hammas teknikko

Keskusliiton uusi olemus — Valuhelmien sijoittelu — Tuoteuutisia — Vinkkipalsta — Otiola-cup — Korkean ammatt i ta idon juhla — Leuka-vamma- ja kasvoproteesit 6 1 9 8 6

IVOCLAR LUONNOLLISET HAMPAAT PROTEESIIN

ORIOLA OY lammasvanne het i paikal la

I- spoo: 90 4291 Joensuu: 973 24? 71 Oulu: 981 34822? Seinäjoki: 964-225 70 Tampere: 931 351 5? Turku: 921 336 533

The Vitapanf System Kaikki samalla väriskaalalla

Vitapaif akryylihampaat

Vita VMK 68 päällepolttoposlirni

Vitadur-N jakkuposliini

Vitapan® K+B-materiaali

Kaikki samasta palvelutalosta

HYVÄSTÄ Plandentoy Vita Zahnfablik Ä % — V Mekaanikonkatu 5, 00810 HELSINKI _ ^ V V ^ I A Puijonkatu 26—28, 2 krs, 70100 KUOPIO Bad SaCKingen O I I O I i \ Kauppiaskatu 5, 20100 TURKU

SHK: n sääntöjenmuutos hyväksytty

SHK:n li i t tovaltuusto hy­väksyi ylimääräisessä vuosiko­kouksessaan 14.11.1986 Kes­kusliitolle uusitut säännö t . S ä ä n t ö m u u t o s astuu voimaan 1.2.1987 Hammaslaboratorio-l i i t to ry:n käsiteltyä muutok­sen ja siihen liittyvät järjestelyt vuosikokouksessaan.

Suurin muutos hyväksytyssä esityksessä on jäsenpohjan muutos liitoista yksityisiin hammastekniselle alalla t o imi ­vi in henk i lö ih in . N ä i n SHK ry:n asioiden hoito ja omai­suuden hall inta palaa takaisin ni i l le , jotka ovat perinteisesti ennen vuoden 1979 organisaa­tiomuutosta ao. l i i t on asioita hoitaneetkin eli yksityisille hammasteknikoille ja alalla työskenteleville.

Tällä muutoksella halutaan lopettaa l i i t tojen väl inen "ka­hako in t i " asiasta ja antaa mahdollisuus SHK ryrlle ke­hi t tyä koko alaa yhdistäväksi voimaksi niillä alueilla, joi l la t ämän kaltaista yhteis työtä voidaan luontaisesti edis tää .

Yhte is inä asioina on sääntö­muutosta laadittaessa näh ty jatko- ja t äydennyskou lu tuk ­sen jä r jes täminen, virkistystoi­minnan koordinoint i sekä Hammasteknikkolehden j u l ­kaiseminen varsinaisten am-matt ipoli i t t is ten edunvalvon-ta tehtävien jäädessä SHK ry:n toiminnan ulkopuolelle eri eri­tyisjärjestöjen hoidettavaksi.

Tällä s ään tömuutokse l l a säi­lytetään l i i t on n i m i entisel­lään. Tällä to imenp i t ee l l ä ha­lutaan turvata yli 60-vuotisen perinteen ja tkuminen alamme

yhteisjärjestönä. Koska jäsen-pohjaa on näissä sääntöesi tyk-sissä radikaalisti muute t tu ta­valla, joka sulkee varsinaiset lii t tojäsenet to iminnan ulko­puolelle, ei n imen keskus-l i i t to-kytkentää voi enää p i tää esteenä muiden l i i t tojen itse­näiselle edunvalvontatoimin-nalle varsinkin, kun huomio i ­daan sääntöesi tyksen 2 §:ssä esitetyt rajoitukset SHK ry:n lausunnon annolle ja yhteistoi­minnalle viranomaisten kans­sa.

Esitys kokonaisuudessaan on luonnollisesti kompromissi kahden eri näkemyksiä edusta­vien osapuolten kesken ja täl­laisena se on myös näh tävä . Esitys on kui tenkin pyri t ty muotoilemaan sellaiseen muo­toon, ioka tyydyt tää kaikkia alalla toimivia erityisliittoja, eikä se aseta rajoituksia n ä i d e n toiminnalle. Päinvas toin , nä­kemyksemme mukaan esitetyn mukainen "keskusl i i t to" voisi kehit tyä alallamme varsin voi­makkaasti kokoavaksi voimaksi omalla sektorillaan ja se voisi tulevaisuudessa lähen tää myös erityisliittojen kaikesta j u l k i ­sesta kahinoinnista huolimatta jo t änäänk in hyvin toimivaa yhteistyötä ammattipolii t t isis-sa kysymyksissä en t i ses täänkin .

Jäsenpohjan muutos toteu­tetaan käytännössä siten, e t tä Erikoishammasteknikkoliitto ry ja Hammaslaboratorioliit to ry liittävät jäsenistönsä henki­löjäseniksi Keskusliittoon 1.2.1987 lukien. Samalla pyr i ­tään saamaan myös Hammas­tekniset ry:n jäsenet Keskuslii­ton jäseniksi.

Ne henki lö t , jotka eivät ha­lua liittyä Keskusliittoon hen­kilöjäseniksi, i lmoi t takoot siitä Keskusliiton toiminnanjohtaja Leena Siiralalle t a m m i k u u n 1987 loppuun mennessä , puh . 90-6943 866. Todettakoon, että jäsenyys Keskusliitossa on maksutonta.

Allekirjoittajajärjestöt toivo­vat t ä m ä n muutoksen aktivoi­van alalla työskenteleviä hen­kilöitä toimimaan yhteisten asioiden hyväksi.

Erikoishammas­teknikkoli i t to ry Hammaslaboratorioliitto ry

163

SUOMEN H A M M A S T E K N I K K O J E N KESKUSLIITTO R Y .

Kansakoulukatu 10 A 21 00100 Helsinki Puh: 90-694 3866

4 3.Vuosikerta 1986 Issn 0780-7783

Päätoimittaja Leena Siirala puh. 90-694 3866

S U O M E N H A M M A S T E K N I K K O J E N K E S K U S L I I T O N H A L L I T U S :

Toimitusneuvostona toimii keskusliiton hallitus

Lehden toimituskunta: Leena Siirala Teppo Sarpila Esko Niemenmaa Kosti Uusitalo

I pj Markku Järvinen os. Sammonkatu 13, 33540 Tampere, p. 931-551 674 II pj Veli Heikkinen os. Rautatiekatu 10, 90100 Oulu, p. 981-225 960 III pj Tapio Lamminen Horninkatu 15 24100 Salo, p. 924-154 30

Toiminnanjohtaja Leena Siirala Kansakoulukatu 10 A 21, 00100 Helsinki, p. 90-694 3866

Kirjoituksia lainattaessa on lähde mainittava.

Itä-Hämeen Kirjapaino 1986

Lars Nordberg, Riitankuja 1—3 E, 00840 Helsinki, p. 90-407 400 Matti Taiminen, Puutarhakatu 15 B, 20100 Turku, p. 921-278 34 Kosti Uusitalo, Riihitie 8, 00330 Helsinki, p. 90-487 972 Tapio Vasara, Kansakoulukatu 10 A 21, 00100 Helsinki, p. 90-694 3866 Nils Bang, Eurantie 12—14, 00550 Helsinki, p. 90-768 768 Eerikki Vuorimies, Kauppakatu 3 A, 33200 Tampere, p. 931-284 57 Reijo Laitinen, Peurakatu 16 C 11, 98120 Kemijärvi, p. 9692-116 97 Leif Wallen, Hevosmäki 33, 02400 Kirkkonummi, p. 90-298 766 Yrjö Rautiala, Kirkkorinne 4, 13100 Hämeenlinna, p.

Hammasteknikkojär jes tö jen yhteyshenki löt

Erikoishammasteknikkoliitto ry Pj. Veli Heikkinen Rautatienkatu 10 90100 Oulu 10 puh. 981-225 960

Varapj. Tapio Lamminen Horninkatu 15 24100 Salo Puh.924-154 30

Toiminnanjohtaja Harri Aalto Ristiaallokonkatu 7 02320 Espoo Puh. 90-146 611

Hammaslaboratorioliitto ry Pj. Lars Nordberg Riitankuja 1—3 E 00840 Helsinki puh. 90-407 400

Toiminnanjohtaja Leena Siirala Kansakoulunkatu 10 A 21 00100 Hki 21 puh. 90-694 3866

164

Valuhelmien sijoittelun vaikutus vetolujuuteen liitettäessä yhteen muovia ja valuosia Julk. Q D T 8 / 8 6

Suhteelliseen mur to lu juu-teen on ki inni te t ty aivan l i ian vähän huomiota vahvistettaes­sa muovifasetteja valupinnoil-le.

On turvauduttava mekaani­siin retentioihin, sillä kuten t iede tään , muovi ja metal l i ei­vät kemiallisesti sitoudu to i ­siinsa. Yle i s immin käyte tään pyöreitä r e t en t i ohe lmiä . Nä i ­den helmien etuna on, e t tä ne voidaan asettaa suoraan vahan pinnalle ja valaa työ tavan­omaisella tekniikalla.

Käytettävissä on useita eri helmikokoja. Ensin tulivat käyttöön läp imi to i l t aan suu­rehkot helmet, jotka ikävä kyl­lä olivat esteettisesti haitallisia näkyen selvästi muovikerrok­sessa. T ä m ä n seurauksena o l i turvauduttava paksumpaan muovin kerrostukseen. Myö­hemmin markkinoil le t u l i pie-nempikokoisia h e l m i ä . Täl löin alettiin pohtia, tarjoavatko nä­mä pienet helmet yhtä hyvän mekaanisen retention ku in isompikokoiset.

Tutkijat Shue ja Nicholls ovat suorittaneet retentio-vetolujuustestejä näillä helmi l ­lä ja tulos osoittaa, et tä sijoi­teltaessa helmet lähekkäin tai korkeintaan yhden helmen le­veyden p ä ä h ä n toisistaan iso-siit mikroretentiohelmet tarjo­avat selvästi paremman reten­tion ku in Reten Bonderizing Beads (isot helmet) .

Esteettisessä mielessä on sel­västi edullisempaa käyttää pie­niä he lmiä , sillä käytettäessä samaa kerrostuspaksuutta va­lon taittokyky on selvästi pa­rempi käytettäessä p ieniä hel­miä.

Opaakin osuutta lopputu­loksen kestävyyteen on myös tu tk i t tu . Tutkimukset osoitta­vat itse muovin ja opaakin vä­lisen sidoksen lujuuden olevan erit täin t ä rkeän . Nicholls ja Nakanishi osoittavat t u tk i ­muksillaan selviä eroja muovin ja opaakin sidoksessa käytet tä­essä eri valmistajien systeeme­jä. He vertasivat Visiogem-, Isosit- ja Denta Color -tuottei­ta. Visiogemin sidos o l i hei­koin ja Isosit ja Denta Color saavuttivat keskenään saman tapaisen sidoslujuuden. Paljon on myös t u tk i t t u muovin k i i n ­ni t tymistä etsatuille valupin-noille.

Tanakan, Atsudon ja Uschi-yaman mukaan etsauksen edut verrattuina helmil lä saatavaan retentioon ovat selvät: etsatus­sa pinnassa ei ole haitallisia ulos suuntautuvia osia ja pääl­

lystettävää pintaa voidaan hioa ennen etsausta.

Berto Llot i ja Neopoli tano osoittavat muovin k i i n n i t t y m i ­sen etsatulle pinnalle olevan hyvän ja kestävän.

Del Castillo ja Thompson suorittivat lämpökäs i t te lyko-keita ja totesivat adheesio-koheesiotyyppisiä mur tumia vetolujuustesteissä. Suoritetta­essa vetokokeita i lman l ä m p ö ­käsittelyä he totesivat muovin ja metallin sidoksen yli t tävän ne vaaditut normit , jotka on asetettu muovin ja etsatun kiilteen liitokselle.

Thompson tu tk i eri metal­lien etsaamista eri hapoilla ja ehdottaa, et tä ni-cr-bc -seokset tulisi etsata rikkohapolla ja n i -cr- tai cr-co -seokset typpiha­polla.

Alshammary totesi, e t tä eri seokset saavuttavat vaihtelevia

2 bead diameters

Large Beads

Small Beads

Kuva 1.

165

Taulukko 1. Bead diameters in jim**

Product name* Diameter in jtm Manufacturer

Reten Bonderizlng Beads (large) 695.0 (74.9)* Lang Dental, Chicago, IL Reten Bonderizing Beads (small) 489.9 (64.4) Lang Dental, Chicago, IL Caulk Retention Beads 432.7 (62.2) L.D. Caulk, Milford, D E Isosit Retention Pearls 424.3 (67.1) Ivoclar, Schaan, Leichtenstein Isosit Micro-Retentions 266.9 (27.5) Ivoclar, Schaan, Leichtenstein

'Sample size = 100 beads fAlt bead clusters were excluded tVatues in parentheses am standard deviaäons

Tensile Load VVires

• • • • A*, y . \ y . v . . \ v . v . • • • • • • V • • • . \ \ v . \ w . » •

Beads Veneering Resin

Kuva 2.

sidosarvoja käytet täessä samaa etsausaikaa ja vaihdeltaessa et-sausaikaa samalle metall i l le si­doksen lujuusarvot myös muut tuvat .

Jatkotutkimukset osoittivat, e t tä ni-cr -seokset voidaan elektrolyyttisesti etsata saavut­tamaan korkeita retentioarvoja mikromekaanisella k i inn i tyk­sellä. Joka tapauksessa käytet­tävät virran voimakkuudet , hapot ja etsausajat ovat yksilöl­lisiä eri seoksille.

Etsaussidosten kestävyydestä on saatavilla runsaasti t u tk i ­musaineistoa, kun taas tu tk i ­mukset re ten t iohe lmi l lä ovat olleet vähäisiä. N i i n p ä t ä m ä n tutkimuksen tarkoituksena on testata visiogremin ja sen uu­den opaakin vetolujuusarvoja käytet täessä kahta eri retentio-helmikokoa.

Testin suorittaminen ja materiaalit

Testissä pää te t t i in käyt tää kahta eri helmikokoa reten-ponderizin helmet (isot) ja iso-sitmikco-retentions (pienet). Helmet aseteltiin neljällä eri tavalla: 1. Helmet lähellä toisiaan,

osittain jopa koskettaen toisiaan, sattuman varaises­t i siroteltuna.

166

Kuva 3a. Luva 3b.

2. Helmet sijoiteltuna tasai­sesti, yhden helmen pää­h ä n toisistaan.

3. Kahden helmen leveyden p ä ä h ä n toisistaan sijoitet­tuina.

4. K o l m e n helmen leveyden p ä ä h ä n sijoitettuina toisis­taan. Helmet sijoitetti in vahapinnalle erikoisen rei-k ä s a b l u u n a n avulla.

Vetolujuuden mittaamiseen käytet ty laitteisto.

Metall inapit valett i in lite-cast b :s tä . Jokaisesta kahdek­sannesta eri koetyypistä val­mistet t i in 10 koekappaletta (kuva 3 a). Valukappale, jossa helmet aseteltu kahden levey­den p ä ä h ä n toisistaan (kuva 3 b). Toinen valukappale, jossa helmet sijoiteltuina yhden le­veyden p ä ä h ä n toisistaan ja va­lukappale koneistettu halkaisi­jaltaan 8 mm:ks i , jotta saatai­siin yh tenevä t testiarvot.

Valukappaleen pinnalle le­v i te t t i in opaakke, joka poly-meroi t i in valokovetteisesti ja t ä m ä n pääl le kerrostettiin 2 m m m paksuudelta visiocrem-muovia. Valmistajan ohjeita noudatet t i in kaikissa eri työ­vaiheissa. Tulokset saatiin käyt tämäl lä vetolujuuden tes­tauslaitteita. Vahvuusarvot las­ket t i in tiettyjen kertoimien ja saavutettujen mittaustulosten perusteella.

Tulokset

Suurimmat vahvuusarvot ja ni iden keskipoikkeamat käyvät i l m i taulukosta 2. Sekä suurilla e t tä pieni l lä helmil lä saatiin suurimmat lujuusarvot käytet­täessä yhtä helmen leveyttä helmien sijoittelussa. Käyte t ­täessä p ien iä he lmiä yhden le­veyden päässä toisistaan o l i tu­los huomattavasti parempi ku in käytet täessä lähekkäin asettelua tai kahden ia kolmen

leveyden p ä ä h ä n asettelua. Käytet täessä isoja h e l m i ä lä­hekkä in tai yhden leveyden p ä ä h ä n aseteltuina saatiin suu­rempia lujuusarvoja ku in käy­tettäessä kahden ja kolmen le­veyden asettelua. Samaan tu ­lokseen tulivat tutki jat Shue ja Nicholls.

Ei havaittu suuriakaan eroja • pienten ja suurten helmien vä­lillä tapauksessa, jo l lo in hel­met aseteltiin l ähekkä in , k u n taas kaikissa muissa tapauksis­sa pieni l lä helmil lä saavutet­t i i n selvästi kes tävämpi li i tos.

Päätelmiä

Poikkeamat helmien koossa aiheuttivat selvää epätasai ­suutta vetolujuusarvojen kes­kipoikkeamassa (taulukko 1). Joka tapauksessa pieni l lä hel­millä saavutettiin parempia re­tentioarvoja, myös esteet t isel tä kannalta pienten helmien käyt tö on suositeltavaa.

167

Taulukko 2

Means and standard deviatlons for the tensile bond strengths

Bead spacing Bead -size Close 1 dia. 2 dia. 3 dia.

Small* 746.9 1,023.8 774.4 397.8 (196.0) (211.1) (180.0) (90.8)

Largo' 795.1 824.8 444.4 236.5 (162.5) (114.0) (84.2) (58.5)

'Isosit Micro-Retentions fReten Bonderizing Beads (large)

1200

£ 600 tn

Kuva 4.

SMALL BEADS

1200

? | 600

? o m

Kuva 5.

LARGE BEADS

c lose

Riippumatta helmien koos­ta on käytet tävä yhtä paksua opaakkikerrosta metal l in pääl­lä. T ä m ä n johdosta suurem­malla todennäköisyydel lä pei­te tään pienet helmet koko­naan ja myös n ä i d e n retentoi-tava alue täy te tään opaakilla. Nä in ollen muovin ja opaakin sidoksen tulee olla luja.

Testien aikana o l i havaitta­

vissa kahdenlaisia mur topinto­ja (kuvat 6 a ja 6 b) . Kuva 6 a esittää muovin vetomurtu-man. Kuva 6 b esit tää leik-kausmurtuman. K u n helmien väl inen etäisyys (s) kasvaa, myös vetolujuus vastaavasti suurenee ja t odennäkö i s in mur tuma tulee olemaan leik-kausmurtuma. Aseteltaessa helmet l ähekkä in (s-arvo) ai­

heutetaan t o d e n n ä k ö i s e m m i n vetomurtuma. T ä m ä vo i t i in myös käytännössä todeta. O n huomattava, e t tä helmien y l immät osat eivät ole reten-toivia, ja tästä syystä on ehdo­tet tu , e t tä helmien kärjet hiot­taisiin tasaisiksi ennen opaakin levitystä, jotta saavutettaisiin parempi estetiikka. • Voidaan olla myös toista

168

Veneering Resin

Tensile Failure

Veneering Resin

Shear Failure

Kuva 6a. Murtopintoja. Kuva 6b. Murtopintoja .

- f - Resin Failure Plane 4 L 1 - Resin Failure Plane

X 1 \ Ai / ' IA A

(L JK M. Kuva 7a. Kuva 7b.

mie l t ä , sillä hiottaessa saatta­vat helmet irrota ja t ä t en vä­h e n n e t ä ä n retentiota ja to i ­saalta käytet täessä p ien iä hel­miä estetiikka ei muutenkaan häi r i inny. Lisäksi tarkasteltaes­sa sivusuunnassa tapahtuvaa rasitusta huomataan, et tä hel­mien kärjillä on tärkeä tehtävä pyrit täessä e s t ämään leikkaus-murtumaa (kuvat 7 a ja 7 b) .

Hiomalla helmet aiheutetaan myös jänni tyksen kasvamista koh t i in a, ja aiheutetaan vähe­nemis tä leikkausmurtuman

vastustuskyvyssä. T ä m ä n art ikkelin tarkoitus

on kokeellisesti osoittaa op t i ­maalinen helmien sijoitusta­pa. Käytännössä hammaslabo­ratorioissa tuskin on aikaa nä in

pikkutarkkaan työhön . N i i n p ä tulokset onkin tarkoitet tu neu­voa antaviksi.

Yhteenveto

Useimmissa tapauksissa pa­ras sidos saadaan käy t tämäl lä p ieniä he lmiä , jotka sijoite­taan yhden helmen leveyden p ä ä h ä n toisistaan.

169

VINKKIPALSTA

Paremmin istuvat vahaukset

Jotta vältet täisi in vaha/kipsieristeen l i i a l l i ­sen käytön ongelmat, käy te tään seuraavaa kik­kaa:

Laita purkk i in vaahtokumin kappale, johon olet terävällä veitsellä tehnyt X - n keskelle. Kostuta vaahtokumi eristeaineella. Kasta mal-litapit t ähän X : ä ä n ennen vahausta. Vaahto­kumi " i m e e " pois yl imääräisen eristeen.

Vahan poisto K u n vahanspolausastian tila täyttyy vahalla,

se voidaan poistaa laittamalla s a n o m a l e h t e ä altaaseen ja imey te t ään vaha siihen.

Rolled, soaked cloth

Keramiamassan kosteus Keramiamassaa voidaan p i tää jatkuvasti

kosteana, jos laitetaan kostea rullalle käärit ty kangas (vanurullan puolikas) koskettamaan massa kerrostusalustalle.

Kruunujen kiinnipitäminen Kruunuja voidaan p i tää k i i n n i työskente lyn ajan sisäpuolel ta. Laita kruunupinsett ien (suo-nipihtien jne) sormiosien väliin kuulakärkiky­nän jousi. Pitoa voit parantaa laittamalla kär-ki in s i l ikonikumi- le tkun (vent t i i l ikumin) pä t ­kät.

Ballpoint pen spring

170

Hienot jyrsinpinnat Voit parantaa jyrs in töiden työstön jälkeä

laittamalla työkohteeseen kul lan esikiilloitus-pastaa. T ä m ä säästää myös työstökiviä.

Viistotut nastat Voit parantaa k ruunun pystyvyyttä polt to-

alustallaan viistomalla nastojen kärjet t iman­til la.

Kiilloitussuojat K u n eletrokiilloitat valuja suojaa erikois-

kiinnikkeet, pinteet tai m u u t kohteet joiden et halua joutuvan altiiksi elektrolyytille jäy­kähköllä (Putty)-silikonilla.

Etsausten puhdistus Jos kosket käsillä etsattuja metal l i - tai poslii-

nipintoja, ne eivät t o i m i ku in pi täis i . Voi t puhdistaa " l i a t u t " alueet seuraavasti: Laita m o n o m e r i ä ruiskuun ja puhdista ruiskuttaen kohdat. Huuhtele puhtaalla vedel lä höyrype-simellä tai ultrasonicissa.

H a n g e r

Siliconeputty protection

Casting

171

Leukavamma- ja kasvoproteesit osana kuntoutusta

Julk. Hammaslääkär i l ehdessä N ; o 2 1 / 8 6

Joonas Pulkkinen, HLL

Vaikea hampaiston ja suun alueen puutos, vika tai vamma on hoitamattomana olennainen haitta toimintakyvylle . Lääkinnällisellä kuntoutuksella pyr i tään myös hammashuollossa potilaan työ- ja toimintakyvyn yl läpi tämiseen. Puuttuvien kudosten korvaamisessa ja roimintakyvyn palauttamisessa nykyaikainen leuka- ja kasvoprotetiikka auttaa huomattavasti parantamaan potilaan e l ä m ä n l a a t u a .

Kirjoittaja on t o iminu t kuntoutuksen piirissä yhteistyössä Kuopion yliopistollisen keskussairaalan suusairauksien po l ik l i n i ­kan kanssa ja Suomen Syöpäyhdis tyksen K u o p i o n pol ikl inikan ja neuvonta-aseman tiloissa. Konsultaatioapuna on o l lu t myös Kuop ion yliopiston hammas lääke t i e t een osaston proteti ikan laitos. Työ on ol lu t osa jatkokoulutusta ja useimmat hoidetut potilastapaukset ovat kuntoutuksen piirissä kasvojen ja suun alueen kirurgisesti hoidettujen tuumoreiden vuoksi.

Leukavammaproteettinen hoito on osa laajempaa vam-maisprotetiikkaa, jolla pyr i ­tään korjaamaan joko hankit­tua tai synnynnäis tä defektiä kasvojen ja leukojen alueella. Hoito tapahtuu yhdessä eri lääke- ja hammas lääke t i e t een osa-alueiden kanssa. Tällaisia yhteistyöaloja ovat esimerkiksi fysiatria, foniatria, kirurgia ja psykiatria.

Hammas lääke t i e t ee l l inen hoito on kokonaisvaltaista po­tilaan j ä ännöshampa i s ton ja -kudosten säi lyt tämistä ja kor­vaamista: esteettisen ja to i ­minnallisen funkt ion palautta­mista.

Leuka- ja kasvovammapro-tetiikalla hoidetaan tyypeil­tään hyvin eriasteisia potilasta­pauksia, joil le on yhteistä huo­mattava luu- tai pehmytku­dosten menetys. Leukavam-maprotetiikan indikaatiot ovat samat kuin tavanomaisen pro­tetiikan: purentaelimen ja kas­vojen toiminnal l inen ja esteet­

tinen tila yr i te tään palauttaa mahdollisimman tyydyttäväksi ja pyri tään e s t ämään lisävauri­oiden muodostuminen.

Myös hoidon toteutus nou­dattaa totuttuja ja hyväksyttyjä hoitotapoja, erityispiirteet ovat aina tapauskohtaisia. I n ­dikaatioihin vaikuttavat myös muun muassa hammashoidon kulloinenkin vaatimustaso ja palvelujen saatavuus.

Hoidon tarve Leuka- ja kasvovammapro-

teettisen hoidon tarvetta ai­heuttavat tavall is immin:

— kirurgisten toimenpiteiden tuloksena syntyneet pienet tai laajemmat kudosonte-lot

— li ikenneonnettomuudet — t y ö t a p a t u r m a t — pahoinpitelyt — rä i ähdysvammat , am­

puma-aseiden aiheuttamat vammat

— synnynnäiset defektit — kirurgisten toimenpiteiden

yhteydessä tai jä lkihuollos­sa tarvittavat apulaitteet.

Varsinkin maxilla- ja kasvo-defektit invalidisoivat useim­miten potilaan vaikeasti. Pu­hevaikeudet, pureskelu- ja nielemisvaikeudet johtavat helposti masentuneisuuteen, joskus vaikeaankin depressi­oon. Potilas on sosiaalisesti hy­vin rajoit tunut. Kosmeettinen ongelma (kuva 1) aiheuttaa ahdistusta ja potilaat vält tävät sosiaalista kanssakäymistä . Tässä tilanteessa e lämää säilyt­tävää hoitoa kuu luu seurata kuntouttava, e l ämän laa tua ko­hottava hoito. Aivan erityistä painoa tulee k i inn i t tää inh i ­milliseen kohteluun. Pelkällä teknisellä ratkaisulla saavute­taan harvoin hyvää tulosta, el­lei potilas ole henkisesti hoi­dossa mukana ja pyr i itse sa­moihin tavoitteisiin hoitoryh­m ä n kanssa.

Kuva 1. Potilaalle tehty totaali maxillektomia ja s i lmäkuopan tyhjennys.

172

Proteesityypit Proteettinen hoito vaihtelee

suuresti riippuen kulloisesta­kin tilanteesta. Pienet maxilla-defektit voidaan täyt tää yksin­kertaisella tukeosalla (kuva 2), laajemmissa puutostiloissa ja totaalimaxillektomiassa t i lan­ne johtaa huomattavasti han­kalampiin ratkaisuihin (kuva 3).

Intraoraalista proteesia jou­dutaan usein t ä y d e n t ä m ä ä n ekstraoraalisella kasvoprotee-silla (kuva 4).

Käytetyt retentio- ja k i i n n i -ketyypit on aina harkittava ta­pauksen mukaan. Tarkkuus-ki innikkei tä voidaan käyttää paitsi proteesin k i inn i t t ämi ­seen j ä ä n n ö s h a m p a i s t o o n myös resektioproteesin eri osien välillä. Laaja kudosonte-lo voi vaatia kaksiosaisen pro­teesin jäljellä olevien kudosten tukemiseksi. Implantaateista voi olla apua, mikäl i potilaan yleisterveys sallii implantaat­tien käytön .

Mahdoll is imman yksinker­tainen rakenne on yleensä

eduksi jo senkin vuoksi, e t t ä potilaan ei olisi l i ian vaikeata puhdistaa suutaan ja protee­sia.

Kudosontelo on täyte t tävä siten, et tä saadaan riittävä tuk i pehmytkudoksille ja samalla leikkausalueen karstan muo­dostus vähenee . Avo in kupp i ­mainen tukeosa myös kerää alueen eri t te i tä ja estää ni iden valumisen suuhun ja n ie luun. Mikäli kudosta on menetetty paljon ja j äännöshampa i s toa ei ole käytettävissä, proteesin py­syminen on aina ongelma. Kaikki mahdolliset retenti-okohdat on huomioitava tar­kasti. Kuntoutuksesta vastaa­van hammas lääkä r in kuuluis i olla mukana jo primaaria leik­kausta tehtäessä ja suunnitel­taessa, jo l lo in tulevia ongelmia voitaisiin ehkä ratkaisevastikin auttaa leikkausalueen muoto i ­lulla ja mahdollisilla ihosiir-teillä.

Kaikki luonnolliset retentiot on hyödynne t tävä ennen k u i n harkitaan mahdollisia lisäre-

tentioita, kuten esimerkiksi jousia ylä- ja alaproteesin välil­lä.

Maxillaresektioon usein l i i t ­tyvä s i lmäkuopan tyhjennys johtaa proteettisen epiteesin valmistukseen. Tavallisemmin proteesi k i inn i te tään silmäla-

Kuva 3. Laaja resektioproteesi, jonka ylälaita u lo t tuu s i lmän-aukon alalaitaan saakka. H i u ­kankin korkeampi rarkaisu vaarisi kaksiosaisen proteesin.

Kuva 4. Laajan kasvoproteesin aihio kipsimall i l la . K i i n n i t e ­tään tavallisemmin si lmälasei­h in .

Kuva 2. Tuumorikirurgian seurauksena syntynyt aukko suljettu proteesin tukeosalla.

173

sin sankoihin, mut ta eräissä edullisissa tapauksissa voidaan silmäproteesi k i inn i t t ää myös kudosten muodostamalla re-tentiolla.

Toisaalta valitsemalla si lmä­lasien kehysten muoto s i lmäp-roteesin ulottuvuuksien mu­kaan, voidaan proteesin hait-taavuutta tehokkaasti vähen­tää (kuva 5). Samaan p ä ä m ä ä ­rään pyr i tään kevyellä linssien liukuvärjäyksellä.

Silmälasin sankoja voidaan käyttää myös esimerkiksi ne-näproteesin k i inn i t t ämiseen (kuva 6). Hengitysteiden yh­teydessä olevan ontelon pe i t t ä ­minen (myös s i lmäproteesi) pitää yllä limakalvosiirtoon luonnollista kosteutta ja estää karstoittumista ja infektioi ta.

Tapaukset, joissa on resekoi-tu suuri osa mandibulaa, usein keskiviivasta läh t ien puolet, ovat hammasproteesin pysy­vyyden kannalta er i t tä in han­kalia. Jos vastapurijana on huonosti pysyvä proteesi, t i ­lanne vaikeutuu edelleen. Koska luista alustaa ei ole, on proteesi muotoiltava pehmyt­kudosten muodostamaan t i ­laan. Voimakkaan deviaation vuoksi joudutaan lisäksi asette­lemaan proteesin e p ä s y m m e t ­rinen hammaskaari. Proteetti-nen hoito on vaikeuksista huo­limatta tärkeätä . Sen avulla kudokset ja lihaksisto saadaan stabiloitua ja jatkuvaa rappeu­tumista ei pääse tapahtumaan (kuva 7).

Työjärjestys Proteettisen kuntoutuksen

valmistelun tulisi alkaa io siinä vaiheessa, kun kirurgista to i -

Kuva 5. Valmis s i lmäprotees i k i inn i te t tynä potilaan si lmäla­sien kehykseen. Proteesi pysyy paikallaan varsin hyvin .

Kuva 6. Potilaan n e n ä resekoi-tu tuumor in vuoksi. Valmis­tettu proteesi k i inni te t ty sil­mälasin sankoihin.

m e n p i d e t t ä valmistellaan. Tä­mä koskee koko työryhmää , hammasteknikko mukaan l u ­kien. Saatavissa oleva tieto tu ­lisi hyödyn tää tehokkaasti. Jos tiedossa on s i lmän menetys, on hyvä valokuvata tilanne en­nen poista. S i lmän värin mää­

ritys jo tässä vaiheessa nopeut­taa työtä jakossa (kuva 8). Jäl­jennökset kannattaa ottaa, m i ­käli niistä suinkin voi arvioida olevan apua työn m y ö h e m m i n jatkuessa.

Nykyaikaiset jä l jennösmate-riaalit, diakuvat ja videokame­ra antavat tehokasta l isäapua työhön.

Kuva 7. Alaleuka resekoitu keskiviivasta l äh t i en . Protee­sien valmistuksella voidaan es­tää arpeutumista ja stabiloida lihasten toimintaa.

Pääsääntöisesti voidaan on­nistunut kuntoutus ki rurgi­seen toimenpiteeseen liittyvä­nä jakaa seuraaviin vaiheisiin:

1. Leikkauksen yhteydessä valmistettava sulkuproteesi, jonka tehtävä on tukkia synty­vä aukko, toimia siteiden tai mahdollisten ihosiirteiden tu ­kena sekä estää arpikuroutu-mien muodostuminen. A r p i -kuroutumien e s t äminen ja si­ten j ä n n i t t e e t t ö m ä n t i lan ai­kaansaaminen on ehdoton edellytys onnistuneille Jatko­toimenpiteil le. Sulkulevyn an­siosta voidaan myös siirtyä

174

Kuva 8. S i lmän värin valinta. Värin m ä ä r i t t ä m i n e n jo ennen operaatiota nopeuttaa s i lmä-proteesin valmistusta.

nenä -maha le tkus t a pois het i kun se muiden syiden perus­teella on mahdollista (kuva 9).

2. Hoitovaiheen proteesia käytetään siinä vaiheessa, jo l ­loin leikkausalueen tuoreus, menei l lään olevat jatkohoidot kuten sädeho i to ja sytostaatti­hoito ja potilaan yleinen kunto estävät lopullisen proteesin valmistuksen. Tässä vaiheessa on syytä asetella proteesin hampaat ja pyrkiä mahdol l i ­simman stabii l i in purentaan.

3- Lopullinen proteesi. Lo­pullisen proteesin valmistami­nen voidaan aloittaa ehkä noin puolen vuoden kulut tua kirur­gisesta to imenp i t ee s t ä . Täl löin operoitu alue on riittävästi pa­rantunut ja mahdollisen lääki­tyksen komplikaat iot ja sivu­vaikutukset eivät enää rajoita oleellisesti hoitoa.

Työmenete lmät Jäl jentämiseen käyte tään ta­

vallisia hammaslääke t ie teessä hyväksyttyjä materiaaleja. Lei-

Kuva 9. K u n potilaalla on käy t töke lpo inen sulkulevy, voidaan n e n ä - m a h a l e t k u pois­taa heti kun m u u t syyt sallivat. Potilaan ruokailu ja juominen helpottuvat ja samalla arpiku-roumien muodostuminen es­tyy.

kattuja alueita jä l jennet täessä hyvä hygienia on erityisen tär­keä. Suojaksi on olemassa so­pivia steriilejä rasvatamponeja. Jäl jennösaineen konsistenssi on säädeltävä tilanteeseen so­pivaksi.

Jäl jennöslusikkaa saa har­voin alkuvaiheessa kovinkaan sopivaksi suoraan laboratorios­sa ja n i inpä lusikkaa joudutaan vastaanotolla muotoilemaan ja usein jatkamaan akryylillä. Tiedon ku lun laobratorion ja vastaanoton välillä tulee olla huomattavasti joustavampaa ja tarkempaa ku in tavanomaista protetiikkaa tehtäessä, kahta samanlaista työtä ei ole.

Ekstraoraalisia jäl jennöksiä otettaessa selvitään pi tkäl le ta­vallisella alginaatilla, myö­

hemmin voidaan proteesin lai­toja tarkentaa muiden jäljen-nösaineiden avulla. Käyt töke l ­poisia materiaaleja ovat esi­merkiksi Kerr Fitt ja Viscocel.

Jäljennöksiä jou tuu usein ottamaan useita pe räkkä in , ai­na tarkempaan tulokseen pyr­kien. Samoin jä l jennöksen voi joutua ottamaan useammassa eri osassa ja sovittamaan osat yhteen. Harkitsemattoman laaja jäl jennös tässä vaiheessa voi aiheuttaa jä l jennösa ineen valumisen luuonte loihin ja vaikeasti poistettavan yl imää­rän jäämisen ylähengi tystei ­h in .

Mikäli s i lmäkuoppa on jou­dut tu tyh jen tämään , antaa sil-m ä n a u k k o helpottavan työyh-teyden jäl jennöstä otettaessa.

Resektio- ja kasvoproteesien materiaalina olemme käyt tä­neet metylmetakrylaattia huo­limatta sen monista puutteis­ta. Potilaan kannalta eräs ikä-vimmistä piirteistä on se, e t t ä akryylin l ämmönvarauskyky on n i in erilainen ku in ihon . Varsinkin talviaikaan se tun­tuu huomattavan epämie l ly t ­tävältä. Haitta on sitä suurem­p i , mi tä massiivisempi käytet­ty kasvoproteesi on.

Yläleuan resektioproteeseis-sa on pyri t tävä mahdol l is im­man kevyeen rakenteeseen, ts. onttoon, ylös avautuvaan ra­kenteeseen. Proteesin sisäosa on muotoiltava n i i n , e t t ä sen puhdistaminen on mahdol l i ­simman helppoa (kuva 10).

Alaleuassa proteesin paino on jossain määr in eduksi, jo­ten proteesi voi tilanteen n i in

175

salliessa olla massiivisempi. Metylmetakrylaatin lisäksi olemme kokeilleet joustavia materiaaleja kuten Mol lo-plast-B ja Silastic-382, joiden käyttö rajoittuu mie les tän i hy­vin harvoihin tapauksiin. Yleensä proteeseista pyrk i i tu ­lemaan näi tä materiaaleja käy­tettäessä painavahkoja ja lisäk­si joustava osa helposti irtoaa hasis-osasta. Allemenojen hyö­d y n t ä m i n e n paremmin k u i n jäykällä materiaalilla ei tavalli­sesti korvaa haittoja. Ns. peh­meä , suun lämpöti lassa jousta­va akryyli (Vertex SoF) voi olla käyt tökelpoinen eräissä ta­pauksissa. Huokoiset materi­aalit ovat hygienisesti hanka­lampia. Yleisterveydestä ja lääkityksestä johtuen suun i n ­fektiot on muutenk in näillä potilailla valitettavan yleisiä.

Ylläpitohoito Proteesien valmistuttua on

sen käyttö opetettava huolel l i ­sesti potilaalle. Laajan resek-tioproteesin paikalleen asetta­minen on jo sinäl lään vaikeaa ja tekniikka on vastaanotolla selvitettävä. Proteesin päivit­tä inen puhdistus, kuten suu-hygienia yleensä, on ehdotto­man tärkeää. Perustaudin vaa­tima hoito (sädehoi to) asettaa potilaat r i sk i ryhmään, joka vaatii tehostetun kont ro l l in ja kaiken sen avun, m i t ä ehkäise­vä ja korjaava hammas l ääke t i e ­de pystyy tarjoamaan.

Proteesin laajemmat kor­jaustyöt, kuten pohjaus, kor­vataan potilaalle yleensä hä­nelle tehdyn kuntouttamis-suunnitelman perusteella. A n ­nettu sädehoi to lisää useimmi­ten proteesin korjausten ja

Kuva 10. Resektioproteesin tu -keosa muo to i l t u mahdol l is im­man kevyeksi ja helposti puh­distettavaksi.

muutosten tarpeellisuutta (ku­va 11). Leuka- ja kasvovam-maproteesipotilaiden ylläpito­hoitoa ei saa lyödä la imin huo­limatta usein esiintyvistä käy­tännön vaikeuksista.

Yhteenveto Huolimatta jatkuvasti pa­

rantuvasta kuntoutus jär jes te l ­mästä on leuka- ja kasvovam-mapotilaiden hoidossa vielä paljon keh i te t t ävää . Tässä työssä hammashuollossa to imi ­valla henki löstöl lä on merkit­tävä osa. Omalla aktiivisuudel­lamme voimme keh i t t ää järjes­te lmiä, jotka parhaiten hyö­dyntävät olevat resurssit pot i ­laiden parhaaksi. Potilaille on aina kerrottava mahdolliset korvaustiet. Huomattakoon, että t ämä ei edellytä potilaan siirtymistä toiselle h a m m a s l ä ä ­kärille, mikäl i hoitava ham­maslääkäri vain katsoo halu­avansa ja kykenevänsä kuntou­tettavan hoi toon.

Työn onnistuminen vaatii kaikilta t e am- työn jäsenil tä valmiutta nopeaan ja jousta­vaan palveluun ja mahdol l i -

Kuva 11. Potilaalta poistettu yläleuka ja tyhjennetty vasen s i lmäkuoppa . Sekä s i lmäpro­teesi et tä resektioproteesi (ku­vassa 3) tarvitsevat paranemi­sen ederessä jatkuvaa yl läpi to­hoitoa, mut ta saavutettua tu ­losta voi p i t ää olosuhteisiin n ä h d e n tyydyt tävänä . Potilaan oma m y ö n t e i n e n suhtautumi­nen on ratkaisevan tärkeä .

suutta tarpeen mukaan irrot­tautua normaalirutiinista. Y h ­teistyö ei rajoitu ainoastaan tekniseen toteutukseen vaan laajentuu ehdottomasti myös ihmissuhdetasolle. Hoi tohen­k i lökunnan on mukauduttava laajasti käsi te t tävään psykote­rapiaan, kuunneltava potilasta ja osattava suhtautua h ä n e e n ymmärtämykse l lä . Potilas on saatava kiinnostumaan itses­tään , siten voidaan auttaa h ä n ­tä selviytymään syntyvistä ma­sennustiloista. Leuka- ja kasvo-vammapotilaat asettavat hoi ­tohenk i lökunna l l e koulutuk­sellisen ja eettisen haasteen. Joonas Pulkkinen, HLL Kuopion yliopisto Hammaslääketieteen osasto PL 6 70211, Kuopio

176

TYÖPAIKKA

HAMMAS­TEKNIKKO

TAI LABORANTTI

saa työtä. Eht-kurssin ajaksi, mahdollisesti pitempäänkin. Yhteydenotot: P.968-195 45

FAG-matic Quick artikulaattorit KESTÄVÄT, KEVYET,tarkat

Keskiarvo QUICK 25/10 hintaan 650 mk 12 kpl ä 550 mk Säädettävä QUICK PERFECT hinta 1350 mk 6 kpl ä 1200 mk Kasvokaari QUICK UNIVERSEL hinta 510 mk

OY DEXPERT SA puh. 90-406 928 Mechelininkatu 25

90-406 282 00100 Helsinki

177

TUOTEUUTISIA

Apua jyrsintätöihin Bredent P-G-A-tekniikka

Päällevalueristeet mahdollistavat suoran va­lun saman tai korkeammalla sulavan metal l in päälle. Sekä jalometalleissa e t tä CoCr-metal-leissa — matriisi jyrsitään ja vi imeis te l lään — puhdistetaan metal l i nesteel lä — pääl lystetään metal l i eristeellä — vahataan patriisi pää l le — upotetaan sylinteri in, e s i l ämmi te t ään ja

valetaan normaalisti — etsi tään sopiva retentio hiontanesteen avulla

*

Eickhorst-kenttävalo Täysiteho 4 x 8 W päivänvaloa . Puoliteho 2 x 8 W päivänvaloa .

— teleskooppivarsi — painava jalusta, jossa teline instrumenteil­le

Dialite-värinottovalo Eickhorst-ympyrävalon vä r i l ämpö on

5500°K eli normite t tu pä ivänvalo . Tällä otetut värit ovat vertailukelpoiset to i ­

sen vastaavan laitteen tai Eickhors t -kent täva-lon valossa.

178

Tarkkuushiekkapuhallin Harnisch + Rieth P-G 360/2—4 -hiekkapu-

hall in voidaan varustaa 2—4 säiliöllä hiekoille tai k i i l lo tuskuul i l le , jotka ovat kooltaan 250— 25 mikronia.

Hiekkapuhallusmateriaalin tulo loppuu he­t i katkaistaessa. Laitteessa valmiina i m u r i n l i i ­t ännä t .

Koko: leveys 360 m m , syvyys 700 m m , kor­keus 380 m m , paino 33 kg

Oklusaalipinnan muotoijat Gnatho-Flex-silikonieristeet Bredent

Vastapurian muodot jäl jentyvät anatomisin lisäkkein vahaan tai keramiseen massan pre-tai molaari-alueella Gnatho-Flexrin avulla.

Steifensand D 727 Ergonominen työtuol i — kuppi tai ki i lais tuin — turvallinen kaasujousi korkeussäädöin — selkänojan ja istuimen kaltevuuden säätö — selkänojan korkeus voidaan säätää — selkänojia kahta kokoa — käsinojat l isävarusteina — lukkiutuvat pyörä t kovalle tai p e h m e ä l l e

alustalle — useita väri- ja pääl lysvaihtoehtoja

179

Juhani Honka, osas topääl l ikkö Ammattikasvatushallitus

Juhlapuhe Korkean ammattitaidon juhla 11.11.1986 Arvoisa juhlayleisö

Olemme kokoontuneet tän­ne Ammat t i t a idon aukiolle korkean ammatt i ta idon mer­keissä. Korkea ammatt i tai to on asia, josta me suomalaiset voimme aivan aiheellisesti olla ylpeitä. Suomalainen ammat­titaito tunnetaan ja tunnuste­taan maailmalla. Varsin mi t ta­va on se teknisten ja taiteellis­ten saavutusten luettelo, jol la voimme kuvailla menestys-t ä m m e kansainvälisissä am-mat t i ta i tomit te lö issä .

Suomalainen korkea am­mattitaito on ol lu t yksi keskei­sin tekijä sille, e t t ä kansainvä­linen ki lpai lukykymme on ke­hit tynyt nykyiselle tasolle ja väitän, et tä mikäl i pystymme jatkossakin p i t ä m ä ä n suoma­laisen ammatt i ta idon maail­man huipul la on mei l lä suuret mahdollisuudet menes tyä yhä kiihtyvästi kiristyvässä kansain­välisessä kilpailussa. Miks i sit­ten on kilpailtava ja menestyt­tävä? Yksinkertaisesti siksi, et­tä tuon k i lpa i luun osallistumi­sen ja siinä menestymisen kautta ratkeaa kuinka hyväta­soista on suomalaisten e lämi­sen laatu. Varsin selkeästi on tiedossamme se tosiseikka, e t tä kilpailu kiristyy, vaatimukset nousevat ja suomalaiselta am­matti taidoltakin vaaditaan ai­na vain e n e m m ä n ja yhä kor­keatasoisempia suorituksia.

Kuinka on, onko korkea ammatti tai tomme sitten tule­vaisuudessakin turvattu? Lyhy­esti kysymykseen voisi vastata seuraavasti: Ei automaattisesti, mutta ainekset asian hoi tami­seen on olemassa.

K u n l ähden tarkastelemaan noita tulevan menestyksen ta­kaavia aineksia on syytä aluksi pohtia ni i tä tekijöi tä , jotka ovat nostaneet ammatt i tai­tomme maailman kuuluksi . Näi tä tekijöitä on t ietenkin l u ­kuisia. Otan tässä esille vain muutaman.

1) Suomalainen on perus­luonteeltaan tarkka, täsmäll i­nen ja ahkera.

2) Olemme löytänee t suo­malaista ammattitaitoa suosi­van markkinaraon maailman­markkinoil la.

3) Olemme oivaltaneet sen, että tekemäl lä oppi i parhai­ten. Parhaat ammattilaisemme ovat saavuttaneet taitonsa aloittamalla nuorena ja suorit­tamalla uupumatta sitä työ­suoritusta, jossa on pää t t äny t nousta huipul le .

4) A m m a t t i i n koulu t tami­nen joka sekin mei l lä osataan, voisi sanoa mi l t e i parhaiten maailmassa. Tälle väi t teel le löytyy tukea useista UNESCOin ja O E C D : n kan­sainvälisistä koulutusjär jestel-mävertai luis ta .

Jatkossa tarkastelen erityi­sesti koulutuksen yhteyt tä kor­keaan ammatt i ta i toon.

Ki i s tämätön tosiasia siis on, että koulutuksella on voimakas yhteys ammatt i ta i toon. Hyväl­lä koulutuksella voidaan m m . nopeuttaa, tehostaa ja moni ­puolistaa yksilön ammatt i tai­toa.

Koulutuksen merkitys am­matt i taidon luojana on mei l lä oivallettu jo p i t k ä ä n . Ka ikk i muistamme historiasta tuon tehokkaana pidetyn oppipoi­ka, kisälli, mestarijärjestel-m ä n , jär jes te lmän, joka nyky­päivään sovellettuna olisi mo­nien mielestä jopa nykyistä kou lu tus jä r j e s te lmäämme pal­jon parempi.

Viri t tääkseni tunnelman nytkin tuohon paljon mainos­tettuun aikaan, lainaan t ä h ä n lähes 100 vuotta vanhaa kou-lutusjär jes te lmämääri t te lyä:

" k u n oppilaisen havaitaan saavuttaneen tyydyt tävän töi­den ammatissaan ja h ä n on saanut todistuksen opetuksen ahkerasta hyväkseen käy t t ämi ­sestä käsityöläis- tahi muussa ammattikoulussa taikka m u u ­toin on hankkinut tyydyt tävän taidon sellaisen koulun oppiai­neissa, tulee asiantuntijain j u ­listaa häne t oikeutetuksi saa­maan kisällikirjan.

Kisälli, joka väh in t äänk in kaksi vuotta on ammatissaan työskennellyt ja siinä saavutta­nut erinomaisen taitavuuden, saakoon mestarin n imen, jos hän on valmistanut mestari­näyt teen , jonka kolme sitä ar­vostelemaan määrä t tyä asian­tuntevaa elinkeinonharjoittaa hyväksyy."

Tuossa varsin mielenki in toi ­sessa sitaatissa riittäisi analysoi­tavaa pal jonkin, siihen vain ei ole tässä yhteydessä mahdol l i ­suuksia.

Ammat t ikoulutuksemme on nyt kun olemme siirtyneet keskiasteen koulunuudistuk­sen mukaiseen uuteen järjes-

180

te lmään aivan toisenlainen kuin oppipoika-, kisälli, mes­tari-järjestelmä. Uudistuksen t i l i i n voimme kirjata jo tässä vaiheessa joukon suuria saavu­tuksia, kuten

1) Meillä on tarjota paikka ammatillisessa koulutuksessa ikäluokan jokaiselle jäsenel le .

2) Oppilaitostemme verkos­to on varsin kattava ja moni ­puolinen, lisäksi oppilaitok­semme ovat keskimäär in varsin hyvin varustettuja.

3) Meillä nuoriso käy yhtä­jaksoisesti koulua keskimäär in e n e m m ä n kuin muualla maailmassa. T ä m ä asia ei kor­keaa ammattitaitoa ja sen yllä­pitoa ajatellen ole vä l t t ämät t ä positiivinen. Koulu tusp i tuu­den ja sen tuottaman hyödyn välinen yhteys on n i m i t t ä i n käyräviivainen. Suomi on opt i -mikohdan jo yl i t tänyt . K o u l u ­tuksen p i d e n t ä m i n e n ei tehos­ta oppimista. T ä r k e ä m p ä ä kuin panostaminen koulutuk­sen p i d e n t ä m i s e e n olisi panos­taminen jatkuvan koulutuksen järjestelmän luon t i in .

4) Koulutuksemme on yleis­sivistävää ja laaja-alaista. Tä tä keskustelua vain häir i tsee edel­leen termisekavuus. Yleissivis­tystä ja laaja-alaisuutta halu­taan tunkea ammati l l is i in opintoihin niiden vanhassa merkityksessä. Tästä on ol lu t seurauksena vastustava reak­tio. Jos l ähde t ään ammat i l l i ­sesta yleissivistyksestä ja laaja-alaisuudesta ei ni iden sisällyt­tämistä ammati l l is i in opintoi ­hin kukaan vastusta.

Monelta osin keskiasteen koulunuudistukselle asetetut

tavoitteet voidaan kuitata saa­vutetuiksi. Oma lukunsa on se, kuinka näi tä tavoitteita t u ­lisi jatkuvasti keh i t tää ja muo­toilla muuttuvaan yhteiskun­taan sopivaksi.

Koulunuudistuksen tavoite, jonka mukaan: "koulutus on sekä laadullisesti e t tä määräl l i ­sesti mitoitettava yhteiskun­nan ja työe lämän vaatimusten ja niissä tapahtuvien muutos­ten mukaan" on he rä t t äny t runsaasti keskustelua.

E l inke inoe lämän edustajat sanovat: Koulutus ei vastaa ny­kypäivän vaatimuksia. K o u l u -tusvastuulliset puolustautuvat: El inkeinoelämä ei i tsekään tie­dä mi tä vaatimukset ovat ja miten ne kehi t tyvät . Molem­mat ovat oikeassa.

Muutosvauhti on huima, se kiihtyy. Vaatimukset koulu­tukselle ja ammatti taidolle kasvavat nopeasti. Tästä t i lan­teesta ei selvitä syyttelemällä ja puolustautumisella vaan t i i ­viillä hyvällä e l i nke inoe l ämän ja koulutusvastuullisten yh­teistyöllä. T ä m ä n yhteis työn alkamisesta on havaittavissa hyviä merkkejä , mut ta se on vasta alkua, se on pikaisesti saatettava vauht i in n i i n , e t tä yhteistyön voimakkuudeksi ja yhte i s työmuoto jen l u k u m ä ä ­rän tulee olla aivan eri kerta­luokkaa ku in ne ovat vielä tä­nään . Koulutusviranomaisen resurssit ja taidot eivät riitä yk­sin hoitamaan koulutusjär jes­telyjä n i i n , e t tä koulutus vas­taisi e l inke inoe lämän vaati­muksia ja niissä tapahtuvia muutoksia. Toisin sanoen kor­

kean ammatti taidon takaami­sessa tarvitaan ennakkoluulo­tonta yhteis työtä. Elinkeino­e lämän puolelta ede l ly tän täs­sä yhteistyössä, e t tä se suostuu valjastamaan parhaat voiman­sa laadullisen ja määrä l l i sen koulutustarpeen selvittelyyn sekä panostaa oppilaitosten avustamiseen uudella tavalla m m . laite-, t i la- , opettaja- ja harjoi t telupaikkakysymyksissä. Koulutusvastuullisilta puoles­taan edel ly te tään melkoista asennemuutosta, joustavuut­ta, teoreettisista suunnit telu­malleista vapautumista ja val­miut ta ennakkoluulot tomiin kokei luihin .

Ensiarvoisen tärkeää on , e t tä meillä on aina sellainen koulu­tusjärjestelmä, e t tä se takaa perustan korkean ammatt i ta i­don hankkimiselle ja mahdol­listaa sen säi lyt tämisen ja jat­kuvan keh i t t ämisen rationaali­sesti sekä yksilön e t tä yhteis­kunnan kannalta, alakohtaiset vaatimukset huomioon ottaen.

Aivan oikeutetusti on vi ime aikoina kyselty m m .

— onko koulutusjär jestel­mässä riittävästi alakohtaista joustoa?

— olemmeko unohtaneet käden taitojen opettamisen?

— onko koulutusjär jestel­m ä m m e unohtanut kokonaan kunnon käsityöläisten koulut­tamisen?

— onko yrittäjyys lainkaan mukana koulutuksessa?

Tärkei tä kysymyksiä, joita ei m e i d ä n koulutussuunnit tel i­joiden keskuudessa tule ylen­katsoen sivuuttaa.

181

Siitä huolimatta, e t t ä keski­asteen koulunuudistus työllis­tää nyt koulutusihmiset ei meillä ole varaa jäädä seuraa­maan mi tä uudistus tuo tulles­saan. Myös koululaitosta on vauhditettava jatkuvaan kehit­tämiseen.

Tärkeää on

1) Joustavuus, nopeus, ala-kohtaisuus ja yhteydet elinkei­noe lämään .

2) Tutkimus ja kokei lutoi­minnan huomattava lisäämi­nen. Kiehtovia tutkimuksen aihepiirejä olisivat m m .

— minkä ikäisenä ammat in perustaitojen opettaminen on otollisinta aloittaa

— mikä on oleellista oppisi­sältöä eri ammateissa, mikä pysyvää perustietoa ja mikä taas nopeasti vaihtuvaa.

Kokei lutoiminnal la tulisi testailla erilaisia koulutuksen järjestelytapoja m m . sitä m i l ­lainen tulos saavutettaisiin jos ammatillisessa koulutuksessa lähdet täis i inkin liikkeelle kä­dentaitojen opettamisesta ja vasta m y ö h e m m ä s s ä vaiheessa opinnoissa painottuisi yleissi­vistävä aines.

Tämä koulutusjärjestelyjen ylösalaisin kään tö saattaisi ny­kypäivänä tarjota osalle oppi­laista nykyistä m ie l ekkääm­m ä n vaihtoehdon opiskella korkean ammatt i taidon perus­teita.

3) Panostaminen opettaji in on kannattavaa. Tärkeää on, että jär jes te lmässämme on ajan tasalla olevat, opettamas­sa ammatin hallitsevat opetta­

jat. Vaatimukset ovat suuret: Pelkällä kirjatiedolla ei opete­ta, kuvia katselemalla ei op i . Mutta keveiksi on havaittu myös pelkäs tään oman käsityö-ammattinsa taitajan eräät opettajan roolissa nykyaikai­sessa ammattioppilaitoksessa. Opettajalta siis vaaditaan, opettajaan luotetaan ja opetta­jaan on panostettava:

4) Panostaminen ammatt i ­tutkintojen kehittelyyn ja am-mat t i ta i toki lpai lu ihin tuo hy­vän tuloksen. Koulutusjär jes­te lmän puitteissa tulee ent is tä e n e m m ä n k i inn i t t ää huomiota opintojen päät teeksi p ide t t ä ­viin ammat t i tu tk in to ih in sekä erilaisiin ammatt i ta i toki lpai-lu ih in . Hyvä juhlayleisö

Korkeaa ammatti tai toamme ja t ämän juhlamme taustajär-jestöjä ajatellen n ä k y m ä t ovat melko valoisat

— käsi työta idot , erityisesti niiden arvostus, on tekemässä vahvaa nousua. Y h ä useampi meistä on niistä ki innostunut ja haluaa oppia ni i tä joko työn ja/tai harrastuksen merkeissä.

— yrittäjyys on n i in ikään nousussa. Ent is tä paremmin tullaan hyväksymään yrittäjyys jopa n i i n , e t tä ihmisiä tullaan kannustamaan yrit täjyyteen ja yritystoiminnalle luodaan me­nestymisen mahdollisuuksia.

— ammatilliset oppilaitok­semme ovat laajentamassa roo­liaan ja tulevat tarjoamaan ammattilaisillemme ja yrittä­j i l lemme runsaasti l isäkoulu­tusta ja konsultoivaa palvelu­toimintaa.

Lienee paikallaan, e t tä lo­puksi yri tän vapaasti antaa

oman tu lk in tani siitä m i t ä on korkea ammatti tai to

— se e lä t tää taitojansa ja ta­kaa hyvän e lämisen laadun

— sen saavuttaminen on eniten yksilöstä i tsestään k i i n ­ni

— siihen kuu luu työsuori­tus, jolla on kysyntää

— siihen kuu luu ylpeyt tä . Ammattiylpeys on tärkeää ja se on kai ainut hyväksyttävä y l ­peyden muoto.

Opetusviranomaisten puo­lesta tervehdin korkean am­matti taidon juhlaa ja ki i tän kaikkia sen järjestelyihin osal­listuneita.

Korkea suomalainen am­mattitaito on juhlansa ansain­nut.

182

Oriola-cup 1986 T ä m ä n vuotinen Hammas-

välineen järjestämä squash-kil­pa p idet t i in Järvenpäässä. P u u h a m i e h e n ä to iminu t Mat t i Nyman ol i suorittanut esival­mistelut mainiosti , ja ottelut saatiin pelattua joutuisasti. Osallistujia o l i tällä kertaa 18 kpl , joten p i en t ä pir is tymistä on havaittavissa verrattuna edellisvuoteen. Tosin naisten sarjassa ol i jäl leen vain neljä kilpailijaa.

Vuoden -85 naisten mesta­rin poissaollessa voiton vei Rai­l i Kiv i luoto .

Miesten "harrastelijasarjas-sa" pelatt i in kaikki kaikkia vastaan -periaatteella ja I selvi­si reilulla " p e s ä e r o l l a " m u i h i n Jari Alasaari.

"Ammattilaissarjassa" al­kupelien jälkeen loppuotte­luun olivat raivanneet tien Matt i Nyman ja Kosti Uusita­lo. Ens immäisen erän selvän pistevoiton perusteella näytt i ­k in , e t tä M . Nyman hoitaa pe­l in helposti edukseen, mutta toisin kui tenkin kävi. Kosti "Big-Boss" Uusitalo vei seu­raavat kolme erää ja o t t i kol­mannen Orrola-cupin voiton sen historiassa.

Otteluiden jä lkeen pelaajat saunoivat ja sitten H a m m a s v ä -line palkitsi kunk in sarjan kol­me parasta.

Kokonaisuudessaan kisat menivät hyvin ja olihan näh tä ­villä jälleen huipputasokasta squashin peluuta.

PT

Tulokset: Harrastelijat, miehet: I Jari Alasaari I I Mauno Mäkelä I I I Kari Hyyt iä inen IV Pentti Tahvanainen V Kaj Sani V I K i m m o Sani Naiset: I Raili Kiv i luoto I I Raija Nyman I I I Kristiina Himanen I V Kirst i Lindman

Kilpasarja, miehet: I Kosti Uusitalo I I Mat t i Nyman I I I Raimo Packalen IV Timo H e i n ä n e n V A r i Mäkelä V I O l l i Heinonen V I I Kristian Enestam V I I I Jari Alasaari

(Pelasi Kar i Asposalon tilalla, h ä n e n joutuessa keskeyt tämään)

183

Hartastelijasarjan mitalistit vasemmalta: 2 . Mauno Mäkelä, 1. Ja­ri Alasaari, 3 . Kari Hyyriäinen.

"Big-Boss" sai kolmannen kiinnityksen kultaiseen pokaa­liin, joten hän sai sen omak­seen koristamaan kirjahyllyän­sä. Hymy herkässä!

184

Lars Nordberg

Keskusliiton uusi olemus

Lopuillaan oleva vuosi 1986 on ol lut hammasteknisten jär­jestöjen keskinäis ten suhtei­den uudelleen arviointia mo­nessa mielessä. Seurasin huo­lestuneena sitä tapaa ja intoa, jolla keskusliiton asemaa ensin alettiin horjuttaa ja lopulta jo­pa t ehdä varattomaksi.

Moti ivina o l i l i i t on rooli lau­sunnonantajana. Arve l t i in kes­kusliiton olevan es teenä , jos siltä kysytään mie l ip ide t t ä jo­honkin asiaan, jota jok in etu­järjestö ajaa. L i i ton säännö t es­tävät kui tenkin t ä m ä n t a p a i s e n tulkinnan, koska n e h ä n edel­lyttävät yksimielisiä ratkaisuja lausuntoasioissa. E l ä m m e h ä n demokratiassa.

K u n Hammaslaboratorio­l i i t to suhtautui passiivisesti eh­dotukseen l i i t on n imen ja sen sääntöjen muutokseen ja kun Erikoishammasteknikkojen l i i t to i l m o i t t i erostaan keskus­liitosta, alkoi kuukausia kestä­nyt, valitettava kir joi t te lu alan lehdissä. Tosin se rajoit tui henkilötasoiseen m i t t e l ö ö n , "aal toi luun ja vasaroimiin" , jossa ei aina muistet tu pysyä asiassa.

Huolimatta näistä tuntei­den purkauksista edetti in to­della merki t täväst i lähes kym­menen vuotta jahkaillussa hammaslaboratorion vastaavan teknikon pätevyysvaat imusasi-assa. Ka ikk i kolme l i i t toa alle­kirjoittivat asiaa koskevan lau­sunnon, joka sitten käyti in luovuttamassa sosiaali- ja ter­veysministerille.

Alan tulevaisuuden turvaa­minen on näh ty yl i jo idenkin muiden näkemysero jen . Sa­

maa voidaan sanoa tapahtu­neen keskusliiton olemassa­oloon vaikuttaneen kriisin lau­kaisemiseen johtaneista aloit­teista.

Eroilmoituksestaan huol i ­matta o l i EHTTi i t t o vaatinut koolle yl imääräisen l i i t toko­kouksen. Esityslistalla o l i kes­kusliiton omaisuuden säät iöin­t i , n imen muut taminen ja sääntöjen muut taminen . Ko­kous ol i marraskuun 14. päivä­nä.

Jos n ä m ä aloitteet olisivat toteutuneet ei keskusliitolla olisi o l lu t toimintaedellytyk­siä. Henki lökohta ises t i l uo t in kui tenkin jonkinlaiseen ter­veen järjen voit toon tässä um­pikujassa. N i i n h ä n lopulta kä­vikin .

Ol imme tilanteessa jossa o l i tunnustettava tapahtuneet to­siasiat. Keskusliitto a lkuperä i ­sessä muodossaan olisi pian vain muistona mie l i s s ämme . Siitä olivat eronneet jo aikai­semmin hammastekniset jä-senmaksuvaikeuksissa ja nyt lähtisivät EHT: t . Hammasla­boratorioliitto jäisi yksin vas­taamaan l i i t on asioiden hoi­dosta ja er i t tä in hankalissa ja riitautetuissa olosuhteissa.

Täytyy tunnustaa, e t tä kyse­l in tässä vaiheessa sopivaa väli-tysmiestä maltilliseen siipeen kuuluvalta ystävältäni EHT-ryhmässä . Saattaa olla, e t tä tä­m ä yhteydenotto sekä syyslu-entopäivi l lä käydyt keskustelut eri osapuolten välillä johtivat uusiin mahdollisuuksiin kiis­tan sovitteluun.

Omana kantanani o l in vas­tannut useille kyselijöille, e t t ä

vuodenvaihteen jä lkeen ko­etamme t e h d ä keskusliitosta henki lö jäsenyyteen perustuvan koko alan väen l i i t on . Saman­laisen vastauksen sai E H T - l i i -ton toiminnanjohtaja Harr i Aal to , kun h ä n aloi t t i operaa­tionsa, jolla o l i ratkaiseva mer­kitys syntyneen sotkun selvit­t ämiseen .

Koska Hammaslaboratorio-l i i ton hallituksessa ei o l lu t kos­kaan ol lu t edes puhetta kes­kusli i ton omaisuuden realisoi­misesta, o l i meil lä helppoa suostua allekirjoittamaan reali­sointia estävä asiakirja, joka tar jot t i in sää t iö in t ia lo i t teen peruuttamiseksi. T ä m ä paperi ei kuitenkaan o l lu t tarpeeksi vahva näytöksi aikeistamme, joten Harr in kanssa teh t i in yh­teistuumin toinen, joka sisälsi ns. ylimenokauden säädökset ja uusien sääntöjen p ä ä k o h ­dat.

T ä m ä paperi hyväksyt t i in molempien jäsenl i i t tojen hal­lituksissa. Y l imäärä inen l i i t t o ­kokous siunasi sen keskustelut­ta. O l i syntynyt sovinto, o l i annettu mahdollisuus uuden­tyyppiselle, henki löjäsenis tä koostuvalle keskusliitolle.

Erikoishammasteknikkojen l i i ton ajama, keskusliiton vai­kutusmahdollisuuksien vähen­t ä m i n e n kat tojär jestönä, o l i täysin onnistunut. Alan eri i n ­tressipiirejä edustavat l i i to t ovat täysin r i ippumat tomia toisistaan. Kattojär jestön taru on lopussa. Sen toiminta-aika­na ei todellakaan ol lu t kovin merki t täviä saavutuksia, jos­kaan tälle ajanjaksolle ei voida kirjata suurempia negatiivisi-

185

akaan kokemuksia. Tietysti n ä m ä eroamiset liitosta todis­tavat, ettei sen toimintaan ole ol tu tyytyväisiä.

O n sanottu, e t tä nyt on pa­lattu vanhan Suomen Ham­masteknikkojen l i i t on to imin­tamall i in . N ä i n h ä n ei ole. Vanha l i i t to t o i m i täysin jaos­tojensa kautta, uuden l i i ton säännöissä ei ole yh tään erillis­tä jaostoa. Ka ikk i suoranaiset edunvalvonnat hoidetaan " k o v i e n " etujärjestöjen kaut­ta.

Uusi keskusliitto on oleva — toivottavasti — ammatt ikun­taa kokoava järjestö. Sen voi­ma tulee olemaan siinä, e t tä se kokoaa yhteen koko ammatt i ­kunnan yhteisiä asioita eteen­päin vietäessä. N i m e n ä k i n se puolustaa paikkaansa olemalla kaikkien h a m p a a n t e k i j ö i d e n keskusliitto.

Yhte i s inä asioina on koetta­va kaikki perus- ja ja tkokoulu­tukseen, määräl l iseen koulu­tukseen sekä hammasteknisen alan olemassaolon turvaami­seen liittyvät asiat. Yhte inen l i i t to suo myös mahdollisuu­

den laajempaan sosiaaliseen kanssakäymiseen j ä s e n k u n n a n välillä.

Henki lökohta ises t i iloitsen jo e t u k ä t e e n siitä, e t tä Ham-masteknikko-lehtemme voi­daan postittaa koko alan väel­le. Mikäli olen tu l lu t oikein in ­formoiduksi tulee Hammas­tekniset, Erikoishammastekni­kot ja t ietenkin Hammaslabo-ratorioli i ton jäsenrekisteri t siir­rettäväksi henki lö jäsenpohja i -sina täysivaltaisiksi jäseniksi keskusliittoon. T ä m ä n lisäksi on t ietenkin t ä h ä n saakka " v i l l e i n ä " olleilla alan i h m i ­sillä tilaisuus liittyä liittoonsa.

Ylimenokauden esisopi­mukseen on kirjat tu toivomus-luonteinen ponsi, ettei keskus­l i i ton johtokuntaan valittaisi nykyisiä etujärjestöjen to imi ­henki lö i tä . T ä m ä sen vuoksi, ettei sen toimintaan tulisi mahdollisia vaikutteita järjes­töjen välisistä m e n n e i s t ä jän­nit teistä ja epä luu lo i s ta . Tällä tavalla on myös tarkoitus löy­tää uusia kasvoja järjestön joh­toon. O n monesti todet tu , et­tä kaivataan nuorta verta pyö­rittämään yhteisiä asioita, hei­

d ä n h ä n on tulevaisuus.

Kr i i s i in johtaneet tapahtu­mat olisi varmaan voitu hoitaa tois inkin, huomattavasti mal­t i l l i semmin. Arvostelun oikeu­tuksesta ja jälkivi isauden help­poudesta huolimatta on an­nettava täysi tunnustus sille aloitteellisuudelle, joka t u l i odottamattomasti siltä tahol­ta, jolta vaatimukset l i i ton luonteen muuttamisestakin o l i t u l lu t . T ä m ä sovinnollisuus joh t ik in nopeaan esisopimuk­seen ja todennäköises t i kumpi ­kaan osapuoli ei tunne olevan­sa voit tanut tai häv inny t , vaan tehnyt kompromissin, josta ei saisi jäädä ikäviä muistoja.

Uskon, e t tä ne monet kä­denpuristukset, jotka keskus­l i i ton yl imääräisen kokouksen jälkeen puris tet t i in , olivat ys-tävällisine sanoineen vakavasti otettavia toivomuksia uuden ajanjakson alkamisesta.

Tärke in tä on, e t tä alamme yhtenä is ten asioiden vuoksi perustettu, monet kovatkin ajat kokenut ja vuosikymme­net to iminu t l i i t to on jälleen saatettu elinkelpoiseksi.

186

IIAMM/>IL«»OmTOWIO

ARHE DENS

MYYTÄVÄNÄ 5 vuotta toiminut

nuorekas hammaslaboratorio kalusteineen, koneineen ja potilastuoleineen.

Työympäristö on toimiva ja moderni. Arhedens sijaitsee Juankoskella,

virkeässä teollisuuskunnassa Koillis-Savossa.

Soittele tai käy katsomassa.

ARI HEISKANEN Lapinpolku, 73500 J U A N K O S K I , puh. (971) 613 177

HAMMASTEKNIKKO SAA PAIKAN

Työ käsittää pääasiassa metalli ja posliinitöitä.

Palkkaus sopimuksen mukaan.

JOENSUUN HAMMAS-JA TERÄSLABORATORIO H. Ketonen Ky. Puh. 973-122 607 Koskikatu 13 C 20

187

Hammastekniikan-kalenteri 30.1 . — 1.2.87 Jyväskyälä Hammaslaboratoriolii ton vuosikokous

8. — 14.3.87 St-Moritz X I V kansainväliset H T - k o u l u t u s p ä i v ä t 12. — 15.3.87 Chicago H a m m a s n ä y t t e l y 27. —28.3.87 Helsinki H A M M A S T E K N I I K K A - 8 7 - p ä i v ä t (Hammas lääke t i ede -87 )

2. — 3.4.87 K ö p e n h a m i n a H a m m a s n ä y t t e l y 21. —23.5.87 Zurich H a m m a s n ä y t t e l y 19. —21.6.87 Los Angeles 6. Keramiika-symposium 4. — 5.8.87 Helsinki Keramiakurssi (Savolainen, L e p p ä k u m p u )

25. —28.8.87 M a l m ö Sairaala I kansa inväl inen konferenssi 25. —26.9.87 Helsinki Konusteknik-kurssi 21 . —26.9.87 Nurnberg D E N T E C H N I K A - 8 7 17. — 18.10.87 • Helsinki H A M M A S T E K N I I K A N S Y Y S L U E N T O P Ä I V Ä T -87

7.11.87 Hels inki . Valokuvaus värinvalmistuksessa-kurssi

Kalenteriin otetaan tietoja kursseista, l i i t t o - ja seura-kokouksista ja yleensä hammastek-niikkaan liittyvistä tapahtumista.

SINÄ, pystyvä hammasteknikko tule kumppaniksi tai osta kokonaan

monipuolinen hyvin varustettu hammaslaboratorio laitteiden ja kalusteiden hinnalla.

Keskeinen hyvä sijainti Helsingin naapurissa. Runsaat mahdollisuudet.

Tiedustelut Leena Siirala puh. 90-6943 866.

188

Hammaslääketiede - Odontologi 1987

Hammastekniikka -87 -päivät Luentosarjat

Perjantai 27.3. Lauantai 28.3.

Kamarimusiikkisali 13.15 Avaus

Hammasteknikoiden Koulutus­toimikunnan puheenjohtaja

13.30 Uusi hammasteknikko-koulutus­ammatin opetussuunnitelma VHT-opiston rehtori Jorma Lukkariniemi

14.00 "Yhdenpolton"-tekniikka, mahdotontako? HTM Matti Savolainen

15.00 Posliinipinnoitteiden valmistus HT Kari Syrjänen

Kamarimusiikkisali Hammastekniikka -87 -päivät jatkuvat

10.00 Miten tulet ymmärretyksi Yhteiskuntatieteiden maisteri Taisto Orre

10.45 Työpaikan ihmissuhteet Johtava psykologi Ahti Vilpas Hammaslaboratorion pölynpoisto HTM Hemmo Kurunmäki Lounas Miten näet? — optiset lisälaitteet Optikkojen liiton pj. Eero Läng

14.00 Tarkan työn ja työympäristön valaisu Yli-insinööri Eino Lampi

14.30 Juotokset hammastekniikassa HT Raimo Keinänen

11.30

12.00 13.30

Hammaslääketiede — Odontologi 1987

Luentosarjat Perjantai 27.3.

Kamarimusiikkisali Aikuisortodontiaa

9.00 Ortodontti yhteistyössä muiden spesialistien kanssa EHL Liisa Santavuori

9.30 Parodontologisia näkökohtia EHL Kristiina Hakkarainen

10.00 Proteettisia näkökohtia HLT Jorma Posti

10.30 Purentafysiologisia näkökohtia Apul.prof. Pentti Kirveskari

11.00 Kirurgisia näkökohtia EHL Heikki Leikomaa

11.30 Lounas

Hammastekniikka -87 -päivät 13.15 Avaus

Hammasteknikoiden Koulutus­toimikunnan puheenjohtaja

13.30 Uusi hammasteknikko-koulutus­ammatin opetussuunnitelma VHT-opiston rehtori Jorma Lukkariniemi

14.00 "Yhdenpolton"-tekniikka, mahdo­tontako? HTM Matti Savolainen

15.00 Posliinipinnoitteiden valmistus HT Kari Syrjänen

Huone 22 Hammaslääkäri ja tiedottaminen

13.00 Miksi tiedotusta tarvitaan, mitä sillä saavutetaan, mitä sillä hävitään? Toiminnanjohtaja Teuvo Tuominen, Suomen Hammaslääkäriliitto

13.30 Mitä kannattaa tiedottaa — mikä ylittää uutiskynnyksen, yhteyden­pito tiedotusvälineisiin Päätoimittaja Seppo Kievari, Helsingin Sanomat

14.15 Mistä ei saa tiedottaa — asian julkisuus ja yksityisyys Apul.toim.joht.' Kai Masalin, Suomen Hammaslääkäriliitto

14.30 Hammaslääkäri haastateltavana Toimittaja Arvi Lind, TV-Uutiset

15.15 Tieteestä tiedottaminen Dos. Eva VVidström, Kuopion yli­opiston hammaslääketieteen laitos toimittaja, HLL Aira Lahtinen, Suomen Hammaslääkärilehti

189

Hammaslääketiede — Odontologi 1987

Luentosarjat Lauantai 28.3.

Konserttisali Hammashuoltohenkilöstön työterveysongelmia Infektioiden torjunta hammas­lääkärin vastaanotolla

9.00 Infektioiden tartuntatavat — riskit potilaan ja hoitohenkilökunnan kannalta Infektiotautien erikoislääkäri Jukka Lumio TaYKS

9.45 Desinfektiomenetelmät LKT Juhani Ojajärvi Kansanterveystieteen laitos HY

10.30 Aseptiikan käytännön toteutus vas­taanotolla ESH, opetushoitaja Sirkka-Liisa Miettinen KYHL

11.15 HIV-positiivisten potilaiden hammashoito HLL Pekka Laine Kirurginen sairaala

12.00 Lounas

Kongressisali Proteettinen kruunu tänään (Esitetty 17.1.1986 Turussa)

9.00 Johdanto Prof. Kalervo K. Koivumaa Lasikeraamiset kruunut Prof. Kalervo K. Koivumaa

10.00 Uudet ja perinteiset akryylifasetti-materiaalit EHL Stig Holmberg

10.45 Metallokeraamiset kruunut HTM Matti Taiminen

11.15 Cerestore-kruunut HTM Nils Bang

11.45 Lounas 13.00 Ceraplatin-kruunut

HTM Lars Nordberg 13.30 Hammaslääkärin kokemukset

keraamisista kruunuista HLL Hannu Laamanen

Nykynäkymät potilaan tutkimi­sessa ja tietojen taltioimisessa

13.00 Hallinnollinen seuranta valta­kunnan tasolla Ylilääkäri Heikki Tala, Lääkintö­hallitus

13.30 Ohjeiden soveltaminen terveys­keskuksessa Raportti potilaskorttityöryhmän työstä Johtava ylihammaslääkäri Seppo Helminen

14.00 Kliininen tarkastustapahtuma Ylihammaslääkäri Harri Torppa

14.30 Kustannusarvion laatiminen ja sen sitovuus Tietojen ja dokumenttien siirto EHL Kai Masalin

Järjestäjä: Terveyskeskushammaslääkäriyhdistys

Kamarimusiikkisali Hammastekniikka -87 päivät jatkuvat

10.00 Miten tulet ymmärretyksi Yhteiskuntatieteiden maisteri Taisto Orre

10.45 Työpaikan ihmissuhteet Johtava psykologi Ahti Vilpas

11.30 Hammaslaboratorion pölynpoisto HTM Hemmo Kurunmäki

12.00 Lounas 13.30 Miten näet?

— optiset lisälaitteet Optikkojen liiton pj. Eero Läng

14.00 Tarkan työn ja työympäristön valaisu Yli-insinööri Eino Lampi

14.30 Juotokset hammastekniikassa HT Raimo Keinänen

IVOCLAR/VIVADENT TARJOAA ESTEETTISEN VAIHTOEHDON

TAKA-ALUEEN TÄYTTEISIIN

Aina oikeassa osoitteessa.

JOUKKOJULKAISU

Valitse laatua - valitse DeTrey Bioplus - Biocron - Biostabil

DENTALDEPOT" Vitikka 1. PL 66. 02631 E s p o o puh 90-5281