BIS-CD-1277 STEREO Total playing time: 69'52

SIBELIUS, Johan (Jean) Christian Julius (1865-1957)Finlandia-hymni (1899, rev. 1948) (HUL M/s) 2'04(Finlandia Hymn) for mixed choir. Text: V.A. KoskenniemiJubilate Choir conducted byAstrid Riska

NORDGREN, Pehr Henrik (b. 1944)Koko maailma valittanee, Op. 26b (1968/74)(M/s) 4'26(The Whole World Will Lament) – Arrangement of South Ostrobothnian Folk ChoraleOstrobothnian Chamber Orchestra conducted byJuha Kangas

KOKKONEN, Joonas (1921-1996)from Lintujen tuonela for mezzo-soprano and orchestra (1958) (Fazer)

(The Hades of the Birds) Texts: P. MustapääI. Täydellisyyden maassa (In the World of Perfection). Tempo di valse 3'07Monica Groop, mezzo-soprano; Lahti Symphony Orchestra conducted byUlf Söderblom

SIBELIUS, Johan (Jean) Christian Julius (1865-1957)Soi kunniaksi Luojan, Op. 23 No. VIa (1897, arr. 1913) 1'30(May the Hymn of Honour now Resound) for female choir. (Kokoelma suomalaisia kuorosävellyksiä)

Text: A.V. Koskimies / Ilta KoskimiesJubilate Choir conducted byAstrid Riska

SIBELIUS, Johan (Jean) Christian Julius (1865-1957)Andantino for brass ensemble (1890/91)(Fazer) 3'08brass partout directed byHermann Bäumer

KLAMI, Uuno (1900-1961)from Sarja pienelle orkesterille, Op. 37 (1946) (Finnish Music Information Centre)

(Suite for Small Orchestra)III. Marche militaire. Allegro giocoso 3'36Tapiola Sinfonietta conducted byJean-Jacques Kantorow

6

5

4

3

2

1

D D D

2

SIBELIUS, Johan (Jean) Christian Julius (1865-1957)Laulu Lemminkäiselle, Op. 31 No.1 (1896)(Fazer) 4'08(A Song for Lemminkäinen) for male chorus and orchestra. Text: Yrjö WeijolaAllegro moltoHelsinki University Chorus (Ylioppilaskunnan Laulajat) (director: Matti Hyökki)

Lahti Symphony Orchestraconducted byOsmo Vänskä

RAUTAVAARA, Einojuhani (b. 1928)Pelimannit (Fiddlers) for string orchestra, Op.1 (1952) (Fazer) 6'32I. Närböläisten braa speli. Pomposo e rustico 1'19II. Kopsin Jonas. Con malinconia 1'45III. Klockar Samuel Dikström. Con bravura 1'06IV. Pirun polska. Con malinconia 1'19V. Hypyt. Burlesco 0'57Tapiola Sinfonietta conducted byJean-Jacques Kantorow

AHO, Kalevi (b. 1949)from Symphony No. 7, ”Hyönteissinfonia”/ ‘Insect Symphony’(1988) (Fazer)

II. Perhoset (Perhosten foxtrot ja tango) 4'33(The Butterflies [The Foxtrot and Tango of the Butterflies])Lahti Symphony Orchestra conducted byOsmo Vänskä

SIBELIUS, Johan (Jean) Christian Julius (1865-1957)from Four Pieces, Op. 78 for cello and piano(Wilhelm Hansen)

II. Romance in F major (1915) 3'04Torleif Thedéen, cello;Folke Gräsbeck, piano

CRUSELL, Bernhard Henrik (1775-1838)from Clarinet Quartet No.1 in E flat major , Op. 2II. Romanze. Cantabile 5'56Osmo Vänskä, clarinet;Pekka Kauppinen, violin; Anu Airas , viola; Ilkka Pälli , cello

15

14

13

12

11

10

9

8

7

3

SIBELIUS, Johan (Jean) Christian Julius (1865-1957)[Three Pieces] for piano (1885)(M/s) 5'23[Andante] in E flat major, JS 74 3'00[Menuetto] in A minor, JS 5 1'16[Tempo di valse] in A major, JS 2 0'55Folke Gräsbeck, piano

KOKKONEN, Joonas (1921-1996)from Requiemfor soloists, mixed chorus and orchestra (1981) (Fazer)

VI. Sanctus & Benedictus. Allegro moderato 3'33Soile Isokoski, soprano;Walton Grönroos, baritone

Savonlinna Opera Festival Choir(Savonlinnan Oopperajuhlakuoro) (director: Olli Tuunanen)

Lahti Symphony Orchestra conducted byUlf Söderblom

SIBELIUS, Johan (Jean) Christian Julius (1865-1957)from Symphony No. 6 (in D minor), Op.104(Wilhelm Hansen)

III. Poco vivace 3'23Lahti Symphony Orchestra conducted byOsmo Vänskä

KLAMI, Uuno (1900-1961)Suomenlinna, alkusoitto (overture), Op. 30 (1940/1944)(Fazer) 12'33Lahti Symphony Orchestra conducted byOsmo Vänskä

21

20

19

18

17

16

4

Musical Souvenirs from Finland

1. Sibelius, Johan (Jean) Christian Julius (1865-1957):Finlandia HymnJean Sibelius’s career as a composer blossomed at a timewhen Finland was experiencing a powerful awakening ofnational feelings. It was during his childhood and youth thatFinnish culture and music first tasted success. Even thoughSibelius grew up in a Swedish-speaking family, he attended aFinnish-language grammar school and thus came into contactwith the mythology of the Kalevala (the Finnish nationalepic) and with literature in Finnish. Sibelius’s early music hasa strong Finnish character, but in the first decade of the twen-tieth century he increasingly came to write in a more inter-nationally oriented style, which is reflected by the more clas-sical elements in his music. Sibelius succeeded in securing aplace both as a leading figure in Finnish culture and, interna-tionally, as Finland’s most highly regarded composer.

Even though Sibelius was influenced by Finnish folkmusic, he did not borrow themes directly from this source; inthis respect he differs from composers such as Grieg. Thehistory, natural beauty and, especially, the mythology ofFinland did, however, exert a powerful influence on Sibelius’swork. In 1904 he and his family moved to a villa (Ainola) inJärvenpää, but the composer continued to travel extensively tothe musical centres of Europe, keeping abreast of interna-tional trends and developments in music. Some of Sibelius’sgreatest masterpieces date from the early 1920s. The yearsafter 1926 are often referred to as the ‘Silence from Järven-pää’; during this period of some thirty years Sibelius pub-lished no major work. ‘The last giant among symphonists’finally came to believe that his symphonies would live on.

Sibelius’s symphonic poem Finlandia is one of the com-poser’s most famous works, not least on account of its splen-did ‘hymn’ section. Sibelius composed Finlandia in 1899,and revised it in 1900. He arranged the hymn for male-voicechoir in 1938, and for mixed choir ten years later. From theoutset the Finlandia Hymnhas played a remarkable part inbolstering Finnish national sentiments – at first during thestruggle for independence, and later during the difficult waryears. The hymn is sung all over the world, to hundreds ofdifferent texts.

2. Nordgren, Pehr Henrik (b. 1944):The Whole World Will Lament, Op. 26bIn Finland Pehr Henrik Nordgren is known as a composerand as an influential figure in both art music and folk music.He studied musicology and composition in Finland and Japan,and these studies left an indelible mark on his style andoutput. Nordgren has, for example, written music that featurestraditional Japanese instruments and themes. On the otherhand, Finnish folk music – which has interested him since themid-1960s – has added new dimensions to his work. Nord-gren’s music is characterized by a strong emotional messageand, therefore, the musical content is of central importance.From a formal perspective, his works feature a variety ofmoods and atmospheres that are contrasted with each other.

The Whole World Will Lamentis a free, fantasia-likeadaptation of an old folk-chorale from Lapua in southernOstrobothnia. The melody itself is not of Finnish origin; folktradition shaped the text. Nordgren has succeeded in present-ing the simple, melancholy melody with great artistry, pre-serving its original feeling alongside his own characteristicelements. The phrasing, too, follows this typical tradition ofchorale performance. The piece was written in 1968, and thecomposer revised it in 1974.

3. Kokkonen, Joonas (1921-1996): The Hades of the Birds – In the World of PerfectionJoonas Kokkonen was one of the central figures in post-warFinnish music, not only as a composer by also as professor ofcomposition at the Sibelius Academy and as a versatile orga-nizer and administrator. Kokkonen’s output is unusually con-sistent and high in quality. He maintained that every composershould strive to develop his own forms of expression; Kokko-nen therefore remained steadfastly faithful to his own style,and did not devote himself to any significant extent to thestylistic experiments favoured by many other contemporarycomposers. His career as a composer started relatively late, asa result of which his output is modest in quantity, even thoughhis works are mature and of very great artistic value.

The Hades of the Birds(1959) is one of the few Finnishsong cycles with orchestra. This work, a setting of poems byP. Mustapää, was the composer’s first departure from therealm of chamber music. While he was writing this work,Kokkonen was also working on his First Symphony. The

5

Hades of the Birds, for mezzo-soprano and orchestra, is Kok-konen’s first and best-known solo vocal work with orchestra;it has won praise for the colourful orchestral sonorities andthe naturalness of the vocal line.

4. Sibelius: May the Hymn of Honour now ResoundSibelius composed numerous choral and solo songs; many ofthe former are to Finnish texts, whilst most of the latter areSwedish. May the Hymn of Honour now Resoundoriginallyformed part of a cantata for the Helsinki University degreeceremonies of 1897, Op. 23. Sibelius returned to the song in1913 and made an arrangement of it for female (or children’s)choir. May the Hymn of Honour now Resoundhas remainedin the standard repertoire of Finnish church choirs. It is alsoperformed as a solo song, especially in springtime on accountof the song’s joyful character.

5. Sibelius: AndantinoAt the end of the nineteenth century, the torviseitsikko (‘hornseptet’, in fact three cornets, alto horn, tenor horn, baritoneand tuba) was the standard instrumental combination for thebands of Finnish battalions and amateur brass ensembles.Because of his friendship with Christian Haupt, who directedsuch an ensemble, Sibelius composed a number of pieces forthese instruments – including the Andantinoon this CD –between the years 1889 and 1891.

6. Klami, Uuno (1900-1961): Suite for Small Orchestra, Op. 37 – Marche militaireUuno Klami’s career commenced at a time when nationalromanticism was beginning to yield to new trends. Klamisought inspiration from international modernism, and he maybe regarded above all as a cosmopolitan composer with aEuropean orientation. He occupies a special place in the his-tory of Finnish music on account of the way he approachedthe most overtly national of subjects, for example the Kaleva-la. Klami’s music is characterized by variety, sensitivity andhonesty. He was in his element when composing musicinspired by poetry or, for instance, by his natural environment.

The Suite for Small Orchestra, Op. 37, composed in1946, is among Klami’s most personal and captivating small-scale compositions, in which the composer’s colourful andspirited style is much in evidence. The suite’s merry finale, a

Marche militaire(Allegro giocoso), is extrovert music with acarnival atmosphere, the mood of which, despite its title, isnot particularly warlike; it is rather a question of a witty,theatrical parody of a bombastic soldiers’ march.

7. Sibelius: A Song for Lemminkäinen, Op. 31 No. 1The daredevil Lemminkäinen is one of the heroes of theKalevala– a regular source of inspiration for Sibelius – butthis song does not have a Kalevala text; rather it is a settingof a poem by the author, translator and publisher Yrjö Weijo-la. The opening fanfares and main theme of the song are alsofound in the original version of Lemminkäinen’s HomewardJourney, the final movement of the Lemminkäinen Suite. Sty-listically, A Song for Lemminkäinen– which dates from 1896– might be compared to a hunting chorus from a Romanticopera. Such choruses are not especially characteristic of Sibe-lius, but there is a choral passage of strikingly similar tone inhis only opera, The Maiden in the Tower.

8-12. Rautavaara, Einojuhani (b. 1928): Fiddlers, Op. 1Einojuhani Rautavaara is among the most highly regardedcomposers of today. His music reflects several of the musicaltrends that have enjoyed currency since the Second WorldWar. His work is known for its numerous symbols, metaphorsand archetypes, and his extensive output includes symphonies,solo concertos, chamber music and choral works. It is im-possible to paint a two-dimensional portrait of Rautavaara as acomposer, because his music is extremely varied both in termsof style and genre and also with regard to its spiritual content.

Fiddlers (1952), for string orchestra, is based on south-ern Bothnian folk-tunes, which were ‘an absolute revelation’for Rautavaara when he discovered them. The composerwrites: ‘Their often wild, archaic primitiveness struck a chordwithin me, stimulating the genes passed down to me by myBothnian forefathers. The names given by folk-fiddlers to thepolskas in the old “Samuel Rinda-Nickola’s Music Book”appealed to my imagination. The result was a series of freefantasies, first for piano and later for string orchestra.’ Rauta-vaara provided the following ‘images’ for the first perfor-mances, in the early 1950s:

Närböläisten braa speli(The Excellent Playing of theNärbö Folk) – The renowned fiddlers of Närbö arrive in asplendid, impressive rustic procession.

6

Kopsin Jonas– In the strange light of a Nordic summernight Kopsin Jonas plays for the forest, and for himself.

Klockar Samuel Dikström– The village organist Samuel‘improvises’ alone in a moment of inspiration: the littlechurch is filled with his everyday scraps of Bach which aremixed up with reminiscences of old wedding dances.

Pirun polska(The Devil’s Polska) – The devil sits dejec-tedly on a rock, listening to the sombre, mysterious sounds ofthe forest.

Hypyt (Hopping) – They whirl around, hopping andskipping, their broad faces solemn like in church, but withpeculiar zeal in their ample feet and hands.

13. Aho, Kalevi (b. 1949):Symphony No. 7 (Insect Symphony) –second movement: ‘The Butterflies’Kalevi Aho began his career as a symphonist of exceptionalcalibre. Apart from his (to date) eleven symphonies and large-scale chamber works, he is also known for his concertos andoperas. His works are a synthesis of many stylistic elements,which create the impression that his works proceed like narra-tives coloured by profound expressive utterances. Aho’s per-sonality as a composer is individual and leaves an indelibleimpression; he has an innate ability to construct and regulatelarge formal structures. The monumental power that he cancreate within these frameworks speaks eloquently to the lis-tener.

The origins of Aho’s Seventh Symphonyare remarkable.During the period 1985-87, Aho composed a satirical operaentitled Insect Life. After completing the opera, Aho realizedthat it might possibly have to wait ten years for its first per-formance; he therefore decided to transform its material intoa symphony. (The opera was premièred in 1996 by the Fin-nish National Opera at Helsinki’s new opera house.) TheInsect Symphonyis a programmatic work, in which the worldof humans reflects the world of insects. The insects in thework lack a genuine life force; there remain only the rôlesand substitutes for actual reality. This is characterized bymusic that might be termed ‘surrogate music’. The sympho-ny’s style varies from one movement to the next; the musicconstantly seems to be ‘lost’. Nevertheless, the overall formis carefully planned and the movements support each otherbecause of their underlying opposite natures.

14. Sibelius: Four Pieces for cello and piano, Op. 78 –Romance in F majorThe Four Pieces, Op. 78, are among the numerous miniaturesthat Sibelius composed during the First World War. Each ofthese small pieces was conceived separately, and their assem-bly into opus groups was decided at a later stage. Sibeliusalso moved pieces between opus groups: the Romance in Fmajor (1915), for example, was for a time intended to be partof Op. 77. During this period, Sibelius’s financial worrieswere compounded by the artistic struggles he was experienc-ing with the Fifth Symphony. In view of this, some commen-tators have dismissed these pieces as unworthy salon musicwritten purely to pay the household bills – a verdict which,however, ignores both the care with which Sibelius construct-ed them and the very appealing nature of the melodies them-selves.

15. Crusell, Bernhard Henrik (1775-1838):Clarinet Quartet No.1 in E flat major, Op. 2 – second movement: RomanzeThe clarinet virtuoso and composer Crusell has a place in themusical history of both Finland and Sweden. He was born inUusikaupunki [Nystad], Finland, when Finland was stillunder Swedish control, and spent much of his professionallife as a clarinettist at the Royal Opera in Stockholm. He alsotravelled to Germany and France to pursue his studies. Hiswork as principal clarinettist of the Opera Orchestra inspiredCrusell to compose music for wind instruments. He produceda large quantity of chamber music and concertos for the finewind players of the Opera Orchestra. Large-scale instru-mental music is the cornerstone of Crusell’s output as a com-poser, although he also wrote songs and an opera. Crusellachieved fame for the masterful manner in which he devel-oped the themes in his music, for his well-balanced andcraftsmanlike approach to form, and for his brilliant instru-mental writing. Before Sibelius, Crusell was the best-knownFinnish composer at an international level.

Crusell’s works for clarinet are arguably among thefinest pieces of music that he wrote, and they include threeclarinet concertos, three quartets for clarinet and strings andthree duos for two clarinets. His writing for the instrument isskilful and appealing to the performer. The clarinet quartetsare among Crusell’s principal chamber works; in them, we

7

can observe the composer’s unique ability to present a themein an interesting – and for its time very unusual – manner.

16-18. Sibelius: [Three Pieces] for pianoSibelius made fair copies of the [Three Pieces](1885) on thesame bifolio of manuscript paper; on the second and fourthpages there are also exercises in counterpoint and continuowriting. Sibelius had just begun his studies at the HelsinkiMusic Institute. The three pieces are played here in the orderin which they appear in the manuscript, but it is by no meanscertain that they were intended to form a group. Titles, tempomarkings and dynamic indications are wholly absent. The[Andante] in E flat major, JS 74, flows calmly in 12/8-timeand represents a sort of Nordic post-rococo style, melodicallysimple and direct. The [Menuetto] in A minor, JS 5, is pre-ceded by a large number of minuets from Sibelius’s last yearsin Hämeenlinna (ca. 1882-1885). The composer clearly felt atease in this genre, as can be heard from this traditional minuetwith its steady pulse. The [Tempo di valse] in A major, JS 2, isthe shortest of the three pieces. This dainty and lyrical piece,which seems to be Sibelius’s earliest surviving waltz, canhardly have been intended as a conclusion to the set.

19. Kokkonen: Requiem – Sanctus & BenedictusLike many other composers, Kokkonen wrote his Requieminthe later stages of his career (1981). The mixed choir Akatee-minen laulu commissioned the work in the late 1970s, shortlyafter he had completed his very successful opera The LastTemptations. Work on the Requiemwas affected by the longillness and eventual death of the composer’s wife. The musicis characterized not by anguish and fear but by consolation,and Kokkonen’s Requiemis arguably one of the brightest andmost comforting works in its genre.

20. Sibelius: Symphony No. 6 – third movement: Poco vivaceWhen Sibelius wrote his Sixth Symphony, his usual hardshipsof a financial nature were compounded by his artistic insecu-rity and the death of his brother Christian, of whom he wasvery fond. Sibelius began to sketch ideas for his Sixth Sym-phonyas early as 1914-15, when the Fifth was still on thedrawing-board, but the work was not completed until 1923.The composer himself characterized the Sixth Symphonyas

‘very tranquil in character and outline’. The scherzo, how-ever, is a crisp, down-to-earth piece with an insistent trochaicpulse. In an interview for the newspaper Svenska DagbladetSibelius remarked about the work: ‘I do not think of a sym-phony only as music in this or that number of bars, but ratheras an expression of a spiritual creed, a phase in one’s innerlife.’

21. Klami: Suomenlinna, Op. 30The overture Suomenlinna(1940) is one of the most na-tionally coloured of Klami’s works. It was written at a timewhen Finland had been swept into the worldwide conflagra-tion of the Second World War. Immediately after its premièrein Stockholm, Suomenlinnasparked off a debate relating tothe patriotic nature of its subject matter. It was wondered, forexample, whether the the piece was too warlike and too ‘Fin-nish’. The original score was lost during the war, and Klamirewrote the piece in 1944.

— * — * — * — * — * —

brass partout comprises sixteen professional musicianswhose common goal is to approach brass music from a new,unusual angle. Founded in 1991, the ensemble performs awide range of music from Pezelius to Takemitsu, and expandsthe repertoire with specially composed works and newarrangements. Under the direction of Hermann Bäumer, theensemble presents themed programmes of music in variousstyles, from a wide range of countries and eras.

The Jubilate choir started out in 1967 as a children’s choir,and developed rapidly to become one of Finland’s mosthighly regarded chamber choirs. Today its repertoire rangesfrom Gregorian chant to avant-garde works. Under itsfounder director Astrid Riska , Jubilate appears both in Fin-land and internationally. Over the years the choir has workedwith innumerable orchestras and conductors, and has made aseries of recordings for BIS.

The Ostrobothnian Chamber Orchestra was founded in1972 at the regional college of music; it has been a profes-sional orchestra since 1989. From the outset the orchestra has

8

been directed by the conductor and violinist Juha Kangas.The orchestra has gained a reputation for the breadth of itsrepertoire and its individual sonority, performing music fromdifferent eras but with a predilection for contemporary Fin-nish music. The orchestra is thus much in demand all overEurope, and has won numerous prestigious prizes.

The Lahti Symphony Orchestra (Sinfonia Lahti) has be-come one of the most notable in the Nordic countries, withnumerous prestigious awards to its credit for its recordings,not least of music by Sibelius. The orchestra has also record-ed the complete orchestral music of Joonas Kokkonen and,since 1992, it has performed and recorded the music of itscomposer-in-residence, Kalevi Aho. The orchestra gives mostof its concerts in the purpose-built Sibelius Hall. The LahtiSymphony Orchestra appears regularly in Helsinki and hasperformed at numerous music festivals. The orchestra hasalso performed in Germany, St. Petersburg, France, Sweden,Spain, Britain, Japan and New York.

Osmo Vänskäbegan his professional musical career as aclarinettist. He won first prize in the 1982 Besançon Interna-tional Young Conductor’s Competition, and his career hasfeatured commitments to the Tapiola Sinfonietta and IcelandSymphony Orchestra; currently he is music director of theLahti Symphony Orchestra and chief conductor of the BBCScottish Symphony Orchestra. He is increasingly in demandinternationally, and his repertoire is unusually wide-ranging.His numerous recordings for BIS – many with the Lahti Sym-phony Orchestra – continue to attract the highest acclaim. InDecember 2000 the President of Finland awarded OsmoVänskä the Pro Finlandia medal in recognition of his achieve-ments with the Lahti Symphony Orchestra.

The conductor Ulf Söderblom is particularly noted for hisperformances of opera and large-scale vocal music; he hasbeen a tireless champion of contemporary Finnish music. Asa choral conductor he has also been a trailblazer for numer-ous major works that were previously unknown in Finland.During the years 1985-88 he was principal conductor of theLahti Symphony Orchestra.

The Tapiola Sinfonietta was founded in 1988 and, right fromthe outset, aimed to distance itself from other Finnishmunicipal orchestras in terms both of repertoire and of sonor-ity. The new chamber orchestra selected its members from thefinest newly-qualified musicians, and the end product was ayouthful, malleable ensemble which approached orchestralmusic-making from the standpoint of chamber music. Theorchestra has an extensive repertoire ranging from the Baroqueto contemporary music. In 1993 the orchestra appointed theFrench violinist/conductorJean-Jacques Kantorowas artis-tic director. Kantorow is renowned for his intensive rehearsalwork, and his painstaking preparation is reflected in lively,virtuoso music-making in concert.

The Helsinki University Chorus (YL), founded in 1883, isthe oldest Finnish-language choir in Finland. The worldwidereputation which YL enjoys today is due to its extensiveforeign tours and numerous recordings. The repertoire of YLextends from mediæval music to the very latest modernworks, and the choir is equally at home in popular music.Throughout its existence, YL has worked together with lead-ing Finnish composers. Matti Hyökki has conducted thechoir since 1980.

Since her success in the 1989 Cardiff Singer of the Worldcompetition, the mezzo-soprano Monica Groop has becomeone of Finland’s most highly sought-after singers. MonicaGroop is equally at home in opera, in baroque music, inLieder and as a soloist with various choirs and orchestrasboth in Finland and internationally. She has worked with emi-nent conductors and appeared at Covent Garden, the OpéraComique in Paris, at the Opéra Garnier, at the Bavarian StateOpera and at the opera houses in Naples, Rome, Geneva andLos Angeles.

The pianist Folke Gräsbeckstudied under Tarmo Huovinen,Maria Curcio-Diamond and Erik T. Tawaststjerna. He be-came a Master of Music at the Sibelius Academy in 1997. Hehas been an accompanist at the Sibelius Academy since 1985.He has appeared in the USA, Egypt, Israel, Botswana andZimbabwe as well as in many European countries; he madehis Wigmore Hall début in 1993, and has often chosen toperform Scandinavian and Finnish piano music rather than

9

the Vientrese classics and conventional Romantic repenoire.

He has been distic director of the Festum Finnicum cultural

festival in Estonia since 199,1.

Torlei f Thedden is one of Scandinavia's most celebrated

cel l isrs. In 1985 he rose to prominence by winning three

major competitions. For the past decade he has appeded with

major orchestras all over the world, md has also been a reg_

ule guest ar numerous European music festivals. He is also a

pofessor at the Edsberg Music Institute in Stockholm. The

Cmnes Ctassical Award is just one of the mmy distinctions

he has gained for his BIS recordings.

Soivia matkamuistoja Suomesta

l. Sibelius, Johan (Jean) Christian Julius (1865'1957):

Finlandia-hymniJean Sibeliuksen kypsyminen siiveltejaksi osui aikaan, jota

Suomen historiassa leimaa voimakas kmsallinen heriiaminen

Hiinen lapsuus- ja nuoruusvuosiensa aikana suomalaisuus-

liike ja kansallinen musiiklikulttuuri saavuttivat ensimmeiset

voittonsa. Vaikka Sibelius kasvoi ruotsinkielisessa perheesse,

hi in ki iv i suomenkiel isen oppikoulun ja peasi s i ta kautta

kosketuksiin Kalerrldn mytologiil ja suomenlielisen kirjal-

lisuuden kanssa. Sibeliuksen varhaistuotannossa on kuulta-

vissa vahva suomalainen siivy. mutta 1910-luvun aikua han

alkoi yh?i voimakkaammin suuntautua koht i kansainvai l i -

syyna, joka kuuluu hiinen musiikissam klassisempana ilmai-

suna. Sibelius onnistui vmistamaan paikkansa seke suoma-

laisen kulttuurin suuthahmona ettii kmsainvailisesti korkealle

Nostettuna siiveltaJiina.Vaikka Sibelius haki vaikutteita suomalaisesta kansan-

musiikista, hiin ei suorad lainannut siiui teemoja. Tess?i hiin

poikkeaa mm. Griegiste. Suomen luonnolla, historialla ja eri-

tyisesti mytologialla oli kuitenkin voimakas vaikutus Sibe-

liuksen tuotantoon. Sibelius muutti perheineen JiirvenpeZin

huvilaan (Ainola) vuonna 1904. Saveltiijii matkusteli kuiten-

kin jatkuvasti Euroopan musiiklikeskuksissa pi6en iGense

ajan tasalla kansainvalisisse musiikldvirtauksissa. Vuoden

1926 i?ilkeist?i aikaa kutsutaan "Jiirvenpaan hiljaisuudeksi";

tuona yli 30 vuotta kest?ineen jakson aikana hiin ei en?i:i anta-

nut julkisuuteen uusia suuneoksia. "Sinfonikkojen viimeinenj:itrilainen" oli loppuun saakka vakuuttunut sii6, ettd hhen

sinfoniesa jiiisivet eliimiiiin.

Sibeliuksen sinfoninen Nno Finlandia kuuluu saveltii-

jansii tunnetuimpiin teoksiin. eike vehiten upean hymninsa

ansiosra. Sibel ius sl ivelsi Finlandian vuonna I899/ l900

Vuonna 1938 han sovitti hymnin mieskuorolle ja kymmenen

vuotta mydhemmin sekakuorolle. Finldrdrd- hlmni I ld ot oll\t

alusta saakla merkittava osa suomalaislen kansallistunnon

kohortaiana - aluk( i i tseni i is))slai \ telun myohemmin ra'-

kaiden sotavuosien aikana. Hymniii lauletaan ympiiri maail-

maaja siihen on kirjoitettu satoja eri sanoituksia.

2, Nordgren, Pehr Henrik (1944r:Koko maailma valittanee op.26bPehr Henrik Nordgren tunnetae Suomessa paitsi saveldjiina,myds taide- ja kmsanmusiikin akriivisena vaikuttajma. Nord-gren on opiskel lut musi ikkir iedet i i ja sevel lyst?i Suomenl isaksi Japanissa, joka on anranut oman leimansa hi inentyylilleen ja tuotmnolleen. Nordgren on kayttiinyt siivellyk-sissezin mm. perinteisia japani lais ia soi f t imia ja aihei ta,Toisaalta myiis suomalaisesta kansanmusiikista innostuminen1960-luvun puol ivAl in j i i lkeen merki ts i savelt i i ja l le uusienulottuvuuksien liiytymista. Nordgrcnin musiikkia sevyttaaemotionaalisesti voimakkam sanonnm ja sisiilliin keskeisyys.Siivellysten muodossa vastakkain asettuvat usein erilaisettunneatmosfafuil.

Koko maailma yalitanee on vapaa, fmtasiamainen lai-naus vanhasta etelepohjanmaalaisesra kansansevelm?ista.Melodia ei alunperin ole suomalaista alkuperAl, tekst i onmuotoutunut kansan parissa. Nordgren on onnistunut kesit-telemaAn yksinkertaista, melmkolista melodiaa taidokkaastisailyfiaen aitouden tunteen omaperiiisten elementtien ohella.Myds fraseeraus noudaftelee Gm?in tyyppisen koraalin perin-teista esitHmistapaa. Teos valmistui vuonna 1968. VuonnaI q74 saveltajai muokka\ i s i i t ; i uuden ver\ ion.

3. Kokkonen, J@nas (1921-1996):Lintujen tuonela - Tiydellisyyden maassaJoonas Kokkonen kuuluu Suomen sodanjalkeisen musiikinkeskeisimpiin hahmoihin sekii savelr:ij?in:i, Sibelius-Akare,mian savellyksen professorina ettzi monipuolisena organisaat-torina ja hallintomiehena. Koklosen savellystuotantoa voi-daan pit:ia laadultaan hminaisen tasaisena ja laadukkaana.Han piti ohjenuoranam ajatusta, ette jokaisen saveltajiin onpyrittev5 kehittamdAn itselle ominaisia itmaisukeinoja. Kok-konen pitikin tiukasti kiinni omasra ryylisrii:in, eikii mainina-vimmin hanasranul monille muille modemeille seveltaijilletyypiuisia kokeiluja. Melko mydheen kaiynnistyneen savel-djanuransa tuloksena hen jetti jiilkeense suhteellisen sup-pean, joskin kautraaltaan eritt?iin korkearasoisen ja kypsentuotannon,

Laulusarja Lintujen tuonela (1959) on yksi harvoistasuomalaisista orkesterilaulusarjoista. P Mustapeen runoihinperustuva teos oli savelr:ijiinsa ensimmainen askel yli kamari-musiikin mjojen. Teoksen kanssa rinnatusten valmistui mvcis

Kokkosen ersima.ti, en sinfonia. Mezzosopramolle ja orkes-terille savelletty lin,aien tuonela on Kokkosen ensimmainenja tunnetuin orkesterisaestyksingn soololauluteos, jota on kii-tetty erityisesti orkesterin k?isitrelyn viirik*yyrens?i sek?i luon-nollisen laulullisuulensa msiosm.

,1. Sibelius: Soi kunniaksi LuojanSibelius s?ivelsi sekii kuoro- efte yksinlauluja, edelliser yleensasuomenkielisiin ja jelkimmiiiser ruorsinkielisiin reksreihin.Soi kunniaksi Luojan kuuluu osma vuonna 1897 siivelleftyekantaattia op.23. Sibelius palasi lauluun uudestaan vuonna1913 sovit taen sen naiskuorol le. Soi kunniaksi Luoian onjaAnyt elemeen kirkkokuorojen vakio-ohjelmisroon. SitZiveisataan myiis yksie?inisenai vifren?i - ilemullisen luonteensajohdosta erityisesti kevaisin.

5. Sibelius: AndantinoToniseirsikko oli 1800-luvun lopun suomalaispaaljoonien jaamatiiajriyhtyeiden yleinen kokoonpano. Sibeliuksen ystevyystiillaisessa toniseitsikossa soittavan Christim Hauprin kanssalienee vaikuttanut siihen, ettii Sibelius kirjoitti muutamans?ivellyksen myi,s talle kokoonpanolle. Ardartlro seka muuttowiseilsikolle savelletyt teokset on kirjoilettu vuosina 1889-I 8 9 1 .

6. Klami, Uuno (1900-1961):

Sarja pienelle orkesterille op,37 - Marche militaireUuno Klamin savelr?ijiinuran alku sijoittuu aikaan, jolloinkansal l isromanti ikka alkoi vaistya uudempien vir taustendelta. Klami etsi vaikutteita aikansa kmsainvelisesta moder-nismista ja hanu voidaankin pit?i?i ennen kaikkea eurooppa-laisittain suuntautuneena kosmopoliittisena seveltaj?in?i. Suo-malaisessa musiikissa htuclld on erityisasema juui sen poik-keuksellisen tavan vuoksi, jolla hiin kisirteli myiis kaikkeinkansal l is impia aiheira, kuren Kalevalaa. Klamin ruotantoaleimaa vaihtelevuus, tunnemaalailu ia aitous. H?in oli omim-millaan seveltaessaan musiikkia, jonka virikkeer olivat runol-l is ia tai e. imerkiksi I mpJrdivan luonnon in\piroimia.

Vuonna I946 savelletry reos kuuluu Klamin persoonalli-s impi in ja val loi t tavimpi in pienimuotoisi in s[vel lyksi in.Myds tassd teoksessa on kuuhavissa Klamin viirikas ja tem-pemmenttinen siivelkieli. Mart&e militaire lAllegro giocoso)on orkesterisarjm finaali. joka piiattae hauskasti vaihtelevan

teoksen. Osa on ulospainsuuntautunutta kamevaalimusiikkia.

jonka ilme ei ole otsikosta huolimatta kuitenkaan kovin sotaF

nen; pikemminkin kysymyksessii on mahtipontisten sotilas-

mdssien teatraalinen. vitsikis parodia.

7, Sibelius: Laulu Lemminkeiselle op.31 nro I

Kansalliseepos r(a/erala oli jatkuva innoituksen liihde Sibe-

l iuksel le. T?im?in laulun tekst i ei ole trdlevdldj /d. vaikka

huimapaA Lemminkiinen on yksi sen smkueista Tekstin on

sen sijaan kirjoittanut kirjailija, kaiiintij?i ja kustanlaja Yrjb

Weiioia. Laulun alkufanfaarit ja piieteema liiytyval myos

Lemminkciisen paluu kotitienoille alkupereisesta versrosta.

Laulu Lemminkiliselle syntyi vuonna 1896. T)ylillisesti kap-

paletta voisi verata romantiikan ajan oopperan metsastys-

kuoroihin. Hiinen yksineytdksisessa oopperassa Neito tar-

nlss4 on hatk?ihdytteviin samanlainen kuorokohtaus.

8-12. Rautavaara, Einojuhani (1928-): Pelimannit op. I

Einojuhani Rautavaaa kuuluu aikamme suosituimpiin sevel-

tiijiin. Hiinen tuotmnossam kuuluvat useat toisen maailman-

sodan jiilkeiset musiikkivinaukset. Ptrhaiten hiinen savellys-

tuotmtonsa tunnetau monista symboleista' venauskuvista Ja

el l i lyypeista. Raulavatran laaJaan sevel ly ' luolantoon mah-

tuu sinfonioita, soolokonserttoja, kamarimusiikkia ja kuoro-

teoksia. Hzinen saveltejaikuvmsa yksiselitteinen miiiirittely on

mahdotonta. sille hiinen tuotantonsa on hyvin monitahoinen

paitsi tyylittazin ja savellysla.jeiltaan, myds henkiseltii asen-

teeltaan.Orkesteriteos Pelimannit (1952) pohjauruu etelapohJa-

laisiin kansansavelmiin, ioiden liiytziminen merkitsi Rauta-

vaaralle "varsinaista itmestys6". Seveltij:i kitjoittaal "Niiden

usein hurja arkaainen alkukantaisuus iski suoraan perlntd_

tekijoihin, omilta pohjalaisilta esi-isilfini saaruihin Vanhan'samuel Rinda-Nickolan Nuotri-Kirim' polskilla oli kansan-

pelimamien mtmar nimet, jotka vetosivat mielikuvitukseen

Syntyi sdja vapaita fmtasioita, ensin pianolle ja mydhemmin

jousiorkesrer i l le." Osien kuvaukset Raulavaara kir jo i t r i Jo

ensimmeisiii esityksiii vmen 50-luvulla:

NAft1\(iisten braa speli Ndrbdn kuuluisal pelimannlt

saapuvat loistavana, maalaismahtavda kulkueena

K o p s i n J a a a s - P o h j o l a n k e ' a l d n o u d o s s a \ a l o " a

soittelee Kopsin Jonas meballe ja iiselleen

Klockar Samuel Dikvrotl - Kylaurkuri Samuel "impro

viseeraa' yksinaiseni i innoituksen hetkena: pieni k irkko

ri i ) f ty) henen jokapaivaisen Bachinsa katkelmista, jo ihin

.ekorluu \ anhojen ha!tanssien muistumia.

Pitun polskd Alakuloinen piru istuu kivelldan kuun-

nellen s! nkk5li, salaperiiista mesii?i

Hrprr - Hyppien ja loiskaten he pyiidviit, leveat naamat

.juhlallisina kuin kirkossa, mutta merkillinen kiihko suurissa

jaloissaan ja kiisissiiiin.

1-1. Aho, Kalevi (1949-):

Sinfonia nro 7 (Hyitnteissinfonia) - osa 2: "Perhoset"

K a l e v i A h o a l o r t l r u r a n \ a h a r v i n a i s e n p u h d a s \ e r i \ e n e s i n -

fonillona. Tahan astisten yhdentoista sinfonimsa sekii suuri-

muotoisten kamarimusi ikki teosten l is i iksi henet tunnetaan

myds mm. konsertoist@ ja oopperoistaam. Hanen teoksis-

saan yhdistyvat monenlaiset tyylilliset ainekset, joiden avulla

sevellykset etenevlit kuin vahvalla tunneilmaisulla viiritetyt

kertomukset. Ahon siiveltajapersoona on voimakkaan vaikuF

tava ia omaperiiinen. Hanellti on synnynniiinen kyky rakente

ia hallita suuria muotokokonaisuuksia. Niiden puitteissa saa-

vutetut monumentaalitehot puhuttelevar kuulijamsa voimak-

kaast l .Ahor seitsemtinnelld sinfonialla on mielenkiintoinen

syntyhisror ia. Vuosina 1985-87 Aho si ivelsi sat i i r ista oop-

Wr^a, H :-dntei se I amdri. Oopeerm valmistuttua siiveltejii talu-

si. ettii se joutuisi teknisten toteuttamismahdollisuuksiensa

lakia odottamaan kantaesityst: ien jopa kymmenen vuotta.

Piiastiikseen eroon H!(inteiselAmda-oopperasta' han piiiitti

muokata sen materiaalista sinfonian (Ooppera kanraesitettiin

vdita vuonna lqqh, Suomen Kantal l i 'oopperan uuden lalon

valmistufiua.) Hy)nteissinfonia on ohjelmallinen teos' joka

pei laa hy<jnteismaai lmaa ihmismaai lmaan. Teoksen hyi jn-

teisilta puuttuu ehmiinaitous. jiiljella ovat vain roolit ja aidon

todellisuuden koNik-keet. Tata luonnehditam musiikilla' jota

voisi nimittee koNikemusiikiksi. Sinfonian tyylilaji vaihtuu

osa osalta, musiikki on koko ajm kuin eksyksissii. Silti koko-

naismuoto on tarkoin suunni lel tu ja osat tukevat tols laan

syvenevien vastakohtien kautta.

14. Sibelius: Neljii kappaletta sellolle ia pianolle op' 78 -

Romanssi, F-duuri

Nel jd kappdlef ia kuuluu ni iden !ukuisten minialyyi isavel-

lysten joukkoon, joita Sibelius kirjoitti ensimmaisen maail-

l l

mansodan aikoihin. Kukin kappale on savelletry erikseen -jopa eri vuosina - ja on yhdistetty opukseksi vasta mydhemmin. Sibel ius myds si i rs i kappaleira opuksesra roiseen. F-.luuri Romanssi (1915) oli alunperin tarkoirettu osaksi opusrafr o'1 1 . N e lj A n kdp pa l e e n kft joitns^lkoihin Sibeliusta vaivasitaloudellisten huolien lis,iksi taireelliset vastoinkaymisel l,l/,dennen sin|bniansa kmssa. Jorkut tutkijar ovat syyte leiman-neet niimii kappaleer Nottomaksi salonkimusiikiksi, joidena v u l l a S i b e l i u s k o e t t i s e l v i y t y e t a l o n s a y l l a p i t o k u s t a n -nuksista. Tellainen nakdkanta sivuuttaa kuitenkin teoksienhienot ominaisuudet, kuten huolellisuuden, jolla Sibelius onkappaleiden muodon rakentanur seka ibe melodioiden hdFkehdyttAvAn kauneuden.

15. Crusell, Bernhard Henrik (1775.1838):Kvartetto klarinetilleja jousitriolle nro I - RomanzeKluinettivirtuoosi-sevelteja Crusell kuuluu seka Suomen efiaRuotsin musiikinhisroriam. Hen syntyi Uudessakaupungissaaikana, jol lo in Suomi ol i v iel i i osa Ruorsia ja tydskenrel isuudmman ose elemasreAn Tukholman kuninkaallisen hovi-kapel l in klar inet ist ina. Lis i iksi hAn teki opintomatkojaSaksaan ja Ranskaan. Tyci hovikapel l in l . k lar inet ist inaimosti Crusellin savelftmeen puhaltinmusiikkia. H:in kirjoiftirunsaasti kamarimusiikftia ja konseftoja kapellin erinomai-sille puhaltajille. Suurimuotoinen soitinmusiikki muodostaa-kin p?iepainon savelftjiin tuotannossa. johon lis?iksi kuuluulauluja seka yksi ooppera. Crusellin savellyksissa ihailua ovatherettaneet er i ty isesr i teemojen keksel ias ja tai lur i l l inenkehittely, sopusuhraiset ja hallitut muodot seke mestdillinenAenenkul jetus ja soi t inten kasi t le ly. Sibel iusra edelteneelreajal ta Crusel l on kansainv?i l isest i tunnetuin suomalainens:ivelt?ija.

Hanen tuotmtonsa ehk?i pdasta antia ovatkin savellyksetkladnetille. Crusell saivelsi mm. kolme klarinettikonsenroa.kolme kvmettoa klarinetille ja jousitiolle sekA kolme duoakahdelle klarinetille. Teosren klarinettiosuudet ovar raituril-lisesti kirjoitettu ja hyvin kiirollisia soinaa. Klarineftikvmerorkuuluvat Crusel l in kamarimusi ik in keskeisimpezin ant i in.Myiis niisti on kuultavissa sevelrajensa ainutlaaruinen kykykiisitelle bemaa mielenkiintoisella ja aikanaan hyvin poik_keuksellisella tavalla.

16-18. Sibelius: [Kolme kappaletta] pianolle

IKolnte kappaletta] (1885) liiyryivair puhraaksikirjoirettuinakaksitairteiselra nuotrilehdeltli, joiden sivuilta 2 ja 4 oli lisZiksikonrrapunkri ja kenraalibassoharjoituksia. Sibelius oli juurialoittanut opinronsa Helsingin musiikldopistossa. Sibelius eiole vtilttam?ita tarkoittanut kappaleita kokonaisuudeksi, muttane esi lelaen la: \ai \ j ina jar jesrykse\.?i . jossa ne on nuoI i-paperi l le kir jo i tertu. NimiA, rempomerkinrdje tai nyanssi-ilmauksia ei ofe lainlam kijattr. [Andante] virtaa rauhalli-sesti l2l8{ahtilajissa ja edustaa melodisesti .aikkaan yksin-kertaista, pohjoismaisra postrokokoo-tyyl ia. I M enueft oa]edeltea joukko menuetteja, jo i ta Sibel ius savelsi etenkinHiimeenlinnan-vuosinaan 1882-85. Tasaisesti sykkiv?i, perin-temen menuerti paljasraa, efta Sibelius tunsi olonsa kotoisaksityylilajin kanssa. [Tempo di wlse] on lyhin kappaleisra ja onsamalla Sibeliuksen ensimm?iinen muistiinmerkitty valssi.Herkullisen lyyristi kappaletra on tuskin ajarelru sajm peZi-tdkseksi.

19. Kokkonen: Requiem - Sanctus & BenedictusM o n i e n m u i d e n s a v e l r : i j i e n t a p a a n , m y i i s K o k k o s e nRequiemin (Sielunmessu) valmistuminen sijoittuu siivellys-tuotannon myi jheisvaiheeseen (198 I ) . Sekakuoro Akatee_minen laulu teki savellystilauksensa 1970-luvun lopulla, piansuursuosioon nousseen yllmeiJet kiusaukse t -oopperm val-mistumisen jalkeen. Requiemin sevel lysprosessi in vaikutt ivoimakkaast i saveltAj i in puol ison pi tkaaikainen sairaus javiimein poismeno. Ahdisravuuden ja pelon sijam KokkosenRequiem on musiikiltaan yksi lajinsa valoisimmisra ja lohdul l is immista teoksista.

20. Sibelius: Sinfonia nro 6 - osa 3. Poco vrvaceKuurlennen sinfonian syntyvaiheet ajoittuvat Sibeliuksen elA-miissa jaksoon, jora synkensivet pai ts i aineel l iset huotet.myds taiteellinen tuskastuminen ja rakkam Christian-veljenkuoleman aiheuttama henkildkohtainen snt!. Kuudennenrirlbre, luonnostelu oli alkanut jo vtonna 1914, viidennenollessa viele suunnittelup<iyditllii. Teos tydllisti Sibeliusta ainavuoteen 1923 saakka. Saveltaja itse ltonnehti kuudefta sinfo-ruarsa hiljaiseksi seke siivylte?in efta luonteeltaan. Schetzoon kuitenkin eloisa ja maanlaiheinen osa, jonka pohjal lasykkii itsepintainen, trokeinen pulssi. Sinfonim valmistuttuaSibelius totesi ereessa lehtihaastattelussa: "En muutoin n:ie

sinfoniaa pekestii?in musiikkina, jossa on niin ja niin monta

tahtia. vaan pikemminkin er:iiin elemenprinsiipin, sielunela-

m?ini eriiiin vaiheen ilmauksena."

21, Klami: Suomenlinna op.30

S uome n I i nna-alkosoitto ( I 940) kuuluu Klamin kansallis-

ver i t teis impi i t r teoksi in. Se valmistui aikana, jol lo in myds

Suomi ol i tempautunut mukaan toiseen maai lmansotaan.

S uomenli nna hereti heti Tukholman kantaesityksensli jiilkeen

keskustelua isiinmaallisen aiheensa takia. Joidenkin mielesti

teos oli olemukseltaan jopa liim soBinen ja "suomalainen".

Atkuperiiinen pmituuri tuhoutui sodm aikana ja Klami kir-joitti savellyksen uudelleen vuonna 194,1.

brass partout -yhtye koostuu 16 ammattimuusikosta, joiden

y h l e i . e n a r t a r o i t t e e n a o n l d y l a i ? l e p i i t a v a n o m a i . i a j a u u . i a

ni ik i ikulmia vaskimusi ikki in. Yhtye on toiminut vuodesta

1991. Se esiffie seka olemassa olevaa ohjelmistoa Pezeliuk-

sesta Takemitsuun, mutta laajentaa sita myds omin sovituksin

sek?i yhtyeelle varta vasten savelletyin teoksin. Hermann

Biiumerin johdolla yhtye soittaa tyylillisesti laajaa, monien

maiden ja aikakausien musiikkia, jota se esittee eri teemojen

alla kulkevissa konserteissa.

Jubilate-kuoro aloitti toiminmsa lapsikuorona vuonna 1967.

Kuoro kehittyi nopeasti yhdeksi Suomen aryostetuimmaksi

kamarikuoroksi. Nykyaen sen ohjelmisto ulottuu gregoriami-

sesta laulusla avanFgardeen saakka. Jubilate esiintyy perus-

tajansa Astrid Riskatr johdolla jatkuvasti niin kotimaassa

kuin ulkomailla. Kuoro on vuosien vmella tehnyt yhteistydte

lukuisten orkestereiden ja kapellimestareiden kanssa. BIS-

levymerkille se on levyftanyt useita eanitteite.

Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri perustettiin paikalli

sessa musiikkioppilaioksessa vuonna 1972. Ammattiorkes-

terina se on toiminut vuodesta 1989. Kamariorkesterin johla-

jana ja harjoittajana on alusta saatka loiminut kapellimestarF

viulisli Juha Kangas. Henen johdollaan o.kesteri on tullut

tunnetuksi laajasta ohjelmistostaan sekzi persoonal l isesta

soinnistaan. Kamaiorkesteri esiltda eri aikakausien musiik

kia. muna on erityisen pmeutunut suomalaiseen nykymusiik-

kiin. Siksi se on myijs on kysytty vierailija monissa Euroopan

maissa. Orkesteri on voittanut useita mostettuja palkintoJa.

Sinfonia Lahti (Lahden kaupunginorkesteri) on yksi Pohjois-

maiden me.kittiivimmiste orkestereista. Se on voittmuf useita

kansainviilisiii levypalkintoja sek?i lukuisia muita kansain-

velisia ja kansallisia tunnustuksia. Sinfonia Lahti tunnetaanpaits i Sibel iuksen musi ik in ainut laatuisena tulkkina mycis

tydsta?in uuden suomalaisen musiikin parissa. Sinfonia Lahti

esiintyy s?i?inntillisten sinfoniakonserttien ohella oopperaor-kesterina. mink?i lisiiksi sillai on oma, mittava lasten ja nuor-

ten musiikkikasvatusohjelma. Sinfonia Lahden kotisali on

Lahden uudessa puisessa Sibeliustalossa, joka on akustiikal-

tam meilman huippuluokkaa ja on mtanut orkesterille mah-

dollisuuksia kehiftee omaa ainutlaatuista sointiaan vielakin

paremmaksi. Orkester i on tehnyt konsert t imatkoja Keski-

Eurooppaan, Yhdysvaltoihin, Pietar i in ja Japani in. BIS: l le

orkesteri on 1980-luvun lopulta liihtien levytrzinyt piftelle yli

30 levye.

Osmo Viinskd on toiminut Sinfonia Lahden ylikapellimesta-

rina vuodesta 1988 alkaen, jonka aikma orkesterin taiteellinen

kehitys on heriittanyt runsaasti huomiota. GlasSowssa toimiva

BBC Scottish Symphony Orchesha kutsui V:inskan ylikapel-

limestarikseen syksylla 1996 alkavaksi kolmivuotiskaudeksi

H:in on tydskennellyt ylikapellimestuina myils Tapiola Sinfo-nierassa ja lsldnin sinfoniaorkesterissa. Viinskan yha lihen_

tyvat kansainvaliset vierailut viev:it hiinta usein johtamaan

sinfoniaorkestereiden liseksi mytis oopperaa. Hainen ohjel-

mistonsa on poikkeuksellisen laaja ja siihen kuuluu vuosiltain

useita suomalaisten ja kansainviilisten savelfijien kantaesi-

tyksia. Tasavallan Presideniti myitnsi Osmo Venskelle Pro

Finlandia -mitalin 6.12.2000 tunnustukseksi Vanskan me?ira-

tietoisesta tyiiste kaupunginorkesterin putssa-

Kapel l imestrr Ulf Si iderblom tumetaan er i ly i .e: t i oopperuja suurimuotoisen vokaal imusi ik in johtamisesla. H. in on

uupumatta taistel lut uuden suomalaisen musi ik in puolesta.

Kuorokapellimestuina hain on niin ikiiiin ollut tienraivaajana

monille maassamme tuntemattomille suurteoksille. Lahden

kaupunginorkesterin taiteellisena johtajana Sdderblom toimi

vuosina 1985-88.

Tapiola Sinfonietta luotiin vuonna 1988 kamariorkesteriksi,joka halusi erotrua niin ohjelmistoltaan kuin sointikulttuu-r i l taan perinteisest i i suomalaisesia kaupunginorkester ista.Orkesterin perustamisvaiheessa Suomen muusikkokoulutustaoli trimmattu huipputasolle jo vuosikymmenia. Uusi kama'riorkesteri paasi kuorimam keman paelfi - syntyi nuorekas,kehityskykyinen soit taj isto, joka lehestyy orkester isoi t toakamarimusiikillisesta nakitkulmasta. Orkesterin laaja ohjel-misto ulottuu bdokinajasta uusimpae musiikkiin. Vuodesta1993 Tapiola Sinfoniettm taiteellisena johtajana on toiminutranskalainen viul ist i -kapel l imestar i Jean-Jacques Kanto-row, joka tunnetaan intensiivisenii hejoittajma. Huolellisenvalmistautumisen lataus pukautuu esitystilmteessa el?iviiksi,virtuoosiseksi musisoinniksi.

Ylioppilaskunnan Laulajat (YL) perustettiin vuonna 1883ja se on Suomen vanhin suomenkielinen kuorc. Kuoro onsaavuttmut maailmanmaineensa lukemattomilla ulkomaan-kienueilla ja useilla levytyksillaiin. YLrn ohjelmisto kattaateoksia keskiajalta aina kantaesityksiin asti ja kuoro poikkeaa

mieluusti myds kevyen musiikin maisemissa. Koko olemas-saolonsa ajan YL on tyciskennellyt tunnetuimpien suoma-laissavelujien kanssa Sibeliuksesta alkaen. Matti Hybkki onjohtanut kuoroa vuodesta 1980.

Mezzosopramo Monica Grmp nousi vuoden 1989 CudiffinSinger of the World -kilpailun menestyksen jelkeen yhdeksiSuomen kysytyimmeksi esiintyj?iksi. Groop tunnetaan sekeoopperalaulajana, barokki- ja liedtulkkina sekii lukuistenkuorcjen ja orkestereiden solisrina niin koti- kuin ulkomailla.Han on tydskennellyt maailman huippukapellimeslareidenkanssa ja esiintynyt mm. Covent Gildenissa, Ptriisin OpdraComiquessa ja Op6ra Gamierissa, Bavtrian State Operassasekai Napolin, Rooman, Geneven ja Los Angelesin ooppera-talolssa.

Pimisti Folke Gresbeck suoritti diplomitutkinronsa vuonna1997. Vuodesta 1985 hl in on toiminut Sibel ius-Akatemianvakinaisena saestAjAlehtor ina. Gri isbeck on esi inrynytUSA:ssa, Egyptiss?i, Israelissa, Botswanassa, Zimbabwessa ja

useissa Euroopan maissa. Henen ensiesiintymisensa WigmoreHallissa tapahtui vuonna 1993. Grasbeck valitsee usein esiteFt?ivakseen pimomusiikkia Skandinaviasta ja Suomesra wieni

laisklassikkojen ja ravanomaisen romantt isen ohjelmistonsijaan. Vuodesta 1994 h?in on toiminut Viron Festum Finni-cum kulttuurifestivaalin taiteellisena johtajana.

Torlei f Thed6en on yksi Skandinavian arvostetuimmistasoolosellisteistai. Hiin nousi kansainveliseen maineeseen voit-taessaan kolme arvostetrua ki lpai lua vuonna 1985. Rei lunkymmenen vuoden aikana Thed6en on soittanut parhaiden

orkestereiden solistina ympzti maailmaa. H?in on myds vaki-tuinen vierai l i ja lukuisi l la eurooppalaisi l la musi ikki fest i -vaaleilla. Lisaksi hzin on Tukholman Edsberg Music Insti-tuten professori. Levytyksisteen BIS:lle hiinelle on myiinnettymm. Cmnes Classical Awad -palkinto.

Ylioppilaskunnan Laulajat (Helsingfors Universitets mms-ktir) grundades er 1883. Kdren ar den eldsta finsksprAkigakdren i Finland, och har vunnit inrernationell ryktbarhet.YL:s .epertoar spanner dver verk ftan medeltiden ftam tilluruppfiiranden av samtid! musik och kdren air inte hellerfizimmande tbr lattare musik. Under hela sin existens harkiiren samarbetat med kainda finlaindska tonsettare. MattiHyiikki har lett ki,ren sedan tu 1980,

Efter segem i Singer of the World{evfngen i Cudiff Ar 1989blev mezzo-sopranen Monica Groop en av de mest efter-traktade artistema i Finland. Fdrutom att Groop er opera-sAngerska och barock- och lied{olkare uppfteder hon somsolist med kdrer @h orkesfe i sevel Finlmd som utomlands.

Pianisten Folke Griisbeck avlade sin diplomexamen Ar 1997.Sedan ar 1985 verkar Griisbeck som lektor i ackompanje-mang vid Sibelius-akademin. Grasbeck har uppratr i USA,Egypten, Israel, Botswana, Zimbabwe och i ett fleftal euro-peiska l i inder och vel jer of ta att spela pianomusik frAnNorden och Finlmd. Sedm Ar 1994 ar Folke cr?isbeck konsr-nzirlig ledae ftir kulturfestivalen Festum Finnicum i Estlmd.

Torleif Thedden Ar en av de mesr uppskattade cellistema iSkmdinavien. De han 1985 vm tre prestigefyllda ravlingdvar den intemationella uppmarksamheten given. I drygt tioArs tid har Thedeen varit solist med srora orkestrar vatldeniiver He ?ir ockse given gest pA efi flenal europeiska musik-festivaler. Darutiiver tir han professot vid Edsbergs musik-institut i Stockholm. Fdr sina skivinspelningd pa BIS har hanbl.a. tilldelats Cannes Classical Awtrd.

Ein musikalisches Souvenir aus Finnland

1. Sibelius, Johan (Jean) Christian Julius (f865-1957):

Finlandia-HymneJean Sibelius' Komponistenlautbahn erbliihte zu einer Zeit,als Finnlmd das kraftvolle Erwachen nationaler Stimmungenerlebte. Obwohl er in einer schwedischsprachigen Familieaulwuchs, besuchte er ein l innischsprachiges Gymnasiumund kam so mlt dem Kaleyala-Mythos (dem linnischen Na-tionalepos) sowie mit finnischer Literatur in Beriihrung. Sibe-lius' Friihwerken eignet ein sttrker finnischer Chtrakter; imersten Jahrzehnt des 20. Jahrhunderts jedoch begann er ineinem zusehends internationaleren Idiom zu komponierenund sichene sich einen Platz sowohl als fiihrende Gestalt derfinnischen Kultur wie auch, auf intemationaler Ebene, alsFinnlands renommienester Komponist.

Auch wenn Sibelius von finnischer Volksmusik beein-fluBt wd, so hat er ihr doch keine Originalthemen emlehnt.Die Geschichte Finnlands hingegen, seine natiirliche Schcin-heit und vor allem seine Mythologie iibten einen groRen Ein-fluR auf Sibelius' Schaffen aus. 1904 zog er mit seiner Fami-lie in eine Villa (Ainola) nach JeNenpiie, doch besuchte erweiterhin die Musikzenren Europas. Die Zeit nach 1926 wirdoft als das,,Schweigen von J?irvenpai i" bezeichner; runddreiBig Jahre lang verdffentlichte Sibelius kein grdBeres Werk.

Sibelius' symphonische Dichtttg Finlandia ( I 899, tiber-arbeitet 1900) ist eines der beriihmtesten Werke des Kom-ponisten. Er bearbeitere die Hymne 1938 fiir Mannerchor undzehn Jake spAter fur gemischten Chor. Von Anfang an hat dieF inlandia-Hymne eine bemerkenswene Rolle dabei gespielt.nationalfinnische Gefiihle zu niihren; sie wird in der guzenWelt zu iiber hundefl unterschiedlichen Texten gesungen.

2. Nordgren, Pehr Henrik (geb. 19114)rDie ganze Welt wird klagen op.26bPehr Hetrik Nordgren isr in Finnland als Komponist und alseinfluBreiche Gestalt sowohl in der Kunsr- wie in der Volks-musik bekannt. Er srudiene Musikwissenschaft und Kompo-sition in Finnlmd und Japm und hat Werke geschrieben, dietraditionelle japilische Instrumente und Themen enthalten.Die finnische Volksmusik, die ihn seit Mitte der SechzigerJahre interessien, hat seinem Werk neue Dimensionen ver-liehen. Nordgrens Musik ist von einer srarken emotionalen

Botschaft gepragt; seine Werke weisen eine Vielzahl kontras-

tierender Stimmungen und Atmosph?ten auf

Die ganze lVelt wirtl klagen ist eine freie, fantasiemige

Bedbeitung eines alten Volkslieds aus dem Siiden Botbiens

Nordgren ist es gelungen, die einfache. melancholische Melo-

die mit groBer Kunstfertigkeit zu gestalten. Das Stiick ist

1968 entstanden und wurde 1974 vom Komponisten iiber-

arbeitet.

3. Kokkonen, Joonas (1921-1996)l

Der Hades der Viigel - In der Welt der Vollkonmenheit

Joonas Kokkonen zahlt zu den zenffalen vefretem der Nach-

kriegsmusik in Finnlmd, nicht nul als Komponist, sondem

auch als Kompositionsprofessor an der Sibelius-Akademie

sowie als vielseitiger Organisator und Veranstalter' Koklo-

nens Schaffen, obschon klein m Umfeg, ist von ungewdhn-

licher Konsistenz und QualilAt. Er blieb seinem Stil unver-

wmdt feu und widmete sich in keinerlei nemenswerten MaB

den stilistischen Experimenten, die viele andere det zeitge-

niissischen Komponisten schatzten

Der Hades der Vdgel (1959) fiir Mezzosoprm und Or-

chester ist Kokkonens erstes und b€kantestes werk fiir Solo-

stimme ud Orchestet mm hat seine vollen, fubereichen Or-

chesterkliinge und die Natiirlichkeit der Gesmgslinie gelobt.

,1. Sibelius: Wir danken Dir und singen

Wir danken Dit und sin7en war urspdinglich Teil einer aka-

demischen Kiltate aus dem Jahr 1897. l9l3 kehne Sibelius

zu diesem Lied zuiick und bedbeitete es fijt Frauen- (oder

Kinder-) Chor Wi danken Dir und singeu gehdrt auch heute

noch zum Standtdrepertoire fi nnischer Kirchenchiire.

5. Sibelius: AndantinoAm Ende des 19. Jahhundefis wd das rorttseirJlMo (Hom-

septett) die Standddbesetzung fiir finnische Militarkapellen

sowie fiir Amateur-Blechbliiserensembles Fiir ein solches

Ensemble komponierte Sibelius zwischen 1889 und 1891 eine

Reihe von Stiicken - u.a. das hier eingesPiehe Andantino

6. Klami. Uuno (1900.1961):

Suite fiir kleines Orchester op.37 - Marche militaire

Uuno Klamis Laufbahn begann zu einer Zeit. als die Natio-

nalromantik anf ing, neuen Strdmungen zu welchen; man

kann ihn vor allem als einen kosmopolitischen Komponisten

mit eurcpiiischer Ausrichtung bezeichnen. In der finnischen

Musikgeschichte nimmt er einen besonderen Platz ein auf-

grund der An und weise, wie er sich den vorderhand nationa-

l ist ischsten Themen - wie beispielweise dem Kalet 'ala

niihene.Die Suire ftir kleines Orchestet op 37 (1946) ist ein be-

redtes Zeugnis ftit Klamis farbenfrohen und lebhaften Stil. Das

putzmunaere Finale, eine Marche militairc (Allegro Siocoso),ist extrcvenief,e Musik von kamevaleskem Zuschnitt, deten

Stimmung trotz des Titels nicht sonderlich kriegerisch isf.

7. Sibelius: Ein Lied fiir Lemminkiinen op'31 Nr.1

Lemminkainen ist einer der Helden des Kdleval4 - eine ste-

tige Inspirationsquelle fiir Sibelius -, doch die Wone dieses

Lieds stammen tatsachlich von Yrjit weijola Man kdnnte ti,

Lied fii Lemminktiinen (1896) mit den Jagdchiiren einer

Romantischen Oper vergleichen.

8-12. Rautavaara, Einojuhani (geb. 1928): Geiger op.1

Einojuhmi Rautavatras Musik spiegelt verschiedene der mu-

sikalischen Trends wider, die seit dem Zweiten Weltkrieg

Bedeutung erlmgten. Seine Werke sind bekannt fiir ihre zahl-

reichen Symbole. Metaphem und AJchelypen: zu \einem um'

fangreichen Schaffen gehdren Symphonien, Solokonzerte,

Kammemusik und Chorwerke. Sowohl hinsichtlich der sti

listischen Idiome wie der Gattungen ist Rautavaalas Musik

auBerordentlich vielseitig.

Geiger (1952) fiir Streichorchester basien auf stidbott-

nischen Volksliedern. Der Komponist dazu: "lhre ofrmals

wilde. ilchaische Primitivitit brachte in mir eine Saite zum

Klingen; sie stimulienen die Gene, die mir meine bottnischen

Vorfahren vemacht haben .. Das Ergebnis wd eine Reihe

freier Fantasien, zuerst fii. Klavier, speter fiir Streichorches-

tea"

13. Aho, Kalevi (geb. 1949):

Symphonie Nr. 7 (Insektensymphonie) -

zweiter Satz: .,Die Schmetterlinge"

Kalevi Aho begann seine Kariere als ein Symphoniker auBer-

gewiihnlichen Fomats. Neben seinen (bislang) elf Sympho-

nien und groBdimensionierten Kammemusikwerken ist er

vor allem aufgrund seiner Konzefre und Opem bekannt: seine

Werke slellen eine Synrhese zahlreicher stilistischer Elementedar. Aho hat eine angeborene Fahigkeir. gro8e Formen zuentwickeln und zu ordnen. Die monumentale Kraft seinerMusik spricht den Hdrer in eloquenter Weise an.

In den Jairen 1985 bis 1987 komponiene Aho eine sari-rische Oper mit dem^fitel Insektenleb?r. Nach AbschluB derKompositioo wurde er gewahr, daB sie wohl noch zehn Jahreauf ihre Urauffiibrung wmen mlisse; daher entschied et ihrMaterial in eine Symphonie umzuwmdeln. Dle Insektens!-m-phonie ist ein programmatisches Werk, in der die Welt derMenschen de. Welr der Insekren entspricht.

14, Sibelius: Vier Stiicke fiir Cello und Klavier oD.78 -Romanze F-DurDie Romanze F-Dur op.78 Nr. 2 gehiirt zu den zahlreichenMiniaturen, die Sibelius im Ersten Weltkiee komoonierte.Zu jener Zeit vemengten sich Sibel ius f inmziel l i Sorgenmit dem kiinstlerischen Ringen, dem die Finfte Symphonieentsprilg. Einige Kritiker haben diese Stiicke daher als Salon_musik abgetan, doch sind sie sorgf:iltig getrbeitet und auBer-ordentlich reizvoll.

15. Crusell, Bernhard Henrik (1775-1838):Klarinettenquintett Nr.1 Es-Dur op,2 - 2. Satz: RomanzeDer Klarinettenvirtuose und Komponist Crusell hat seinenPlatz in der Musikgeschichre sowohl Finnlands wie auchSchwedens. Er wurde im finnischen Uusikaupunki lNysrad]geboren, als Finnland sich noch unter schwedischer Ober-hoheit befmd, und er verbrachte einen Crol]teil seines Berufs-lebens als Kldinettisr an der Kciniglichen Oper von Stock-holm. Er schrieb eine groBe Menge Kammemusik und Kon-zefre, auBerdem Lieder und eine Oper. Crusell machte sicheinen Namen durch die meisterliche Art, mit dea er seine musi-kalischen Themen durchfihne, durch den ausgewogenen undkunstfenigen Umgang mir der Fom und durch seinen brillan-ten Insmmentalsatz.

Zu Crusells Werken fiir Klarinette gehdren drei Kon-zerte. drei Quartette ftir Klarinette und Streicher und dreiDuos fiir zwei Kltrinerten. Sein Insmmentalsril ist sewmdlund ausgesprochen musikanri .ch. In den euartett in kannman die einzigmige F?ihigkeit des Komponisten beobachren,ein Thema in interessmter - und fiir seine Zeit h6chst unse_wdhnl icher - An und Weise zu prasenl ieren.

l6-18. Sibelius: lDrei Stiicke] fiir KlavrerSibelius schrieb serne [Drei Stilcke] (1885) kurz nachdem ersein Studium am Helsinki Musikinstitur mgefangen haue: Essind ein ruhig flreBendes [Andante] in Es-Dur, ein ebenmiiBiges, traditionelles [Menuetto] in a-moll und ein zanes,lyrisches [Tempo di wlse] in A-Dur Es ist alles andere alssicher, daB die Sri.icke eine Gruppe bilden sollten: Tirel, Tem,poangabetr und dynamische Vorschriften fehlen v6llig.

19. Kokkonen: Requiem - Sanctus & BenedictusWie viele andere Komponisten schrieb Kokkonen sein R?-quiem tn d,en spaten Jahren seiner Laufbahn (1981). DieArbeit dam wurde beeinfluBt von der langen Krmkheir unddem schlieBlichen Tod seiner Fiau. Die Musik aber wird nichrvon Qual und Furcht gepdgt, sondem von Trost; KokkonensRequiem ist wohl eines der hel lsten und verscihnl ichstenWerke seiner Gattung.

20. Sibelius: Symphonie Nr.6 - 3. Satz: ptro vivaceBereits 1914/15 skizzierte Sibelius Ideen fiir seine S?c,trreSymphonie, doch erst 1923 wurde das Werk vollender. Erselbst b€zeichnete die Symphonie als ,,sehr ruhig in Chdakterund UmiB". Das Scherzo fteilich ist ein frisches. bodensten-diges Stiick mit einem insisrenten trochiiischen Rhvthmus.

21. Klami: Suomenl inna op.30Die Ouveniire Suomenlinna (1940) ist eines der nationalis-tisch gefiirbtesten Werke von Klami. Es wurde zr d,er Zeitkomponieft, als Finnlild in den Zweiten Weltkrieg hineinge-zogen wurde. Der patr iot ische Aspekt von Suomenl innaerwies sich als kontrovers: man empfand es als zu kJiegerischund zu ,,finnisch". Die originale Partitur ging wehrend desKrieges verloren, so daB Klami das Stiick 1944 neu schrieb.

brass partout wurde 1991 gegriinder und fiihft ein breitesSpektrum m Musik von Pezelius bis Takemitsu sowie eieenskomponief le und neu arangiene Werke auf. L nrer der iei-tung von Hermann Biiumer prasentiefi das Ensemble thematische Programme in ve$chiedenen Stilen aus einer Vielzahl von Laindem und Epochen.

Der Jubi late Chor besteht sei t 1967 und entwickelte sichschnell zu einem der renommienesten Kammerchdre Finn-lands. Heute reicht das Repenoire des Ensembles vom Gre-gorianischen Choral bis zu Werken der Avantgarde. Unterseiner Gdinderin und Leiterin Astrid Riska tritt Jubilate inFinnland und im Auslmd auf.

Das Ostrobothnian Chamber Orchestra wurde 1972 ge'griindet und ist seit 1989 Berufsorchester. Von Anfang anwurde das Ensemble von dem Dirigenten utrd Geiger JuhaKangas geleitet. Das Orchester hat eine Reputation erlmgtfrir die B.eite seitres Repertoires und seine individuelle Klmg-lichkeiti es presentiert Musik unterschiedlichster Zeiten, hat

aber eine vorliebe fit die zeitgendssische Musik Fimlmds.

Das Lahti Symphony Orchestra (Sinfonia Lahti) ist eines

der hetrofiagendsten Orchester Nordeuropas. Fiir seine Ein-spielungen - nicht zuletzt der Musik von Sibelius hat es

eine Vielzahl wichtiger Preise erhalten. Das Ensemble hat diegesamte Orcheslermusik von Joonas Kokkonen aufgenom-men; seit 1992 widmet es sich mit Auffiihruf,Sen und Ein-spielungen der Musik seines Compose.-in-residence Kalevi

Aho. Das Lahti Symphony Orchestra konzertiefte in Deutsch-land, St. Petersburg, Frankreich, Schweden, Spanien, Grots-britamien, Japan und New York.

Osmo Venskii begm seine Berufslaufbahn als Kldinettist.

1982 gewam er den ersten Preis in der Besanqon Intemational

Young Conductor's Competition und ist nunmehr Musika-

lischer Leiter des Lahti Symphony Orchesta und Chefdiri-gent des BBC Scott ish Symphony Orchestra. Mit seinem

ungewiihnlich groBen Repenoire ist er intemational gefragt.

lm Dezember 2000 verlieh der finnische President OsmoViinska die Pro Finlandia Medaille in Anerkennung seiner

Leistungen mit dem Lahti Symphony Orchestra.

Der Dirigent Ulf Sdderblom hat besonders mit seitren Aui:

fiihrungen von Opem und groBfomatigen Vokalwerken auf

sich aufmerksam gemacht; er isr ein unermiidl icher Fi i r-

sprecher der zeitgeniissischen finnischen Musik. Als Chor

leiter hat er auBerdem zahlreichen groBeren, in Finnland bis

dalo unbekannlen werl ,cn den Boden berei tet .

Die Tapiole Sinfonietta wurde 1988 gegriindet. Das Orches-Ier saihl te seine Mitgl ieder aus den besten Musikern derjiingeren Generation aus, und das Ergebnis wil ein jugend-

liches. geschmeidiges Ensemble, das sich dem orchestralen

Musizieren vom Stmdpunki der Kammemusik aus widmete.1993 emannte das Orchester den franzijsischen Geiger undDirigenten Jean-Jacques Kantorow zu seinem KiinstlerischenLeiter. Seine sorgfiiltige Probenarbeit schliigt sich bei den

Konzenen in lebhaftem. vifruosen Musizieren nieder.

Der Universitiitschor Helsinki (YL), 1983 gegriindet, ist der

el teste f innischsprachige Chor Finnlands, und er genieBt

minleNeile eine auBerordentliche weltweite Reputation. Das

Repenoire von YL reicht von mittelalterlicher Musik bis zu

den jiingsten werken der Modeme; zugleich ist der Chor in

der Populmusik zu Hause. Stets hat YL mit fiihrenden fin-

niscben Komponisten zusammengearbeitetl seit 1980 wird

der Chor von Matti Hyiikki geleitet.

Seir ihrem ErfolS bei der Cardiff Singer of the World Com-petition 1989 hat sich die Mezzosopranistin Monica Groopzu einer der gefragtesten linnischen S?ingeinnen entwickelt.Monica Groop ist gleichermaBen versiert im Opern- undLiederfach. der Bdockmusik und als Solistin mit verschie-

denen Chdren und Orchestem in Finnland wie im Ausland.

Der Pianist Folke Griisbeck studiene b€i Tamo Huovinen,

Mario Curcio-Diamond und Erik T. Tawaststjema. An der

Sibelius-Akademie erhielt er 1997 den Master of Music. Er

ist in den USA, Agypten, Israel, Botswana, Zimbabwe und invielen europaischen L:indem aufgereten, wobei er ofi skan-

dinavische und finnische Klaviemusik aufgefiihn hat. Seit

1994 ist er K0nstlerischer Leiter des Festum Finnicum Kul-

turfestivals in Estland.

Torleif Thed6en ist einer der beriihmtesten Cellisten Skandi-

naviens. 1985 wurde er durch den Sieg bei drei wettb€wer-

ben bekannt. Er hat weltweit mit bedeutenden Orchestern

konzeniert und ist regelm?iBiger Gast bei zahlreichen europ:iischen Musikfestivals. AuBerdem isl er Professor am Eds-

berg Musikinstitut in St@kholm. Der Cmnes Classical Awud

isr nur eine der vielen Auszeichnungen. die er fiir seine BIS-

Einspielungen erhalten hat.

Un souvenir musical de Finlande

1, Sibelius, Johan (Jean) Christian Julius (f865-1957)r

Hymne FinlandiaLa cadere de compositeur de Jeil Sibelius s'€pmouit A unmoment oir la Finlande vivait un puissant r6veil de sentimentsnat ionaux. M€me s' i l grandit dans une famil le de langue.uCdoise. i l f rdquenra un lycde f inlmdais el v int ainsi en con-tact avec la mythologie du Kalevala (l'6pop6e nationale fin-landaise) et avec la litt6mture en finlandais. La musique pre-mibre de Sibelius montre un fort caractdre finlandais maisdans la premibre ddcennie du 20'siecle, il se mit de plus enplus d dcrire dos un style d'orientation plus intemationale.Sibel ius r6ussi t i r occuper une place permanente commefigure de proue de la culture linlmdaise et, sur le plan inter-nat ional, comme le compositeur le plus considdr6 de laFinlmde.

MCme si Sibelius fut influencd par la musique folklo-.ique finlandaise, il n'emprunra pas de thCmes directement decette source. L 'histoire, la beaut6 naturel le et, surtout, lamythologie de la Finlande exercerent cependant une foneinfluence su I'cuvre de Sibelius. En 1904. lui et sa famillem6nagerent dms une maison (Ainola) e JaNenpea mais lecompositeur continua de voyager txaucoup dans les centresmusicaux de I'Europe. On pdle souven! des annees suivilt1926 comme de celles du "Silence de Jervenpea"; pendantcette pdriode d'une trentrine d'anndes, Sibelius ne publia pasd'cuvre majeure.

Le podme symphonique Finlandia (1899. rdvis6 en 1900)de Sibelius est I'une des pieces les plus cdldbres du compo-siteur Il mmgea I'hymne pour ch@ur de voix d'hommes en1938 et pour ch@ur mixte dix ans plus tdd. DCs le ddbur,l'Hymne Finlandia a joud un r6le remdquable dans le soutiendes sentiments nationaux finlandais et il est chmtd partoutdans le monde sur des centaines de textes diffdrents.

2. Nordgren, Pehr Henrik (n6 en 1944):Tout le monde se lamentera, op,26bEn Finlande, Pehr Henrik Nordgren est connu comme com-positeur et figure influente en musique artistique et folklo-rique. Il a 6tudi6 la musicologie et la composition en Finlmdeet au Japon et il a 6crit de la musique qui pr6sente des instru-ments e! thCmes traditionnels japonais. La musique folklo-

rique finlmdaise - qui l'interesse depuis environ 1965 aaussi aiout€ de nouvelles dimensions a son @uvre. La mu-sique de Nordgren se cdact6rise par un fon message 6mo-tionnel; ses compositions offrent une vari6t€ d'humeurs etatmospneres contraStantes.

Tout le monde se lamentera est une adaptation libre dugenre fantaisie d'un vieux choral populaire de I'Ostrobomiedu sud. Nordgren a r6ussi d pr6senter la m6lodie m6lanco-lique simple avec b€aucoup d'm. La piCce date de 1968 et lacompositeur I'a r€vis6e en 1974.

3. Kokkonen, Joonas (1921-1996)l

Les Enfers des oiseaux - Dans le monde de la perfectionJoonas Kokkonen fut l'une des figures centrales de la mu-sique finlandaise de I'aprds-guene, non seulement commecomposileur mais aussi comme professeur de composition eI'Acaddmie Sibelius et comme organisateur el administ8teuraux talents vtrids. La production de Kokkonen, quoique dequantit6 modeste, est de qualitd exceptiomellement constilteet 6lev6e. Il resta femement 6dCle a son propre style et ne seconsacra pas tellement aux expdriences stylistiques favorisdespar lml d aulres compositeur. contemporains.

Les Enfers des oiseaux (1959) pour mezzo-soprano etorchestre est la premiCre et la mieux connue des euvresvocales solos avec orchestrc de Kokkonen: elle s'est m€rit€des €loges pour ses sonori t€s orchestrales color6es et lenaturel de sa ligne vocale.

4. Sibelius: Que I'hymne d'honneur r6sonne maintenant

Que I' hymne d' honneur r6sonne maintenail faisait orginelle-ment pmie d'une cmtate acaddmique ecrite en 1897. Sibeliusretouma Ar h chanson en 1913 et I'arangea pour cheur devoix de femmes (ou d'enfants). Que I'hymne d'honneur re-sonne maintenant est rest6 au rdpertoire de base des chonlesparoissiales fi nlandaises.

5. Sibeliusr AndantinoA la fin du l9e siacle, le torNiseitsiko ("septuor pour cors")6tait la combinaison instrumentale courmte pour les orches-tres de bataillons et ensembles de cuivres amateuN finlandais.Sibelius composa un cenain nombre de pieces pour un telensemble - y compris l' Andant ino sv ce disque entre 1889e r I 8 9 1 .

6. Klami, Uuno (1900-1961):

Suite pour petit orchestre, op.37 - Marche militaire

La canilre d'Uuno Klami ptiy son essor d un moment oi le

sentiment national commeneait i c6der le pas i de nouveaux

courants; il peut Ctre vu sunout comme un compositeur cos-

mopol i te i l 'or ientat ion europEenne. I l occupe une place

sp6ciale dms I'histoire de la musique finlandaise tr cause de

la mani ire dont i l r rai ta les ru.;et . le\ plus ourenemenl nat io

naux, le Kalercld par exemple.La Suite pour petit orchesil'e, op.3'7 (1946) met trCs en

6vidence le style colord et spir i tuel de Klami. Le Joyeuxfinale de la suite. lae Mar.he militaire (Allegro giocoso) est

de la musique extravefrie il l'atmosphere camavalesque dont

I'humeur, malgre le titre, n'est pas particuliarement gueridre.

7. Sibelius: Un chant pour Lemminkiiinen, op.3l no I

Lemminkainen est l un des h6ros du r(a/e|ala - une source

r6guliere d'inspiration pour Sibelius mais le lexle de celte

chanson est en fait d'Yrjii Weijola. Uz chant pour Lemntin'

kr j inen (1896) est comparable e un cheur de chasse d unop6rr romantique,

8-12. Rautavaara, Einojuhani (n6 en 1928):

Violoneux, op. lLa musique d'Einojuhani Rautavaara ref late plusieurs des

courants musicaux qui se sont rdpandus depuis la secondeguerre mondiale. son @uvre est connu pour ses nomttreux

symboles, metaphores et ilch€types et son rmposante procluc-

tion renfeme des symphonies, concenos solos. de la musique

de chambre el des euvres chorales. Sa musique est extrCme-

ment vari6e en temes de style et de genre.

lliolonew (1952).potr otcheslre ar cordes, repose sur des

airs populaires de la Botnie du sud. Le compositeur dcr i t :

"Leur primitivisme souvent sauvage, archalque, fit vibrer une

corde en moi, st imulant Ies genes h6ri t6s de mes ancetres

botniens-. . Le rdsultat ful une s6rie de fantaisies l ibres,

d'aboid pour piuo et ensuite pour orchestre d cordes."

13. Aho, Kalevi (nd en 1949):

Symphonie no 7 (Symphonie des insectes) -

second mouvement: "Les papillons"

Kalevi Aho commenga sa cani i re comme symphoniste de

cal ibre except ionnel. Homis ses ( jusqu i maintenant) onze

symphonies et cuvres de chambre importantes, il est aussi

connu pour ses concei los et op€ras; ses euvres sont une

s)nthase de plusieurs 6l6ments stylistiques. Aho possdde unehabilit6 inn6e pour construire et regler de gmndes structuresfomelles. Le pouvoir monumental de sa musique parle 610-quemment d l auditeur

Entre 1985 et 1987. Aho composa un opdra sat i r ique

intituld tie d'insectes. Apres I'avoir termin6, Aho compris

qu il se pounait qu'il attende dix ans pour Ctre cr€e; c'est

pourquoi il d6cida de transfomer son mat6riel en symphonie.

La Symphonie des rrseales est une cuvre i programme oil le

monde des humains reflEte le monde des insectes.

l , l . Sibel ius:

Quatre Pidces pour violoncelle et piano' op.78 -

Romance en fa majeurLa Romanae en fa majeur, op.78 no 2, est l 'une des nom-

breuses miniatures que Sibelius composa pendant la premicre

guerre mondiale. A cette 6poque, les soucis f inanciers de

Sibet ius dtaient compl iqu6s par les lut tes art ist iques qu' i l

vivait avec la.iilquiAme symphonie. C'est pourquoi cenalns

commentateurs ont 6cme ces pidces comme €tant de la mu-

sique de salon mais la musique est soigneusement compos6e

et tras a(myante.

15. Crus€l l , Bernhard Henrik (1775-1838):

Quatuor pour clarinette no I en mi b6mol maieu( op.2 -

second mouvement: Romanze

Le clar inett iste vir tuose et compositeur Crusel l a sa place

dans I'histoire musicale de la Finlande et de la Sudde. Il est

n6 d Uusikaupunki [Nystad], Finlande, quand ce pays 6tai i

encore sous le contr6le suddois, et il passa une grande panle

de sa vie professionnelle comme clainetriste tr I'Opdra Royal

i Stockholm. ll produisit une vaste quantit6 de musique de

chambre et de concenos; il 6crivit aussi des chansons et un

op6ra. Crusell atreignit la renomm6e pour la maniere magis

lrale donr r l developpa le. lheme\ dans \a mu\ique pour son

trai tement 6qui l ibr6 et art ist ique de la forme et pour sa

brillante 6criture instrumentale.

Les euvres pour clarine(e de Crusell incluent trois con_

certos. trois quatuors pour clarinette et cordes et trois duos

pour deux clar inettes. Son €cr i lure pour I ' instrument esl

habile et attrayante pour l'interprdte. Dans les quatuors. nous

pouvons voir I'unique habiletd du compositeur i prdsenter untheme d'une manidre interessante et. pour le temps. tres

originale.

l6-18. Sibelius: lTrois Piaces] pour piano

Sibel ius dcr iv i t les [Trois Pi?ces] (1885) peu aprds avoircommenc6 ses 6tudes ir I'Institut de Musique d'Helsinki: ellesse composent d'un lAndantel en mi bdmol majeur coulantavec calme. d' tn lMenuetto] en la mineur sol ide et t radi-tionnel et d un [Tenpo di talse] en la najeu dellcat etlyrique. Rien n'indique avec cefritude que les piCces devaientfomer un groupe; les titres et les indications de tempo et denuances sont totalement absents,

19. Kokkonen: Requiem - Sanctus & BenedictusComme tant d 'autres compositeurs. Kokkonen 6cr iv i t sonRequiem assez tard dans sa caniire (1981). Le travail sur leRequiem fil affecte par la longue maladie et eniin le d€cds dela femme du composileur. La musique se caractddse non parI'angoisse et la peur mais par la consolation et on peut direque le Requiem de Kokkonen est I'une des euvres les plusclaires et les plus r€confo(antes de son genre.

20. Sibelius:Symphonie no 6 - troisitme mouvement: Poco vivaceSibel ius commenea I esquisser des iddes pour sa si-r i im.sJntphonie en 191,1-15 ddjd mais I 'cuvre ne fut Iermin€equ'en 1923. l l qual i f ia lui-m€me la sir i ime sJmphonie de"tr!s sereine de caractdre et de configuration". Le scherzocependant est une pidce piquante, tere i tene. avec une pul-sation trochaique insistante.

21. Klami: Suomenl inna, op,30L ouverture Suomenl inna (1940) est I 'une des cuvres al laplus grande couleur nationale de Klami. Elle ful 6criIe d unmoment oi i la Finlande venait d 'Ctre entrain6e dans la se-conde guene mondiale. La nature patriotique du sujet de Sao-menlinnd devait efie sujet il controveNe; i] 1ut pergu commetrop guenier et trop "finlandais". La pafrition tut perdue pen-dant la guene et Klami 6crivit !r nouveau la pidce en l94zt.

brass partout fut fond€ en 1991 et ex€cute un vaste choix demusique, de Pezelius d Takemitsu en plus d'euvres sp6ciale-ment compos€es et de nouveaux mangements. Sous la direc-t ion de Hermann Biumer. I 'ensemble prdsente des programmes lhdmatiques de musique de sryles varids, d'un grandnombre de pays et d'epoques.

Le cheur Jubi late naquit en 1967 et se d6veloppa rapide-ment en I'un des cheurs de chambre les plus dminents de laFinlande. Son rdpenoire couvre aujourd'hui le chant gr€go-rien aux euvres d'avanFgarde. Sous la direction de sa fon-datice Astrid Riska, Jubilate se produit en Finlande et sur lascene intemationale.

Fond€ en 1972, I'Orchestre d€ Chambre Ostrobotnien estun ensemble professionnel depuis 1989. Dds ses d6buts,I'orchestre a 6td place sous la direction du chet' d'orchestre elvioloniste Juha Kangas. La formation est devenue r6putdepour l'6tendue de son rdpefioirc et sa sonoritd individuelle,jouant de la musique de diffdrentes p6riodes mais avec unepredi le. l ion pour le mu.rque i in lrndarse contemporaine.

L'Orchestre Symphonique de Laht i (Sinfotr ia LahI i) esldevenu l 'un des ensembles les plus remarquables des paysnordiques avec de nombreux pr ix presl igieux d son Creditpour ses disques, surtout de la musique de Sibel ius. L or-chestre a enregistrd l int6grale de la musique orchesrmle deJoonas Kokkonen et. depuis 1992, il ex6cute et enregistre lamusique de son compositeur resident, Kalevi Aho. L'Orches-tre Symphonique de Lahti a visitd 1'Allemagne, SainfP6ters-bourg, la France. la Suede, ]'Espagne, la Gmnde-Bretagne, leJapon et New York.

Osmo Viinskii a commenc6 sa ca(idre musicale profession-nelle comme cldinettiste. Il a gagnd le premier prix du con,cous inlemational pour jeunes chefs d'orchestre de Besangonen 1982 et il est maintenant directeur musicai de l OrchestreSymphonique de Lahti et principal chef de I'Orchestre Sym-phonique Ecossais de la BBC. Il est de plus en plus demanddsur la scdne intemationale et son rdpertoire esl exceplionnellemenl 6tendu. En decembre 2000, le prdsident de la Finlmderemit ir Osmo Viinska h m€daille Pro Finlandia en reconnais,smce de ses fussites avec I'Orchestre Symphonique de Lahti.

Le chef d'orchestre Ulf Siiderblom est paniculierement re-marqui pour ses interpr6tations d'opdras et de grande mu-sique vocale; il a 6t6 un promoteur infatigable de la musiquefinlandaise cootemporaine. En tant que chef de cheur, il aau.. i e le un pronnier lour Lle nombreu.e. eurre. maieure-prdcddemment inconnues en Finlande.

La Sinfonietta Tapiola fut fondde en 1988. L'orchestre a

choisi ses membres pilmi les meilleurs musiciens nouvelle-

ment diplomds et le produit l inal fut un ensemble jeune e!

souple qui s'approcha de la musique orchestrale e pafrk de lamusique de chambre. En 1993, I 'orchestre choisi l le violo

niste et chef d'orchestre frangais Jean-Jacques Kantorowcomme directeur anistique. Sa pr6puation soign6e se refllte

dans la musique anim6e et virtuose joude en concert.

Le Ch@ur d€ I 'universi t6 d'Helsinki (YL), fondd en 1883.

est le plus ancien cheur de langue nnlandaise en Finlande eIjouir maintenant d'une r€putat ion mondiale enviable. Le

r6penoire d'YL s'dtend de la musique mddievale aux toutes

demieres @uvres modemes et le cheur est tout aussi A I'aiseavec la musique populaire. YL a travai l ld avec d'6minents

compositeurs finlandais tout au long de son existence. Matti

Hyiikki dirige la fomation depuis 1980

Depuis son succds au concouts "Singer of the world ' de

CardifT en 1989, le mezzo-soprano Monica Groop est deve-nue I'une des canlatrices les plus recherch6es de la Finlande.

Monica Groop est tout aussi i l'aise i l op6ra et en musique

baroque que dans des lieder et comme soliste avec diffdrents

cheurs et orchestres, en Finlande ou panout dans le monde.

Le pianiste Folke Griisbeck a dtudi6 avec Tamo Huovinen.

Maria Curcio-Diamond et Erik T. Tawaststjema. Il obtint une

maitr ise en musique d I 'Academie Sibel ius en 1997. l l s estproduit aux Etats-Unis, en Egypte. Israel. au Botswana el

Zimbabwe ainsi que dans plusieurs pays europ€ens, Jouantsouvent de la musique pour piano scandinave et llnlandaise.

Il est directeur afiistique du lestival cultuiel Festum Finnicum

en Estonie depuis 199,1.

Torlei f Thed6en est l 'un des violoncel l istes les plus €minents

de la Scandinavie. Il se fit connaitrc en i9lJ5 en gagnanr trois

concours majeurs. Il s'est produit avec des orchestres impor-lants panou! au monde et il a 616 aussi un invit6 r€Sulier:i denombreux fesl ivals de musique europ6ens. I l enseigne )l lnstitut de Musique Edsberg i Srockholm. Le Prix Classiquede Cannes n est que I'une des nombreuses distincdons qu'il agagn6es pour !es eilegistrements sur BIS.

Sibelius: Finlandia-hymni Finlandia hymnOi, Suomi, katso Sinun päiväs koittaa, O Finland, look, your dawn approaches,yön uhka karkoitettu on jo pois And the night is dispersed, dark and long,ja aamun kiuru kirkkaudessa soittaa Hear how the voice of the lark mixes with sighing space,kuin itse taivahan kansi sois, Soon the skies will be filled with jubilation.yön vallat aamun valkeus jo voittaa See how the night flees and you breathe freely again.sun päiväs koittaa, oi synnyinmaa. Your morning dawns, o country dear.

Oi nouse, Suomi nosta korkealle Rise high, our country, newly raised from darkness.pääs seppelöimä suurten muistojen Meet the waiting day, free and open,oi nouse Suomi, näytit maailmalle With the same power you showedsa että karkoitit orjuuden When you broke asunder the yoke of slavery.ja ettet taipunut sa sorron alle Repression never bowed you to the ground.on aamus alkanut, synnyinmaa. Your day has dawned, o country dear.

Text: V.A. Koskenniemi (1885-1962), from ”Latuja lumessa” (‘Ski Trails in the Snow’; 1940). Translation: BIS

Kokkonen: Täydellisyyden maassa In the World of PerfectionOlin maassa onnekkaassa I was in the world of happiness,olin täydellisyyden maassa I was in the world of perfection,ja kaikki ihmeet näin: And I saw all the miracles.Se, mikä on täällä väärin, That which is wrong here,on siellä oikeinpäin, Is right there;on siellä ylenmäärin That of which we have little mitä täällä vähän on, Is plentiful there;mikä täällä on pimeätä, That which is here in darkness,on loistoa auringon Is sunshinesen kukkakedoilla. Itä On its field of flowers.on siellä länsi. Sitä There east is west.minä maata vaelsin. I was wandering in that world.Vaan seikkoja salatuita I merely sensed secret thingssen seudun aavistelin. About its region.Ei soittaen metsän puita The wind did not sing tuuli hymissyt, In the trees of the forest;yksikään lintu siellä Not a single birdei laulua virittänyt. Took up its song there.Olin kummallisella tiellä: I was on a curious road;yksikään lintu siellä Not a single birdei laulua virittänyt. Took up its song there.

3

1

28

Ja aamu koivukummun taakse luo ruskon maan, And, behind the birch knoll, the morning reddens the ground, ja valkorintain puiden rungot se peittää kullallaan And it covers the white trees’ trunks with goldja puiden oksiin aamunkoitto luo aarteitaan. And daybreak casts its treasures on the trees’ branches.

Mut aamun nousten laulun kaihon taas linnut saa But, as the day breaks, the birds again yearn to singja laulut kilvan kaikuilee ilon lyöden raikuaa. And the songs, in competition, resound with happiness.Nyt lemmen taikavoimaa koittaa vaan nuoruus saa. Now only youth may receive the magical power of love.

Lähtee nuori Lemminkäinen lemmen kultakummun luo, Young Lemminkäinen departs for the golden knoll of love,lemmen haltijattarelle uhriks’ sydämensä tuo. He brings his heart as a sacrifice to the guardian spirit of love. Suonissansa uhritulta polttaa lempi nuoruuden. In his veins youthful ardour kindles a sacrificial fire.Uhrilehto, lemmenlehto ompi luonto keväinen. The sacrificial grove, the grove of love is a vernal countryside.

Oi, on pyhitetty lemmenlehto! Oh, it is the sacred grove of love!Oi, on elämäni nuoruus! Oh, it is my life’s youth!Terve Lemminkäinen! Hail, Lemminkäinen!

Text: Yrjö Weijola

Kokkonen: Sanctus & Benedictus Sanctus & BenedictusSanctus, sanctus, sanctus, Holy, holy, holy Lord,Dominus Deus Sabaoth. God of hosts.Pleni sunt cæli et terra gloria tua. Heaven and earth are full of Thy glory.Hosanna in excelsis. Hosanna in the highest.Benedictus qui venit in nomine Domini. Blessed is he who cometh in the name of the Lord.Hosanna in excelsis. Hosanna in the highest.

Production dataRecording information and source CDs: see following page.Cover text compiled by Heidi Partti, 2001, after originals by Fabian Dahlström, Christoph Schlüren,

Tero-Pekka Henell, Johannes Bruggaier, Nils M. Schinker, Kalevi Aho, Andrew Barnett, Einojuhani Rautavaara, Anne Weller and Folke Gräsbeck

Translations: Andrew Barnett (English); Marit Lindqvist-Hägerfelth and Leif Hasselgren (Swedish); Horst A. Scholz (German); Arlette Lemieux-Chené (French)

Booklet sub-editing: Andrew Barnett, William Jewson, Leif HasselgrenTypesetting, lay-out: Kyllikki & Andrew Barnett, Compact Design Ltd., Saltdean, Brighton, EnglandColour origination: Jenson Studio Colour, Leeds, England

BIS CDs can be ordered from our distributors worldwide. If we have no representation in your country, please contact:BIS Records AB, Stationsvägen 20, S-184 50 Åkersberga, SwedenTel.: 08 (Int.+46 8) 54 41 02 30 • Fax: 08 (Int.+46 8) 54 41 02 40e-mail: info@bis.se • Website: http://www.bis.se

This compilation © & 9 2001, BIS Records AB, Åkersberga.

19

30

ll,4l Recording dala: May 1996 / May 1997 ar Tapiola Church, Finland / Nolember 1998 at the Tapiola Concefr Hall, Fin]ild. Frcm BIS-CD-998Producer: Jens Braun. Baiance engineer/Tonmeister: Jens Braun. Digital ediring: Jens Braun, Thore BrinkmannNeummn microphones; Studer 961 mixer; Fosrex D-10 DAT recorder; Stax headphones

[2] Recording data: Seplember 1996 at Snellman-Salen, Kokkola, Finland. Fnn BIS-CD-826Producer: Jens Braun. Balance engineer/Tonmei$er: Jens Braun. Digital editing: Jens BraunNeummn microphones; Studer 961 mixer Fostex PD-2 DAT recorder; Stax headphones

[3] Recording data: May 1990 at the Church of lhe Crcss (Ristinkirkko), Lahti, Finlmd. Frou BIS-CD-485Producer: Robert von Bahr. Recording engineer: Roben von Bahr Digital editing: Roben SuffNeumann microphones; Studer 961 mixer; Sony PCM Fl digital recoding equipment

[5] Recording data: July 1999 a! Furuby Church. S|\eden. From BIS-CD-I051Producer: Ingo Petry. Balmce engineer/Tonmeisier: Dirk Lildemann. Digital ediling: Mdin NagomiNeummn microphonesi Studer AD 19 A D convener; Yamaha O2R mixer; Genex GX8000 MOD recorder; Stil headphones

[6] Recording data: March 1996 at the Tapiola Conce{ Hall. Finland. From BIS-CD-806Produceri Jens Braun. Balance engineer/Tonmeisten Jens Braun. Digital editing: Jens BraunNeumann microphones: Studer 961 mixer; Fostex D-10 DAT recorder; Stax headphones

[7] Recording datar January 2000 at the Church ofthe Cross (Ristinkirkko). Lahti, Finlmd. F/ot BIS-CD-III5Producer: Robert Suff. Balance engineer/Tonmeister: lngo Petry. Digital editing: Annetre Riechers. Thore BrinlmannNeumann microphonesl Sluder AD 19 microphone pre-amplifier: Yamaha O2R mixerl Genex GX 8000 MOD recorder; Stax headphones.

[8-12] Recording data: November 1997 at the Tapiola Concen Hall, Finland. From BIS-CD-g10Producer: Ingo Petry. Balmce engineer/Tonmeister Ingo Petry. Digital editing: tngo PelryNeumann microphones; Studer 961 mixer: Tascm DA-P1 DAT recorder: Stax headphones

I I 3] Recording daia: Jmudy 1998 at the Church of fte Cross (Ristinkirkko), Lahti, Finland. From BIS-CD-936Producer: Robert Suff. Balance engineer/Tonmeisrerin: Mtrion Schwebel. Digilal editing: Jeffrey GinnNeummn microphones; Studer AD l9 microphone pre,amplilier; Yamaha O2R mixer: Genex GX 8000 MOD recorder; Stax headphones

I l4l Recording data: September 1996 at Danderyd Grammar School (Danderyds Gymnasium), Sweden. From BIS-CD-817Producer: Robert von Bahr. Balance engineer/Tonmeister: Jens Braun. Digital ediling: Thore BrinkmmnNeummn microphonesi Studer 961 mixer; Fostex D-20 DAT recorder. Stax headphones

u5l Recording data: May 1995 at the Church ol lhe Cross (Ristinkirkko). Lahli. Finland. From BIS-CD"711Producer: Ingo Petry. Balmce engineer/Tonmeisler lngo Petry. Digital ediling: Stephm RehNeumann microphones; Studer 961 mixei Fostex D 20 DAT recorder: Stax headphones

ll6-181 Recording dala: November'1999 at Danderyd Grammar School (Danderyds Gymnasium).S\|eden. From BIS-CD-1067Producer: Uli Schneider. Balmce engineer/Tonmeister: Uli Schneider Digital editing: Uli SchneiderNeummn microphones; Suder mixer: Genex GX 8000 MOD recorderi Slax headphones

ll9l Recording dara: May 1991 at the Church of the Cross (Ristinkirkko). Lahti, Finlmd. F/or BIS-CD-508Produceri Robert von Bahr. Recording engineer: Roben von Bahr. Digital edilingr Siegbert EmstNeummn microphones; SAM 82 mixer and mixer by Didrik De Geer, Stockirolm 1990; Foslex D-20 DAT rccorder

[20] Recording dala: June 1997 at the Church of the Cross (Ristinkirkko), Lahli, Finland. F/om BIS-CD-861Producer: Robert Suff. Balance engineer/Tonmeisler: lngo Petry. Digital editingr Jeffrey GinnNeumann microphones; Studer 961 mixer; Foslex PD-2 DAI recorderi Stax headphones

[2 l] December I 993 at the Church of the Cross (Rislinkirkko), Lahti. Finland. From BIS-CD-696Producer: lngo P€try. Balance engineer/Tonmeister: InSo Petry. Digital ediling: Jens BraunNeummn microphones; Studer mixer; Fostex D-20 DAT recorder; SIax headphones. A 20-bit recording

l l

Other oufstonding B/S recordings of Finnish music inc/ude:

ffi@16DIS.rd,

E. IN "O J U H A T { I R A U TA V A A R A

03;ilo vANsKA,O N ' Y O R C H E S T R A

. P E T R I A L A N K O . ! r u r E

ffiffi

Ioulun Ihmemaa-

c t ' " ; . . - . . w , ,n r i " r lan . l

Lahden kaupunginorkesteri / Osmo V?insk2ihden husiikuuoffieokuorohubptru I TerH rod€n