukupolven meforat ovat luonteeltaan biologisia, kemiallisia ja fyysisiä. Niissä tarkastellaan elinkaarta, ekosysteemiä, rihmastoa, !"#:ta, verkostoa, par-vea ja superorganismia. Nämä metaforat ovat tapa käsitteellistää monimutkaisia syy-seuraussuhteita. Lisäksi niiden avulla havaitaan, että a sioihin voi vaikuttaa monella tavalla. Ratkaisuissa on kyse ennen kaikkea kulttuurisesta muutoksesta, joka saadaan aikaan monen eri tason toimenpitein: laein, kampanjoin, ruohon-juuritason omaehtoisessa toiminnassa, kuluttamisen yhteisöissä – paikallisesti ja kullekin yhteisölle tulkattuna. Myös ratkaisut ovat ekosysteemeitä: niillä on elinkaari, ne muodostavat rihmaston, ne toimivat kuten parvi tai jakaantuvat ja liittyvät toisiinsa kuten superorganismit. Tai niiden välillä on vain yksinkertainen symbioottinen suhde.

Strategisen designin ja innovaatioihin keskittynyttä toimistoa vetävä Darrell Rhea käyttää arkkitehtuuri-metaforaa.

DESIGN-AJAT TELUSSA PYRITÄ ÄN YMMÄRTÄMÄ ÄN SEK Ä ONGELMAN E T TÄ R ATK AISUN ARKKITEHTUURI L Ä HDE:DA RREL RHE A

SYSTEEMIN MALLINTAMINENONGELMAN UUDELLEENMÄÄRITYS

HOLISTINEN NÄKEMYSHAASTEIDEN ARVIOINTI

TIEDON KERÄÄMINENANALYYSI JA SYNTEESI

KONKREETTINEN

ABSTRAKTI

UUSIEN IDEOIDEN KEHITTÄMINENSYSTEEMIN DESIGN

PROTOTYYPIT JA ITERAATIOT

PARHAAN RATKAISUN KRITEERIEN MÄÄRITTÄMINEN

ONGELMANRATKAISUTUOTANTO JA TOIMITUS

TIET

ÄM

INEN

TEKEM

INEN

mahdollisimman nopeasti

Tehokkuusajattelu


78 M E T R O P O L I N H Y V I N V O I N T I

Yhteisoman hallintaa on tutkinut talouden tuore nobelisti Elinor Ostrom. Hänestä

paikallinen väestö tarvitsee kumppanikseen hallinnon, joka ymmärtää yhteis-oman luonteen ja joka ottaa vastaan jatkuvaa palautetta. Yhteisoman hallinnalle ei Ostromin mukaan ole olemassa universaalia institutionaalista rakennetta – kuten ei Amartya Senin mukaan millekään joukon yhteiselle tavoitteelle. Ostrom on tutkimuksessaan osoittanut, että yhteisomistuksessa olevat resurssit – kuten kalakannat, ilmakehä, tieteellinen tieto, Wikipedia ja riistapopulaatiot – tuotta-vat yhtä hyvin kuin yksityisesti omistetut. Mutta niiden viljely vaatii muuttuviin tilanteisiin reagoivaa paikallista hallintaa.

Erilaiset yhteisessä omistuksessa olevat pääomat toimivat käytännön työkaluna, kun tarkastelemme yhteistä hyvää design-ajattelun näkökulmasta. Voimmeko esimerkiksi lainsäädännöllä luoda jokamiesten oikeuksien kaltaisen instru-mentin? Miten muuten voisimme vapauttaa jonkun piilevän resurssin käyt-töömme ja näin saada mukaan joukkojen viisauden?

Design-ajattelun kytkeminen häijyimpiin ongelmiin kannattaa kahdesta syystä. Ensinnäkin se luo mielekkyyttä ihmisten työhön ja vapaa-aikaan. Se liittää ne suureen kertomukseen ja yhteiseen hyvään. Pääsemme katsomaan aikamme suuria ongelmia silmästä silmään. Toisekseen se luo kilpailukykyä, jonka esteenä ikääntymisen ja ilmastonmuutoksen kaltaiset häijyimmät ongelmat ovat.

Kytkeminen häijyimpiin ongelmiin ei käy teollisen yhteiskunnan kielellä, vaan uuden sukupolven metaforilla. Julkista sektoria ja muita organisaatioita on aiemmin tarkasteltu koneina, hierarkioina, vuokaavioina ja informaatiovirtoina. Uuden sukupolven meforat ovat luonteeltaan biologisia, kemiallisia ja fyysisiä. Niissä tarkastellaan elinkaarta, ekosysteemiä, rihmastoa, !"#:ta, verkostoa, par-vea ja superorganismia. Nämä metaforat ovat tapa käsitteellistää monimutkaisia syy-seuraussuhteita. Lisäksi niiden avulla havaitaan, että a sioihin voi vaikuttaa monella tavalla. Ratkaisuissa on kyse ennen kaikkea kulttuurisesta muutoksesta, joka saadaan aikaan monen eri tason toimenpitein: laein, kampanjoin, ruohon-juuritason omaehtoisessa toiminnassa, kuluttamisen yhteisöissä – paikallisesti ja kullekin yhteisölle tulkattuna. Myös ratkaisut ovat ekosysteemeitä: niillä on elinkaari, ne muodostavat rihmaston, ne toimivat kuten parvi tai jakaantuvat ja liittyvät toisiinsa kuten superorganismit. Tai niiden välillä on vain yksinkertainen symbioottinen suhde.

Strategisen designin ja innovaatioihin keskittynyttä toimistoa vetävä Darrell Rhea käyttää arkkitehtuuri-metaforaa.

DESIGN-AJAT TELUSSA PYRITÄ ÄN YMMÄRTÄMÄ ÄN SEK Ä ONGELMAN E T TÄ R ATK AISUN ARKKITEHTUURI L Ä HDE:DA RREL RHE A

SYSTEEMIN MALLINTAMINENONGELMAN UUDELLEENMÄÄRITYS

HOLISTINEN NÄKEMYSHAASTEIDEN ARVIOINTI

TIEDON KERÄÄMINENANALYYSI JA SYNTEESI

KONKREETTINEN

ABSTRAKTI

UUSIEN IDEOIDEN KEHITTÄMINENSYSTEEMIN DESIGN

PROTOTYYPIT JA ITERAATIOT

PARHAAN RATKAISUN KRITEERIEN MÄÄRITTÄMINEN

ONGELMANRATKAISUTUOTANTO JA TOIMITUS

TIET

ÄM

INEN

TEKEM

INEN

Design-ajattelu


Näin design-ajattelet

M E T R O P O L I N H Y V I N V O I N T I 73

6.4 Design-ajattelun kolme pallinjalkaaDesign-ajattelu on käytännöllinen menetelmä kaikkien ihmisiä koskevien pro-

sessien suunnitteluun. Se käsittää kolme osa-aluetta, joita voidaan soveltaa hyvin laajaan joukkoon yhteiskunnallisia interventioita. Kyse ei ole lineaari-sesta prosessinkuvauksesta. Design-ajattelu tarkoittaa vuorottelua kaikkien näiden välillä. Design-ajattelija pysyy pystyssä vain jatkuvasti tasapainoillen ja kallistumista varoen. Aaltopallin jalat ovat:

!. Tunnista: Yhteisöjen tunnistaminen ja suuren yhteisön luominen". Kytke: Yhteisöjen liittäminen häijyimpiin ongelmiin#. Luo: Jatkuva prototyyppien luominen

6.4.1 Tunnista yhteisötHyvää elämää ei voi antaa, se pitää elää. Elämme kuten ne, joita pidämme kaltai-

sinamme. Tästä seuraa, että yhteiskunta ei voi rakentaa kestävää hyvinvointia ilman sen jäsenten suostumusta ja mukana olemista. Tämä itsestäänselvyydel-tä kuulostava näkökulma ei toteudu automaattisesti yhteiskunnallisten tavoit-teiden edistämisessä.

Monitieteisen voimakkaan näytön pohjalta on ilmeistä, että me toimimme niin kuin uskomme vertaistemme toimivan – heidän, joiden ajattelemme olevan kokemuksiltaan ja arvoiltaan kaltaisiamme. Kokeellinen taloustiede, neuropsy-kologia, etnografia ja jopa eläinten käyttäytymistä tutkiva etologia todistavat kaikki samaa.

Muutamme käyttäymistämme sen mukaan keihin koemme vertaisuutta – eli minkälaisina ihmisinä koemme itsemme. Tämä oivallus on nostanut yhteisöt syystäkin design-ajattelun ytimeen. On ensisijaisen tärkeää ymmärtää, mitkä nimittäjät tekevät meistä vertaisia, minkälaisten vertaisryhmien jäseniä koem-me olevamme tai minkälaisia ryhmiä kohden ponnistelemme.

Siksi kestävä hyvinvointi toteutuu juuri näissä vertaisuuksissa ja uusia vertai-suuksia muodostamalla. Yhteisöt pitää siis paitsi tunnistaa, myös muodostaa niistä suuri yhteisö tukemaan yhteisiä tavoitetta. Yhteisöjä tulee nimenomaan yhdistää eli löytää deweylainen ”suuri yhteisö”, jossa kaikki jakavat saman pää-määrän. Se voi olla yhteisöä hyödyttävä (esim. luokka) tai sen hyveitä toteutta-va tavoite (esim. rehellisyys). Yhteiskuntaa voi kehittää vasta kun ymmärtää, mikä yhteisöjä liikuttaa. Miten niiden jäsenet ymmärtävät etunsa, nautintonsa ja hyveensä sekä niiden toteumisen?


Metropolin hyvinvointi ja design ajattelu

Documents

Transcript of Metropolin hyvinvointi ja design ajattelu