Dop

23
Design-suuntautunut pedagogiikka Jorma Enkenberg Professori (Emer.) [email protected] @jormaenkenberg (Twitter) Mikkeli 15.11.2012 1

description

Design-suuntauntueen pedagogiikan taustaa, olemus ja kokemuksia käytännössä

Transcript of Dop

Page 1: Dop

Design-suuntautunut pedagogiikka

Jorma EnkenbergProfessori (Emer.)

[email protected]@jormaenkenberg (Twitter)

Mikkeli 15.11.2012 1

Page 2: Dop

Mikkeli 15.11.2012

2

”Creativity and imagination are the key elements of 21st century learning.”

(Thomas&Brown, 2011)

Page 3: Dop

Mikkeli 15.11.2012

3

Riippumatta siitä, mistä maasta tai maanosasta oli kysymys, kolme yleisintä pedagogista käytäntöä olivat:

Monisteiden täyttäminenSamatahtinen ja samassa toimintojen seuraannosatapahtuva työskentelyOsallistuminen lopussa kokeeseen

(Law, Pilgrum & Plomp, 2008)

Vallitsevista pedagogisista käytänteistä

Page 4: Dop

Mikkeli 15.11.2012

4

Englannissa (v. 2008) 15-vuotiaita pyydettiin nimeämään kolme heidän toiveitaan parhaiten vastaavaa oppimistapaa. Tulos:

Ryhmissä opiskelu (55 %)Käytännön asioiden tekeminen (39 %)Ystävien kanssa opiskelu (35 %)Tietokoneen käyttö (31 %)Yksin työskentely (21 %) .Opettajan opettaminen (20 %)

Mitä oppijat preferoivat?

Page 5: Dop

Mikkeli 15.11.2012

5

Kouluissa yleisimmin esiintyviä oppimisen muotoja olivat:

Kirjasta ja taululta kopiointi (52 %)Opettajan puheen kuuntelu (35 %)Luokkakeskustelu (29 %)Muistiinpanojen tekeminen opettajan selittämisen pohjalta (25 %)Työskentely tietokoneympäristössä (16 %)

Koulun todellisuus

Page 6: Dop

Mikkeli 15.11.2012

6

Koulut ja oppilaitokset näyttävän jakavan samat ja vaikeasti muutettavissa oleva kulttuuriset peruskäytännöt (vrt. polkuriippuvuus)

Tutkimus ja käytäntö näyttävän loittonevan kaiken aikaa toisistaan (oppilaitosten ongelmien ratkaisu tapahtuu harvoin tutkimusperustaisesti)

Oppilaitoksia leimaa konservatiivisuus ja pyrkimys ongelmien eteen tullessa paluu ”normaaliin” (vrt. oman edun varjelu)

Yleistyksiä

Page 7: Dop

Mikkeli 15.11.2012

7

Miten oppilaitokset saadaan kehittämään toimintaansa esim. suuntaan, johon tutkimus viestittää (vrt. oppimistutkimus)?

Mitä lastemme ja nuorten tulisi tietää ja kyetä tekemään tulevaisuudessa (vrt. työ ja tulevaisuuden todennäköinen arki)?

Mitä oppimisympäristöistä ja vastaavasti opetussuunnitelmasta tulisi ajatella (vrt. kehittyvä teknologia ja uudet ideat esim. yliopistosta)?

Ajankohtaisia kysymyksiä

Page 8: Dop

Mikkeli 15.11.2012

8

Koulun nyt

”Koulu on oppilaan ikään sidottu, opettaja-keskeinen prosessi, joka edellyttää oppilaan kokoaikaista läsnäoloa pakollisen opetussuunnitelman viitekehyksessä”.(Ivan Illich, 1971)

Page 9: Dop

Mikkeli 15.11.2012

9

Ensimmäistä kertaa ihmiskunnan historiassa meillä on käytettävissä välineitä, jotka sallivat muodolliset rajat ylittävän (vrt. oppilaitokset) kanssakäymisen, informaation jakamisen sekä yhdessä tapahtuvan työskentelyn.

(Hannon 2009)

Toisaalta

Page 10: Dop

Mikkeli 15.11.2012

10

Poliitikot tekevät koulua koskevia ratkaisuja tutkimukseen perustumattomien uskomusten pohjalta (Schank (2011).

Näitä ovat mm.:-kaikille samat oppiaineet, -oppilaiden ryhmittely iän perusteella, -pitäminen joitakin oppiaineita muita tärkeämpänä (matematiikka, luonnontieteet tai taideaineet), -siihen uskominen, että kaikilla oppilailla on lopulta samat tarpeet ja mielenkiinnon kohteet

Koulua ja opetusta koskevasta päätöksenteosta

Page 11: Dop

Mikkeli 15.11.2012

11Koulun ja oppilaitosten ongelmiksi ovat muodostumassa (Thomas&Brown, 2011):

Nykyinen opetuksen organisointi, em. oppilaiden iän mukainen ryhmittely, oppiainejakoinen opetussuunnitelma, samat sisällöt kaikille, samatahtisuus

Oppilaiden luontaiset ja preferoimat oppimistavat

Yhteiskunnan haluttomuus rahoittaa oppilaitoksia (kouluja)

Neljä/viisi erilaista työuraa elämän aikana

Opitun merkitys ja vaikutusten ennakointi (vrt. työhön/arkeen liittyvien ongelmien monimutkaisuus ja niiden systeeminen luonne)

Page 12: Dop

Mikkeli 15.11.2012

12Design-suuntautunut pedagogiikka (Vartiainen, Liljestrom ja Enkenberg, in press) pyrkii

- vastaamaan em. kritiikkiin ja ottamaan huomioon esim. oppijoiden luontaiset oppimistavat (vrt. Thomas&Brown ja Schank erityisesti)

- sijoittamaan oppimisen ympäristöön, joka haastaa osaamis- ja innovaatiokeskeisille yhteisöille ominaisia taitoja (vrt. Scardamalia & Bereiter, ATCS21-projekti)

- korostamaan poikkitieteellistä näkökulmaa ilmiöihin/oppimisen kohteisiin (vrt. Fischer)

- tavoittamaan oppimisessa hiljaista, piilossa olevaa, asiantuntijayhteisöille ominaista tietoa

- edistämään oppilaiden osallistumista paikallisille kulttuureille ominaisiin käytänteisiin (vrt. Jenkins ja muut, 2008 sekä Banks ja muut, 2006)

Page 13: Dop

Mikkeli 15.11.2012

13

Joitakin design-suuntautunutta pedagogiikkaa organisoivia käsitteitä

Design (prosessina)Merkitsee osallistumista kulttuurisiin, uudelleen tuottamisen käytänteisiin (practices of culturalreproduction; Balsamo, 2010)

Oppimisaihio (learning object)Digitaalinen representaatio todellisesta ilmiöstäja välineistä, jotka auttavat rakentamaan siitätulkintoja ja merkityksiä.

Design-suuntautunut pedagogiikka (DOP)Perustuu kollaboratiiviseen, luonto- ja kulttuuriympäristön todellisia kohteita ja ilmiöitä kuvaavien oppimisaihioiden suunnitteluun.

Page 14: Dop

Mikkeli 15.11.2012

14Design-suuntautuneen pedagogiikan (DOP) oppimisteoreettinen viitekehys

Oppimiskäsitys

Itseoppiminen Osallistuminen yhteisön toimintaan

Oppimisen konteksti

Omat välineet

Socsiaalinenmedia

Medioivat välineet Yhteiskehittely

Oppilas suunnittelijana

Oppilas tutkijana

Page 15: Dop

Mikkeli 15.11.2012

15Design-suuntautuneen oppimisen suunnittelun periaatteita

Oppimisprosessi ankkuroidaan oppijoiden ideoihin, ajattelutapoihin, käsityksiin ja tulkintoihin kysymyksessä olevasta ilmiöstä (oppimisen prinsiippi)

Oppimiseen sitouttaminen tapahtuu kokonaisten tehtävien ja ns. ohjaavien kysymysten (driven questions) avulla (epistemologinen prinsiippi)

Toiminta kohdistuu kysymyksessä olevaa ilmiötä edustaviin käsitteellisiin objekteihin tai artefakteihin ja toiminnassa hyödynnetään fysikaalisia ja kognitiivisia työvälineitä (ontologinen prinsiippi)

Tietämään tulemista ja oppimista edistetään ja tuetaan yhteisöllisellä työskentelyllä ja suunnittelulla (opetuksellinen prinsiippi)

Informaation kokoamisessa tutkittavana olevasta ilmiöstä sekä sen jakamisessa hyödynnetään oppijoiden omia välineitä ja teknologioita (teknologinen prinsiippi)

Opettajan ja muiden aikuisten/asiantuntijoiden tehtävänä on tarjota resursseja työskentelyyn sekä ohjata ja tukea sitä (toimijuuden prinsiippi)

Page 16: Dop

Mikkeli 15.11.2012

16Oppimisympäristö

Page 17: Dop

Mikkeli 15.11.2012

17Esimerkkejä oppijoiden rakentamista ohjaavista kysymyksistä (driven question), kun ilmiönä oli metsä

Page 18: Dop

Mikkeli 15.11.2012

18

Esimerkkejä oppimisaihioista

http://www.rajupusuwiki.fi/index.php/Etusivu

Page 19: Dop

Mikkeli 15.11.2012

Kehittelytyössä ja opettajien kursseilla mukana olleet opettajat ovat kokeneet lähestymistavan kiinnostavana, mielekkäänä ja nähneet siinä uusia mahdollisuuksia kehittää luutuneita käytäntöjään.

Jotkut opettajat ovat jatkaneet edelleen menetelmän muokkaamista tai laajentaneet sen soveltamista uusille alueille.

Oppilaat ovat poikkeuksetta toteuttaneet innolla oppimisprojekteja ja lopussa myös monesti ylpeillen esitelleet lopputuloksia sekä oppilastovereilleen että muille oppimisyhteisön jäsenille.

DOP-oppimisprojekteissa kaoottisuus on toistuvasti järjestynyt itsestään.

Yllättävää on myös ollut se, miten toimivia yhteistoiminnallista tiimeistä on lopulta tullut, vaikka niiden jäsenet ovat edustaneet niin erilaisia osaamisia sekä valmiuksia.

Erityisvaikeuksia omaavia oppilaita on monesti ollut usein vaikea erottaa ryhmän muista jäsenistä.

Kokemus osoittaa, että design-suuntautunut pedagogiikka voi tehokkaasti haastaa ja muuttaa niitä uskomuksia, joita meillä jokaisella tapaa olla siitä, miten oppimista ja opetusta tulee organisoida.

19

Page 20: Dop

Mikkeli 15.11.2012

20

”Education is a self-organizing system, wherelearning is an emerging phenomena.”

(Sugata Mitra:http://www.ted.com/talks/sugata_mitra_the_child_driven

_education.html)

A self-organizing system is not an organismthat changes its structure as a function of itsexperience and environment but rather the system consisting of the organism and environment taken together. (Ashby, 1962)

Page 21: Dop

Mikkeli 15.11.2012

Koulu/oppilaitos epäonnistuu usein koska seei luota oppijoiden mahdollisuuksiin taiheidän kykyihinsä selviytyä monimutkaisistatilanteista.

”Everybody is a genius. But if you judge afish by its ability to climb a tree, it will liveout its whole life believing it is stupid”.(Albert Einstein)

21

Page 22: Dop

Mikkeli 15.11.2012

Kirjallisuutta

Ashby, W. R. (1962). “Principles of the self-organizing system,” in Principles of Self-Orga-nization: Transactions of the University of Illinois Symposium, H. Von Foerster and G. W. Zopf, Jr. (eds.), Pergamon Press: London, UK, pp. 255-278. Banks, J. Au, K. Ball, P. Gordon, E. Gutierrez, K. Heath, S. Lee, C. Lee, Y. Mahiri, J. Nasir, N. Valdes, G. Zhou, M. (2007). Learning in and out of school in diverse environments. Life - long, Life -wide , Life -deep. The LIFECenter (The Learning in Informal and Formal EnvironmentsCenter), Universityof Washington, StanfordUniversity, and SRI International. Bereiter, C. & Scardamalia, M. (2003). Learning to work creatively with knowledge. In E.DeCorte, L. Verschaffel, N. Enstwistle & J van Merrienboer (Toim.) Powerful learning environments: Unravelling basic components and dimensions. Oxford: Elsevier Science.Brown, J.S., Adler, R. (2008). Minds on Fire. EDUCAUSE Review. JanuaryEnkenberg, J., Liljeström, A. & Vartiainen, H. (2008). Autenttinen oppiminen kehittää identiteettiä, Ostiensis, 14-17.Fischer, G. (2008). Transdisciplinary education and collaboration. Education in HCI in Education. Conbstribution to HCIC-2008.Illich, I. (1972). Kouluttomaan yhteiskuntaan. (Deschooling society, 1971.) Suomentanut AarneValpola. Delfiinikirjat. Helsinki: Otava,.Law, N., Pelgrum, W. J., & Plomp, T. (Eds.). (2008). Pedagogy and ICT use in schools around the world: Findings from the SITES 2006 Study. Hong Kong: CERC, University of Hong Kong and Springer)Liljeström, A., Enkenberg, J. & Pöllänen, S. (2012). Making learning whole: an instructionalapproach for mediating the practices of authentic science inquiries. Cultural Studies of Science Education.(DOI) 10.1007/s11422-012-9416-0National Education Technology Plan (2010).Transforming American Education. U.S. Department of Education. Office of Educational Technology.

22

Page 23: Dop

Mikkeli 15.11.2012

Schank, R. (2011). Teaching minds. How cognitive science can save our schools. NY: Teachers College Press.Thomas, D.&Brown, J.S. (2011). A New Culture of Learning: Cultivating the Imagination for a World of Constant ChangeVartiainen, H. & Enkenberg, J. (2011). Enlargement of Educational Innovation: An InstructionalModel of the Case Forest Pedagogy. Proceedings of the 4th International Network-BasedEducation 2011 Conference The Social Media in the Middle of Nowhere. University of LaplandPublications in Education 25.Vartiainen, H. & Enkenberg, J. (arvioitavana). Emerging Learning Systems in Design-Oriented

Education with Museum Learning Objects. Jätetty julkaistavaksi Educational Technology Research & Development-lehdessä.Vartiainen, H. & Enkenberg, J. (submitted) Reflections of design-oriented pedagogy for sustainable learning – an international comparison.Vartiainen, H.; Liljeström, A. & Enkenberg, J. (painossa).Introducing a design-oriented pedagogyto educate learners to meet the future needs. Journal of Universal Computer Science.Vartiainen, H.; Liljeström, A. & Enkenberg, J. (2011). A Model for Design-Oriented Pedagogy to Educate Learners to Meet the Future Needs. Proceedings of the AcrossSpacess workshop in conjuction with the EC- TEL 2011. Palermo, Italy, Sebtember 2011.

DOP-(Case Forest-)pedagogiikkaan liittyvää verkkomateriaalia:

http://www.skogsstyrelsen.se/Projektwebbar/caseforest/Case-Forest-Pedagogy/

23