AV H3/2013AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖIDEN ERIKOISLEHTI

Moniammatillinen kuntoutus

Ensitieto sairastuneen ja läheisen tukena

Sairastumisen kriisi

2 AVH 3/2013

TEEMANAEnsitieto

AVH-lehden aikataulu

Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa.12. vuosikertaISSN-L 1458-6312ISSN 1458-6312 (Painettu)ISSN 2323-4504 (Verkkojulkaisu)ISSN 1459-3955 (Äänilehti)Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

JULKAISIJAAivoliitto ry

YHTEYSTIEDOTSuvilinnantie 220900 Turkup. 02 2138 200, f. 02 2138 210info@aivoliitto.fietunimi.sukunimi@aivoliitto.fiwww.aivoliitto.fi www.sunnanvind.fi

TOIMITUStoimitus.avh@aivoliitto.fiPäätoimittaja Tiina Viljanenp. 040 833 1511, 02 2138 292tiina.viljanen@aivoliitto.fiToimituspäällikkö Päivi Seppä-Lassilap. 040 715 5198, 02 2138 262paivi.seppa-lassila@aivoliitto.fiToimitussihteeri Hanne Itärinnep. 050 571 4588hanne.itarinne@aivoliitto.fi

TOIMITUSNEUVOSTOLKT, professori, vastaava ylilääkäri ja toimialuejohtaja Risto O. Roine, Tyks Neurotoimialue (pj.)LKT, asiantuntija Terttu EriläAivoliitto ry:n puheenjohtajaLKT, professoriAVH-tutkimusryhmän johtaja Markku KasteHUS Neurologian klinikkaOsastonhoitaja Eija Puha, Turun kaupunginsairaala, neurologian osastoPsT, neuropsykologian dosentti Mervi JehkonenTampereen yliopisto, psykologian laitos Yhdistyksen jäsen Sirpa Kuukkanen, Lapin aivoyhdistys Aivoliitto ry:n edustajat:Fysioterapeutti Päivi LiippolaPuheterapeutti Piia Aro-PulliainenViestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila Tiedottaja Hanne ItärinneToiminnanjohtaja Tiina Viljanen

PAINO JA ULKOASUMIKTORTaitto Marko Vuorio

ILMOITUSMYYNTI JA -AINEISTOTTJM-Systems Oy, Ritva Helander, p. 019 325 010 ritva.helander@tjm-systems.fi aineistot@tjm-systems.fi p. 09 849 2770, f. 09 852 1377

JÄSENREKISTERI, OSOITTEENMUUTOKSET,TILAUKSET JA JAKELUHÄIRIÖTPia Vuoltee, p. 02 2138 222, 040 777 4571 (ma-ke)pia.vuoltee@aivoliitto.fi

TILAUSHINNAT39 € vuosikerta, 10 € irtonumero. Yhdistysten jäsenille lehti sisältyy jäsenmaksuun.Jäsenmaksut vaihtelevat yhdistyksestä riippuen.

Ensitietotilaisuudet ovat tärkeä osa AVH:n sairastaneiden potilasohjausta.s. 6

NO TEEMAT AINEISTOT ILMOITUKSET ILMESTYY

4. AVH-tutkimus pe 1.11. ti 5.11. ma 9.12.

Kannen kuva: Shutterstock

Shut

ters

tock

3AVH 3/2013

s isältö

ARTIKKELIT6 Ensitieto sairastuneen ja läheisen tukena10 Sairastumisen kriisi on katkos elämäntarinassa14 Moniammatillisuus kuntoutuksen kulmakivenä ja haasteena17 Kela uudistaa vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelua18 AVH:n sairastaneiden kommunikaatioon painottuvat kuntoutuskurssit24 Juttu-tuvan kehittämisryhmä Suvituulessa

3/2

01

3

Sairastumisen kriisi seläte-tään sitkeydellä sekä uskolla hyvään itsessä ja elämässä.

s. 10AVH-kuntoutus on pitkä pro-sessi, johon osallistuu useita eri alojen ammattilaisia.

Shut

ters

tock

PALSTAT4 Ledare5 Pääkirjoitus12 Kolumni22 Tutkittua27 Kuntoutuksen uutisia26 Korvaamaton kovalevy liikkeellä28 Liitto tiedottaa30 Ajankohtaista Yhdestä elämästä32 Tapahtumakalenteri34 Aivoliitto kouluttaa36 Kirjahylly39 Poimittua43 Yhdessä51 Yhdistykset alueittain55 Aivoliiton yhteystiedot

Shut

ters

tock

s. 14

4 AVH 3/2013

LED

ARE

An

nu

kk

A P

uk

kil

A

Att plötsligt få en stroke är för den drabbade och för de anhöriga en oväntad händelse som alltid väcker osäkerhet. Den kunskap,

det stöd och den handledning som den professio-nella hälsovårdspersonalen kan ge är synnerligen viktig.   En kvalitativt högstående handledning är grunden för att strokepatienten ska få en god vård.

Lagen om patientens ställning och rättigheter ger riktlinjer för vilken handledning patienten ska få. Det innebär rättigheter till upplysningar om hälsotill-ståndet av de professionella inom hälsovården, om de vård- och behandlingsalternativ som finns och deras verkningar samt om alla de omständigheter som är betydelsefulla i sammanhanget.

Förutom medicinsk kunskap innehåller handled-ningen uppgifter om rehabilitering och om olika for-mer av service som strokepatienten kan få. Handled-ningen syftar till att ge stöd i den nya livssituationen och hjälpa den drabbade och de anhöriga att hitta sina egna resurser.

Den första sjukhustiden försöker man informera om symtom och orsaker till sjukdomen, om vården, om den första rehabiliteringen och om vilka utma-ningar förändringen i livssituationen för med sig. I handledningen tar man upp sjukdomskrisens olika skeden och hur krisen kan påverka möjligheterna att ta till sig ny information.

Oftast är läkaren den första professionella person som den drabbade möter och som ger den första informationen, men även alla andra som hör till det mångprofessionella teamet ger handledning: sjuks-kötare, fysioterapeuter, verksamhetsterapeuter, tal-terapeuter, socialarbetare och neuropsykologer.

Förutom den första informationen som ges på sjukhuset kan sjukvårdsdistriktens stroke-enheter

och hälsovårdscentralerna ordna första informa-tionsmöten åt patienterna och deras anhöriga. De som har hand om ansvarsområdet för stroke vid Åbo universitetscentralsjukhus (Åucs) har till exempel ar-rangerat första informationsdagar riktade till de an-höriga från och med år 2007.

Förutom den muntliga handledningen finns det en hel del skriftligt material om stroke som första in-formation. Inom Åucs har den mångprofessionella arbetsgrupp som specialiserat sig på strokevård gjort en strokemapp som innehåller täckande information om stroke och strokevård. Mappen ges till patienten och de anhöriga i akutskedet när patienten är på strokeintensivvård eller på en strokeavdelning.  Det bästa är om den drabbade och de anhöriga kan få den första informationen både muntligt och skrift-ligt.

Utgående från senaste forskarrön utvecklar man ständigt den handledning och den första informa-tion som strokepatienter och deras anhöriga får. På den enhet som vårdar dem som drabbats av akut stroke studerar man nya forskningsresultat och den patientfeedback man fått. På basen av detta strävar man till att i framtiden kunna ytterligare förbättra den information strokepatienter och deras anhöriga får under sin sjukhusvistelse.

Sjuksköterska (YH) Annukka Pukkila arbetar som avdelningssköterska på Neurologiska

verksamhetsområdets strokeintensivvård vid Åbo universitetscentralsjukhus.

Den första informationen för nyinsjuknade är det viktigaste för hur livssituationen kommer att gestalta sig i framtiden för en strokepatient

En kvalitativt högtstående handledning är grunden för en god vård för strokepatienter.

5AVH 3/2013

laadukas potilasohjaus on aivoverenkiertohäiriöön sairastuneen hyvän hoidon perusta.

PÄÄ

KIRJOITU

SA

nn

uk

kA

Pu

kk

ilAAkuuttiin aivoverenkiertohäiriöön sairastumi-nen on sairastuneelle itselleen ja hänen lähei-silleen ennalta-arvaamaton ja epävarmuutta

herättävä tapahtuma, jossa terveydenhuollon am-mattihenkilöiden antama tieto, tuki ja ohjaus ovat ensiarvoisen tärkeitä. Laadukas potilasohjaus on aivoverenkiertohäiriöön sairastuneen hyvän hoidon perusta.

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista määrittelee potilasohjauksen siten, että potilaalla on oikeus saa-da tietoa terveydenhuollon ammattihenkilöstöltä terveydentilastaan, käytettävissä olevista hoitovaih-toehdoista sekä niiden vaikutuksista ja kaikista niistä seikoista, jotka ovat merkityksellisiä hänen hoidos-saan. Sairastumisen alkuvaiheessa annettavaa ohja-usta kutsutaan ensitiedoksi.

Lääketieteellisen tiedon lisäksi ohjaus sisältää tie-toa kuntoutuksesta ja erilaisista palveluista, joita ai-voverenkiertohäiriöön sairastuneen on mahdollista saada. Ohjauksen tarkoituksena on auttaa sairastu-nutta ja hänen läheisiään löytämään omat voimava-ransa ja tukea heitä uudessa elämäntilanteessa.

Sairaalahoidon aikana sairauden akuutissa vai-heessa ohjaus painottuu sairauden oireiden ja syyn selvittelyihin, sairauden hoitoon, alkuvaiheen kun-toutukseen sekä muuttuneen elämäntilanteen tuo-miin haasteisiin. Ohjauksessa huomioidaan sairastu-miseen liittyvä kriisi eri vaiheineen ja sen vaikutukset tiedontarpeeseen.

Useimmiten lääkäri on ensimmäinen ensitietoa antava ammattilainen, jonka sairastunut kohtaa, mutta ohjausta antavat kaikki moniammatilliseen hoitotiimiin kuuluvat ammattihenkilöt, kuten sai-raanhoitajat, fysioterapeutti, toimintaterapeutti, puheterapeutti, sosiaalityöntekijä ja neuropsykologi.

Sairaalahoidon aikana annettavan ensitiedon li-säksi sairaanhoitopiirien AVH-yksiköt ja terveyskes-kukset järjestävät potilaille ja omaisille suunnattuja ensitietotilaisuuksia. Esimerkiksi Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyks) aivoverenkiertohäiriöiden vastuualue on järjestänyt omaisille suunnattuja en-sitietoiltapäiviä vuodesta 2007 alkaen.

Suullisen ohjauksen lisäksi on tarjolla myös kir-jallista AVH-ensitietomateriaalia. Tyksissä aivove-renkiertohäiriöiden hoitoon erikoistunut moniam-matillinen työryhmä on laatinut AVH-kansion, joka sisältää kattavasti tietoa aivoverenkiertohäiriöistä ja niiden hoidosta. Kansio annetaan potilaalle ja hänen läheisilleen jo sairauden akuuttivaiheessa potilaan ollessa hoidossa AVH-valvonnassa tai -osastolla. Par-haiten ensitiedon saaminen toteutuukin siten, että sairastuneet ja omaiset saavat tietoa sairaudesta ja sen hoidosta sekä suullisesti että kirjallisesti.

AVH-potilaiden ja omaisten saamaa ohjaus-ta ja ensitietoa tutkitaan ja kehitetään jatkuvasti. Akuutteihin aivoverenkiertohäiriöihin sairastunei-ta hoitavassa yksikössä perehdymme uusiin tutki-mustuloksiin ja saamaamme potilaspalautteeseen. Tutkimustulosten ja saadun palautteen pohjalta py-rimme jatkossa parantamaan entisestään aivoveren-kiertohäiriöön sairastuneiden ja heidän omaistensa tiedonsaantia sairaalahoidon aikana.

Sairaanhoitaja (YAMK) Annukka Pukkila työskentelee osastonhoitajana

Turun yliopistollisen keskussairaalan Neurotoimialueen AVH-valvonnassa.

Ensitieto auttaa selviytymään uudessa elämäntilanteessa

6 AVH 3/2013

Aivoverenkiertohäiriö on pe-lottava kokemus sekä sai-rastuneelle että hänen lä-

heisilleen. He eivät useinkaan pysty ottamaan tietoa vastaan välittömästi tapahtuneen jälkeen. Hoitohenkilö-kunnan puhe saattaa ensimmäisten päivien aikana mennä heiltä ohi. Vie-raat, hankalat sanat hämmentävät, eivätkä mieltä askarruttavat kysy-mykset tule mieleen silloin, kun lää-käri olisi paikalla.

Jotta tietoa olisi kaikille tarjolla sitten, kun pahin on ohi, monissa sai-raanhoitopiireissä järjestetään sään-

nöllisesti AVH-ensitietotilaisuuksia, joihin voivat osallistua sekä kuntou-tujat että heidän läheisensä. Asian-tuntijat kertovat kukin oman erikois-alansa kautta, mitä AVH tarkoittaa ja miten siitä selviydytään takaisin ar-kielämään, joka on monen kohdalla muuttunut pysyvästi uudenlaiseksi.

ENsiTiEToTilAisuudET TAMpErEEllA

Tampereen yliopistollisessa sairaalas-sa (Tays) AVH-ensitietotilaisuuksien järjestäminen on aloitettu 1980-lu-

vulla silloisen neurologian klinikan ja Afasialiiton yhteistyönä. Afasialiiton nimi on sittemmin useiden välivai-heiden kautta muuttunut nykyiseksi Aivoliitoksi.

Ensitietotilaisuuksia on järjestetty eri muodoissa ja erilaisilla kokoonpa-noilla. Myös sisällön laajuus on vaih-dellut. Nykyisessä muodossaan mo-niammatillisena ensitietoiltapäivänä tilaisuuksia on järjestetty syksystä 2009 lähtien ylilääkäri Heikki Num-misen tukemana. Ensitiedon koordi-noijina ja vastuuhenkilöinä ovat Tay-sin kuntoutusohjaaja Riitta Sjögren

HA

nn

E it

är

inn

E

Ensitieto sairastuneen ja läheisen tukena

Aivoverenkiertohäiriö (AVH) aiheuttaa usein äkillisen muutoksen sekä sairastuneen että hänen läheistensä elämään. He tarvitsevat paljon tietoa siitä,

mitä heille on tapahtunut ja miten hoito ja kuntoutus etenevät. AVH-ensitietotilaisuudet vastaavat tähän tarpeeseen.

Shut

ters

tock

Potilaiden ja heidän läheistensä ohjaus on oleellinen osa AVH:n sairastaneiden hoito- ja kuntoutuskäytäntöjä.

7AVH 3/2013

ja vastaava sosiaalityöntekijä Eevi Apponen.

Nykyään tilaisuuksia pidetään 5–6 kertaa vuodessa eli noin kahden kuukauden välein. Ne on suunnattu AVH:n sairastaneiden läheisille sekä kuntoutujille, jotka ovat jo siirtyneet sairaalasta kotiin ja jaksavat osallistua niihin. Myös TIA-potilaat kuuluvat kohderyhmään.

– Potilaiden ja heidän läheisten-sä ohjaus kuuluu oleellisena osana AVH:n sairastaneiden hoito- ja kun-toutuskäytäntöihin. Ensitietotilaisuu-det ovat tärkeä osa potilasohjausta ja erikoissairaanhoidon tehtäväaluetta, kertoo Riitta Sjögren.

Tilaisuudet toimivat myös hen-kilökunnan perehdytyksenä. Niihin osallistuu paljon eri ammattiryhmiä Taysista ja sairaanhoitopiirin terveys-keskuksista. Tavoitteena on myös, et-tä kaikki sairaanhoitopiirin AVH-yh-dyshenkilöt osallistuvat tilaisuuteen.

pAljoN TiEToA jA ohjAusTA

Taysin ensitietoiltapäivä sisältää • neurologin ja neurokirurgin lu-ennon aivoverenkiertohäiriöistä, niiden riskitekijöistä ja hoitovaih-toehdoista• fysioterapeutin, toimintatera-peutin, puheterapeutin ja neu-ropsykologin luennot aivoveren-kiertohäiriöihin liittyvistä oireista ja AVH-kuntoutuksesta• ravitsemusterapeutin luennon ravinnosta ja elämäntavoista• sairaanhoitajan luennon tervey-dentilan seurannasta kotiutumi-sen jälkeen• kuntoutusohjaajan ja sosiaali-työntekijän luennon kuntoutus-palveluista ja sosiaaliturvasta• paikallisen AVH-yhdistyksen edustajan puheenvuoron.

Tilaisuudet kestävät 4–5 tuntia. Osal-listujille jaetaan kansiot, joihin on koottu kirjallista materiaalia ensitie-totilaisuudessa käsitellyistä asioista. Näin he voivat myöhemmin kotona palata asioihin uudelleen.

Potilasohjauksen tueksi on laadit-tu sairaanhoitopiirin verkkosivuille laaja ohjausmateriaali, joka löytyy

osoitteesta www.pshp.fi/avh. Siitä kootaan osastoilla potilaille yksilölli-nen tietopaketti heitä koskevista ai-healueista. Tätä materiaalia hyödyn-netään myös ensitiedossa.

Lisäksi AVH-yhdistyksellä on tilai-suuden ajan esillä ja jaossa Aivoliiton esitteitä aivoverenkiertohäiriöistä: niiden oireista, hoidosta, kuntoutuk-sesta ja ennaltaehkäisystä.

YhdisTYksEN MukANAolo oN TärkEää

Pirkanmaan AVH-yhdistys on ollut ak-tiivisesti mukana ensitietotilaisuuk-sissa toiminnan alusta alkaen. Yh-

distyksen edustajat kertovat AVH:sta oman kokemuksensa kautta sekä tie-dottavat yhdistyksensä toiminnasta ja vertaistuesta. Mahdollisuus tavata muita samassa elämäntilanteessa olevia ihmisiä on tärkeää.

– Kuntoutujien ja läheisten on hyvä nähdä ja kuulla vertaiselta, että AVH:sta voi kuntoutua ja elämä jat-kuu, vaikkakin toisenlaisena. Se antaa heille uskoa tulevaan, toteaa Pirkan-maan AVH-yhdistyksen puheenjoh-taja Matti Pelttari.

Yhdistykselle ensitietotilaisuuk-siin osallistuminen on hyödyllistä omasta toiminnasta tiedottamisen ja jäsenhankinnan kannalta.

Shut

ters

tock

AVH:n sairastanut ja hänen läheisensä tarvitsevat paljon tietoa siitä, mitä heille on tapahtunut ja miten hoito ja kuntoutus etenevät.

8 AVH 3/2013

– Meille on aivan välttämätöntä olla mukana ensitietotilaisuuksissa. Merkittävä osa yhdistyksemme noin 700 jäsenestä on liittynyt yhdistyk-seemme ensitietotilaisuuksien kaut-ta. Eivät välttämättä saman tien, mut-ta myöhemmin, kun tarve vertaistu-elle syntyy, Matti Pelttari painottaa.

Matti Pelttari korostaa ensitieto-tilaisuuksien merkitystä yhdistyksille myös verkostoitumisen paikkana. Ti-laisuuksissa yhdistys saa henkilökoh-taisen kontaktin alueen AVH-ammat-tilaisiin.

– On paljon helpompi myöhem-min lähestyä heitä ja pyytää vaikkapa puhumaan johonkin tilaisuuteemme, kun he ovat ennestään tuttuja meille. Esimerkiksi AVH-yhdyshenkilöiden kautta saamme myös tietoa, mitä kuntoutuksen saralla eri kunnissa ta-pahtuu, mitä on suunnitelmissa ja mil-le epäkohdille pitää löytää ratkaisuja.

Matti Pelttari on sitä mieltä, että ensitietotilaisuuksia pitää ehdotto-masti järjestää kaikissa sairaanhoito-piireissä, jotta sairastuneet ja omaiset saavat parhaan mahdolliset tiedon ja vertaistuen arjessa selviytymistä var-ten.

– Suosittelen kaikille AVH-yhdis-tyksille, jotka eivät vielä ole mukana paikallisissa ensitietotilaisuuksissa, että he ottaisivat yhteyttä oman alu-

eensa terveydenhuollossa toimiviin AVH-yhdyshenkilöihin. He osaavat kertoa, missä ja koska tilaisuuksia järjestetään ja miten niihin pääsee mukaan, Pelttari kannustaa.

pAlAuTETTA osAllisTujilTA

Jokaisesta ensitietotilaisuudesta ke-rätään palautetta osallistujilta. Palau-te on ollut erittäin myönteistä. Osal-listujat pitävät hyvänä sitä, että he saavat ajantasaista tietoa kasvotus-ten ja heillä on mahdollisuus esittää tarkentavia kysymyksiä.

– Kaikki puheenvuorot saavat kiitosta ja erityisesti pidetään siitä, että asiat esitetään esimerkein ja käytännönläheisesti. Vertaisten pu-heenvuorot koetaan rohkaisevina ja koskettavina. Myös monipuolinen materiaali saa paljon kiitosta, sanoo Riitta Sjögren.

Tilaisuuksia kehitetään, seurataan ja muokataan kausittain palautteen pohjalta. Viimeisin uudistus oli neu-rokirurgin mukaantulo.

TEkNiikkA TArjoAA uusiA MAhdollisuuksiA

Apponen ja Sjögren selvittelevät mahdollisuutta järjestää AVH-ensi-

tietotilaisuuksia myös videoneuvot-teluina. Tavoitteena on saada näin tilaisuudet lähemmäksi potilaita ja läheisiä, jotta pitkät matkat eivät olisi esteenä osallistumiselle.

– Lisäksi tietoa tulevista ensitieto-tilaisuuksista aiotaan jatkossa julkais-ta Taysin verkkosivuilla. Näin paran-netaan tiedonkulkua tilaisuuksista, kertoo Riitta Sjögren.

Aivoliiton verkkosivuille on tu-lossa oma osionsa AVH-yhdyshenki-löille. Suunnitelmissa on, että sinne voitaisiin koota muun muassa eri sairaaloiden ja terveyskeskusten en-sitietotilaisuuksien ohjelmia, joita AVH-yhdyshenkilöt voivat käyttää ensitietotilaisuuksien suunnittelussa.

Tietoa ja materiaalia on jo nyt run-saasti erilaisilla verkkosivustoilla.

– Vaikka tietoa on paljon saata-villa, kaikki eivät käy internetissä tai heille voi olla vaikeaa etsiä sieltä haluamaansa tietoa. Perinteiset kas-vokkain toteutetut ensitietoiltapäi-vät ovat siis edelleen ensiarvoisen tärkeitä ja tarpeellisia, Eevi Apponen muistuttaa.

Hanne Itärinne toimii tiedottajana Aivoliitossa.

Paikallisissa AVH-yhdistyksissä kuntoutuja ja hänen läheisensä saavat vertaistukea ja harrastusmahdollisuuksia.

Shut

ters

tock

9AVH 3/2013

Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskus

Yhteinen tavoite on toimiva arki – asiantuntevasti kohti parempaa elämää

Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskus on jo 60 vuotta ollut neurologisen kuntoutuksen edelläkävijä. Erityisosaamisemme kohdistuu aivo- ja selkäydin-vaurioiden hoitoon ja kuntoutukseen. Tarjoamme yksilöllisiä kuntoutusjaksoja ja kuntoutuskursseja mm. aivohalvauksen saaneille henkilöille sekä avo-kuntoutusta.

Tutustu vuoden 2014 AVH-kursseihimme: www.kapylankuntoutuskeskus.fi/kurssit

Ota yhteyttä: p. 09 777 071Tutustu ja lue lisää: www.kapylankuntoutuskeskus.fi

Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus

Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus tarjoaa moni-puolisia kuntoutuspalveluja ja palveluvalikoimamme kattaa ihmisen koko elämänkaaren. Järjestämme so-peutumisvalmennus- ja kuntoutuskursseja, yksilöllistä kuntoutusta, avokuntoutusta sekä kursseja harvinai-siin vamma- ja sairausryhmiin kuuluville.

Ota yhteyttä: p. 03 812 811Tutustu ja lue lisää: www.lahdenkuntoutuskeskus.fi

Invalidiliiton SEESAM Työtoiminta

Invalidiliiton SEESAM Työtoiminta tarjoaa työtoimin-taa vajaakuntoisille ja pyrkii tukemaan ohjautumista kohti työelämää. Valmistamme muovisaumaustuottei-ta sekä tarjoamme postitus-, pakkaus- ja kokoonpa-nopalveluita yrityksille ja yhteisöille.

Ota yhteyttä: p. 09 756 2870Tutustu ja lue lisää: www.seesam.fi

Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus

Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus (IJKK) tarjo-aa ammatillista erityisopetusta perustutkintoon sekä valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta. Koulutuskeskus tarjoaa lisäksi ammatillisen erityis-opetuksen asiantuntijapalveluita.Hakuaika syksyn 2014 koulutuksiin päättyy 14.3.2014. Ota yhteyttä: p. 09 292 011Tutustu ja lue lisää: www.ijkk.fi

Invalidiliiton avustajakoiratoiminta

Avustajakoira on fyysisesti toimintarajoitteisten käyt- täjien yksilöllisiä tarpeita vastaavaksi koulutettu apuväli-ne. Invalidiliiton avustajakoiratoiminta hankkii valmiiksi koulutettuja avustajakoiria ja luovuttaa ne toimintara-joitteisille henkilöille mahdollistamaan itsenäistä arkea.

Ota yhteyttä: p. 09 613 191Tutustu ja lue lisää: www.invalidiliitto.fi/avustajakoirat

Testaa tietosi Invalidiliiton kuntoutuksestaja voita 300 € hotellilahjakortti!Osallistu: www.invalidiliitto/kuntoutus

10 AVH 3/2013

Aivoverenkiertohäiriö (AVH) alkaa yleensä ilman varoitus-ta. Jalka lipsahtaa alas auton

kaasupolkimelta, puhe alkaa sam-maltaa kesken kokouksen tai päässä räjähtää päänsärky. Yhtäkkiä käynnis-sä voi olla viikkoja kestävä eloonjää-miskamppailu.

Kun pahimmasta on selvitty, tulee usein helpotus. Joskus helpotuksen tunne jää väliaikaiseksi: aivoveren-kiertohäiriö on saattanut jättää vau-rioita aivoihin. Puhe, liikkuminen, tuntoaistimukset ja mielentoiminnot voivat olla muuttuneita.

Ongelmien määrä saattaa vain kasvaa, kun sairastanut palaa kotiin hoito- tai kuntoutuslaitoksesta. Arki-askareissa voi ilmetä yllättäviä ongel-mia ja työhön paluu ei ehkä onnistu. Silloin tulevaisuus saattaa tuntua

mahdottomalta. Aivan kuin vuosia huolella rakennetun elämän keskelle olisi pudotettu pommi.

ToipuMiNEN viE AikAA

Sairastuminen on usein traumaat-tinen elämäntapahtuma. Sitä ei ku-kaan pysty kontrolloimaan tai estä-mään ja se koettelee vakiintuneita elämänarvoja.

Traumaattisessa tapahtumassa ih-minen tulee tietoiseksi haavoittuvuu-destaan. Usein hänen maailmanku-vansa, arvonsa ja elämänkatsomuk-sensa muuttuvat. Monelle tapahtuu juuri näin sairastumisen jälkeen. Joku voi tietenkin päästä helpommalla.

Traumaattinen tapahtuma kos-kettaa yhtä lailla sairastanutta itseään kuin hänen läheisiäänkin. Tulevaisuus

pelottaa ja mielialat vaihtelevat: mu-kana voi olla kiukkua, suuttumusta ja häpeää. Jossain vaiheessa voi tulla suru ja yksinäisyyden tunne.

Näin ihmisen mieli käsittelee ta-pahtunutta, jota ei voi kerralla ym-märtää. Tunteiden myllerryksen kes-kellä ei kannata hätäillä, vaan antaa itselleen ja toiselle aikaa toipua hen-kisesti traumaattisesta tapahtumas-ta. Vuosikin on lyhyt aika sairastumi-sen käsittelyssä. Kannattaa yrittää silti uskoa tulevaan.

jATkoA TAriNAllE

Sairastumisen kriisiä on kutsuttu elämänkerralliseksi katkokseksi. Tari-na, joka alkaa lapsuuden muistoista ja jatkuu nuoruuden ja aikuisuuden

tim

o t

Er

äs

AH

jo Sairastumisen kriisi on katkos elämäntarinassa

Aivoverenkiertohäiriö on yleinen sairaus, jonka sairastaa Suomessa vuosittain jopa 25 000 ihmistä. Sairastuminen on usein traumaattinen elämäntapahtuma,

joka koettelee ja muuttaa elämänarvoja.

Shut

ters

tock

11AVH 3/2013

Tiesitkö tämän aivoverenkiertohäiriöistä?• Vuosittainnoin14 600suomalaistasaaensimmäisenaivoinfarktin,2600aivoverenvuodon(ICH)ja1 300lukinkalvonalaisenveren-vuodon(SAV).

• Noin2 500henkilölläaivoinfarktiuusiutuuvuodensisällä.

• Ohimenevänaivoverenkiertohäi-riön(TIA)saanoin4 000henkilöävuodessa.

• Yhteensävuosittainnoin25 000suomalaistasairastaaaivoveren-kiertohäiriönelijokapäivä68henkilöä.

• Jokaneljässairastunutontyöikäi-nen.

• SairastaneitaonSuomessanoin82 000.

Aivoverenkiertohäiriön sairastaneista• jokaneljästoipuuoireettomaksijaylipuoletomatoimisiksi.

• jokatoisellejääpysyvähaitta,puo-lelleheistävaikea-asteinen.

• jokaseitsemästarvitseelaitoshoi-toa.

• kolmanneksellaesiintyyafasiaa,häiriötäkielellisissäkyvyissä.

• noin45%tarvitseelääkinnällistäkuntoutusta.

Aivoinfarkti,aivovaltimotukos

Aivoverenvuoto,aivojensisäinenverenvuoto,ICH

Lukinkalvonalainen verenvuoto,subaraknoidaalivuoto,SAV

Ohimenevä aivoverenkiertohäiriö,TIA

www.aivoliitto.fi

kokemuksilla, katkeaa äkillisesti sairastumiseen. Aivoverenkiertohäiriön jälkeen haasteena on kirjoit-

taa elämäntarinalle jatko. Se saattaa alkaa ensimmäisestä jalan tai sormen liikahduksesta, ilman tukea astutusta as-keleesta tai itsenäisestä vessassa käynnistä.

Läheinen taas voi huomata luottamuksensa tulevai-suuteen kasvavan. Maailma ei romahdakaan, vaikka sitä ei koko ajan kannattele.

Uuteen tarinaan voi sisältyä yllättäviä käänteitä. Usein asioiden tärkeysjärjestys ja näkökulma elämään muuttuu. Kuntoutuja ja hänen läheisensä saattavat esimerkiksi oi-valtaa, että vaikeasti afaattinen voi kommunikoida hänel-le sopivia apukeinoja käyttäen tai että liikuntarajoitteinen voi matkustaa ja urheilla – ja rakastella. Elämän mielek-kyys saattaa löytyä toisenlaisista asioista kuin ennen.

YhdEssä ETEENpäiN

Kukaan ei kuitenkaan elä tarinaansa yksin. Siksi toisten tuki on tärkeää. Valitettavasti monet antavat sairastaneen perisuomalaiseen tapaan ”sairastaa rauhassa”, vaikka juu-ri elämänmuutoksen keskellä kuntoutujalle olisi kullan-arvoista pitää yhteyttä ystäviin ja sukulaisiin sekä saada heiltä tukea ja kannustusta.

Kuntoutujalle ja hänen läheiselleen on usein helpot-tavaa tavata muita samankaltaisen tapahtuman läpikäy-neitä. Se saattaa normalisoida tapahtunutta; keskustelu muiden kanssa auttaa näkemään, että sairastanut on yhä aivan tavallinen ihminen, jolla vain on käynyt huono tuuri. Läheistä voi helpottaa jakaa vertaisten kanssa vastuun, syyllisyyden ja rasittuneisuuden kokemuksia, joita lähei-senä olemiseen usein liittyy.

Sairastumisen kriisi selätetään lopulta sitkeydellä sekä uskolla hyvään itsessä ja elämässä. Aivoverenkiertohäiri-östä tulee ajan kanssa osa omaa elämänkulkua: dramaat-

tinen käänne tarinassa, joka soljuu nyt uusille urille. Jos-kus uuteen elämäntarinaan voi sisältyä myös uudenlaista syvyyttä ja lämpöä. Uuden elämäntarinan kirjoittaminen ei ole kenellekään helppoa, mutta se on mahdollista.

Timo Teräsahjo toimii psykologina Aivoliitossa.

Shut

ters

tock

12 AVH 3/2013

KOLU

MN

Im

Er

jA H

yti

nm

äk

i

Ensireaktio aivoinfarktiin on shokki. mitä minulle on käynyt, mitä tämä tarkoittaa, mitä nyt tapahtuu?

Elokuinen lauantaiaamu. Koirat tulevat pihalta, mies alkaa valmistautua töihin lähtöön ja he-rätellä minuakin tähän päivään – päivään, josta

tulee monella tapaa merkittävä. Avaan silmäni. Ja mitä näenkään: kaiken kum-

masti kahtena. Maailma tuntuu olevan kallellaan. Suljen ensin toisen silmäni ja sitten toisen, jolloin kuvakulma heittää aika pahasti. Olen joutunut pep-pipitkätossumaailmaan – kaikki on vinksin vonksin.

Nousen reippaasti istumaan, siitä seisomaan ja yhtä reippaasti kellahdan eteenpäin polvieni kautta lattialle. Siinä tulee jo mieskin koirapuurokuppien ääreltä hätääntymään, koska silmäni ovat kuulem-ma jotenkin oudosti. Varovasti kampean itseni seiso-maan ja suunnistan vessaan. Peilikuvan henkilö kat-selee toisella silmällä vasemmalle sivuun ja toisella silmällä oikealle ylös.

Kipuja ei tunnu, pää kääntyy, puhe kulkee, kä-det heiluvat, jalatkin toimivat, mutta tasapaino on kadonnut ja silmät tapittavat eri tasoilla kuin vää-rään kohtaan pysähtyneessä hedelmäpelissä.

Ensireaktio aivoinfarktiin on shokki. Mieleen iskee pelko ja epätietoisuus. Mitä minulle on käynyt, mitä tämä tarkoittaa, mitä nyt tapahtuu?

Ambulanssihenkilöstö käskee minua makaamaan hiljaa paikallani. Hoitaja mittaa verenpaineen, asen-taa tippaletkun, kytkee muitakin piuhoja ja juttelee koko ajan rauhoittavasti. Mies jää portille katsele-maan, kun minua lähdetään viemään kohti sairaalaa.

Ensiavussa menee oma aikansa. Ambulanssipaa-reilta sairaalavuoteelle kipattuna makoilen ja jatkan ihmettelyä. Yksikseni. Henkilöstö- ja muista resurs-sivajeista huolimatta tässä olisi kyllä uuden virkani-mikkeen paikka: selittelijä, vierustaja, suomentaja, kertomushoitaja. Olisi joku henkilö siinä vastaanot-

tamassa – selittämässä missä ollaan ja mitä tapahtuu.Tosin hetkeksikään ei minulle tule heitteille jäte-

tyn oloa. Päivystävä ensiapulääkäri käy kättelemäs-sä, sitten minut kärrätään johonkin kuvattavaksi ja palautetaan päivystykseen takaisin. Hoitajat käyvät katsomassa minuun kiinnitettyjä piuhoja ja laitteita. Sitten minut siirretään teholle ja minuun laitetaan lisää piuhoja sekä non-stop-verenpaineen mittaus-laite ja toisenlainen monitori. Seuraavaksi pitäisi tulla päivystävä neurologi käymään – viimein joku kertoo minulle, missä mennään. Vai kertooko?

Lauantai on jo ehtinyt iltaan. Edelleenkin vain makoilen, koska en saa liikkua. Mitään en saa syödäk-seni, koska henkilökunnan pitää seurata nielemisen onnistumista. En kyllä edelleenkään ymmärrä, miten se liittyy mihinkään.

Onneksi AVH-valvontaosastolta vihdoinkin löytyy se ”kertomushoitaja”, joka rauhallisesti ja suomeksi selittää, mitä on tapahtunut, mitä tutkitaan ja mita-taan ja mitä tapahtuu seuraavaksi.

Aamupäivisin lääkärit kiertävät osastolla ja aset-tuvat sänkyni viereen puoliympyrään. Professori ja joukko tulevaisuuden neurologeja. Jos on jotain epä-selvää, saa kysyä. Usein kysyttävää on ja kysynkin – silti odotan lääkärikierroksen loppumista ja vastauk-sen suomennosta kertomushoitajaltani.

Nyt tuosta elokuun lauantaista on jo kulunut muutama vuosi ja silmätkin ovat asettuneet taas samalle linjalle. Olen vähitellen kuntoutumassa työ-kokeilun kautta työelämään, eläkkeelle tai jonnekin sinne välille. Asian päättänee aikanaan neurologi – toivottavasti senkin lausunnon joku sitten taas suo-mentaa…

Merja Hytinmäki on työkokeilussa Aivoliiton Turun toimistossa.

Kaikki on vinksin vonksinH

anne

Itär

inne

13AVH 3/2013

Fysioline OyArvionkatu 2, 33840 Tampere

p. 03-2350 700info@fysioline.fi

www.fysioline.fi

Tarkkaan mietityt yksityiskohdat takaavat sujuvan käytön.

THERA-Trainer – aktiiviseen passiiviseen ja avustettuun polkuharjoitteluun

NYT MYÖS VUOKRATTAVISSA!

Tehokas 240W

moottori

Selkosanomat www.selkosanomat.fi

selkokirjatwww.papunet.net/selkokirjat

Selkokeskus Lisätietoa palveluistamme www.selkokeskus.fi

Jokaisellaon oikeus lukea!

14 AVH 3/2013

Kuntoutuksella pyritään lisää-mään yleistä hyvinvointia sekä tukemaan kuntoutujien

yksilöllisiä mahdollisuuksia osallistua työelämään, harrastustoimintaan tai opiskeluun sovelletusti tai kokoaikai-sesti. Kuntoutuskokonaisuudet ovat usein pitkiä, erilaisista toimenpiteistä koostuvia jatkumoja, joita toteute-taan yhteistyössä kuntoutujan ja hä-nen läheistensä sekä kuntoutuksen ammattilaisten kanssa.

Parhaimmillaan kuntoutus on eri ammattiryhmien toteuttamaa ja suunnitellusti etenevää toimintaa, jossa otetaan huomioon kuntoutuji-en yksilölliset tarpeet. Toimenpiteet tehdään oikea-aikaisesti ja tarkoituk-senmukaisesti ja niillä tavoitellaan

mahdollisimman hyvää kuntoutumi-sen kokonaistulosta.

Käytännössä kuntoutuksen suun-nittelu ja toteutus on pirstaloitunut varsin monelle toimijataholle. Kun-toutuspalveluja tuottavat ja organi-soivat muun muassa terveyden- ja sosiaalihuollon toimijat, Kela, työelä-ke- ja vakuutuslaitokset, järjestöt se-kä yksityiset palveluntuottajat.

Kuntoutujan ja hänen perheensä näkökulmasta kuntoutuksen koko-naisuus saattaa tuntua sekavalta ja vaikealta hallita. Kuntoutuja lähei-sineen tarvitsee tukea ja ohjausta, jotta kuntoutumisprosessi etenisi su-juvasti. Tämä on haaste perustervey-denhuollolle, jossa ei välttämättä ole tiedostettu asian merkitystä. Koko-

naisvastuu kuntoutussuunnittelusta ja kuntoutuksen toteutuksen orga-nisoinnista kuuluu pääsääntöisesti julkisen terveydenhuollon ja yhä useammin perusterveydenhuollon vastuulle. Perusterveydenhuolto tar-vitsee tulevaisuudessa lisää resurs-seja kuntoutuksen ohjaus- ja koordi-nointityöhön.

sääsTöä riiTTävillä rEsurssEillA

Kuntoutussuunnitelma on kuntoutu-jan ja asiantuntijoiden välinen sopi-mus, jonka tarkoituksena on yksilölli-sen kuntoutumisprosessin onnistumi-nen ja sujuva eteneminen. Molemmat osapuolet sitoutuvat sopimukseen.

Shut

ters

tock

Eli

nA

VA

inio

jA

Pä

iVi l

iiPP

olA Moniammatillisuus

kuntoutuksen kulmakivenä ja haasteena

Moniammatillinen kuntoutustyöryhmä edistää kuntoutujan parasta mahdollista toipumista ja kuntoutumista.

Shut

ters

tock

15AVH 3/2013

Kuntoutussuunnitelmasta tulee ilme-tä • kuntoutustarpeen perusteet• selkeät yksilölliset tavoitteet kun-toutumiselle• toimenpiteet, joilla tavoitteisiin py-ritään• suunnitelma siitä, miten kuntoutu-mista seurataan.

Ammattilaisten haasteena on kuntoutussuunnitelman laatiminen aidosti yhteistyössä kuntoutujan ja hänen läheistensä kanssa, jotta kun-toutujan vaikeudet huomioidaan yk-silöllisesti ja kokonaisvaltaisesti. AVH saattaa aiheuttaa monimuotoisen toimintahäiriön, jossa muutoksia on niin liikuntakyvyssä kuin sosiaalisten suhteiden ylläpidossa ja itsenäisessä asiointimahdollisuudessakin. Hyvällä suunnitelmalla ja sen oikea-aikaisella toteutuksella kuntoutujan on mah-dollista palata itsenäiseksi toimijaksi.

Kuntoutussuunnitelmien laati-misvastuu siirtyy yhä enemmän pe-rusterveydenhuollolle. Toteutuuko riittävän moniammatillinen näkökul-ma AVH-kuntoutuksessa? Tätä var-mistamassa on monissa yksiköissä jo AVH-kuntoutuksen koordinoijia tai AVH-yhdyshenkilöitä. He voivat toi-mia kuntoutusasioita valmistelevina asiantuntijoina kuntoutustiimeis-sä tai yhteyshenkilöinä esimerkiksi perusterveydenhuollon ja erikois-sairaanhoidon sekä ostopalvelu-hankintojen yhteensovittamisessa. He voivat myös säästää lääkäreiden työaikaa valmistelemalla kuntoutus-suunnitelmia.

Avh-kuNTouTujA hYöTYY MoNiAMMATillisEsTA

kuNTouTuksEsTA

Useimmiten äkillisesti ilman merkit-täviä ennakkovaroituksia ilmaantuva aivoverenkiertohäiriö (AVH) on eräs keskeinen kuntoutustarpeen aiheut-taja. Mitä haasteellisempi on kuntou-tujan oirekuva, sitä monitahoisempi on kuntoutuksen tarve. Käypä hoito -suosituksen mukaan kaikki aivoin-farktipotilaat iästä, sukupuolesta tai oireiden vaikeusasteesta riippumatta hyötyvät moniammatillisesti toteute-tusta kuntoutuksesta.

Moniammatillinen kuntoutustyö-ryhmä edistää kuntoutujan parasta mahdollista toipumista ja kuntoutu-mista. Jokainen ammattilainen tuo oman erityisosaamisensa ryhmään.

Terveydenhuollon ammattilaisia toimii lisäksi myös AVH-yhdyshen-kilöinä ja -koordinaattoreina, joiden tehtävänä on sujuvoittaa organisaa-tioiden välistä yhteistyötä sekä tukea kuntoutujia ja heidän läheisiään kun-toutuspolun eri vaiheissa.

ToiMivA TYörYhMä oN kAikkiEN ETu

Työryhmätyöskentelyn ulottuvuuksia

voivat olla (asiakkaan) tavoitesuun-nittelu, tiimin kokoukset, jäsenten välinen yhteistyö eri tilanteissa sekä työtoveruus. Hyvä työryhmä innos-taa ja kantaa hyviin tuloksiin.

Työryhmän onnistumisen avaimia ovat yhteisten tavoitteiden ja niiden saavuttamiseen tarvittavien keino-jen tunnistaminen, asiakaskeskeinen toimintaote, kunkin ryhmän jäsenen riittävä osaaminen, keskinäinen luot-tamus ja kunnioitus, halu jakaa tietoa ja asiantuntemusta sekä avoin vuoro-vaikutus.

Kuntoutuja hyötyy, kun tiimi ym-märtää hänen yksilölliset tarpeensa kokonaisvaltaisesti, terapeutit toimi-

MoNiAMMATilliNEN kuNTouTusTYörYhMä Kuntouttavassa hoitotyössä kaikki toiminta on kuntoutujan itsenäis-tä selviytymistä tukevaa ja kuntoutujan yksilöllisyyttä kunnioittavaa hoitoa, joka tähtää toimintakyvyn ylläpitämiseen ja palauttamiseen. Hoitajat voivat tarjota tunnetason tukea toimiessaan lähellä kuntoutuja ja läheisen arkea.

Lääkäri tekee diagnoosit ja määrittää lääketieteellisen hoidon. Hän vastaa kuntoutus- ja hoitosuunnitelman laadinnasta sekä lääkityksestä. Lääkäri toimii yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa moniammatillisen tii-min erikoisosaajien kanssa.

Fysioterapeutti tutkii, arvioi, ohjaa ja tukee kuntoutujaa moto-risten taitojen uudelleen oppimisessa sekä olemassa olevien taitojen kehittämisessä. Liikkumiseen liittyvät apuvälineasiat sekä esteettömyy-teen sisältyvät asiat kuten esimerkiksi asunnon muutostyötarpeiden arviointi kuuluvat hänen tehtäviinsä.

Toimintaterapeutti arvioi ja tukee asiakkaan päivittäistä elämää: itsestä huolehtimista, asioimista, työssä ja kotona selviämistä, vapaa-ajan viettämistä sekä lepoa. Toimintaterapeutti on toimintaa tukevien apuvälineiden asiantuntija ja hän valmistaa tarvittaessa myös yksilölli-siä tukia ja lastoja.

Puheterapeutti tutkii, arvioi ja vastaa kommunikointiin ja nielemi-seen liittyvästä kuntoutuksesta. Hän laatii tarvittavat suosituslausunnot puhetulkkihakemukseen. Hän on myös kommunikaation liittyvien apu-välineiden asiantuntija.

Neuropsykologi tutkii kuntoutujan kognitiivisia sekä havainto-toimintoihin, tunne-elämään ja käyttäytymiseen liittyviä toimintoja ja antaa neuropsykologista kuntoutusta.

Sosiaalityöntekijä arvioi asiakkaan selviytymistä asioimisessa, antaa tietoa ja tukea sekä järjestää tukitoimia. Hän pyrkii antamaan kuntoutujalle ja hänen läheisilleen tietoja ja välineitä elämänhallintaa ja valintojen tekemistä varten. Hän auttaa myös sairaudenaikaisen toi-meentulon ja palveluiden järjestämisessä.

Kuntoutuksen ohjaaja ohjaa, tiedottaa ja neuvoo kuntoutujaa ja hänen perhettään ja siten edistää heidän toimintamahdollisuuksiaan. Hän toimii yhdyshenkilönä eri kuntoutusorganisaatioiden välillä. Kun-toutusohjaus tehostaa eri kuntoutuspalveluiden tarkoituksenmukaista ja oikea-aikaista käyttöä.

16 AVH 3/2013

vat keskenään yhteistyössä ja kun hän ja läheinen saavat olla mukana päättämässä asioista ja asettamassa tavoit-teita.

Hyvästä työryhmästä hyötyy myös työntekijä. Par-haimmillaan tiimi jakaa työn aiheuttamaa rasitusta. Toi-silta asiantuntijoilta voi oppia ja yhdessä tehden työnte-ko on nautittavaa. Tärkeä kysymys jokaiselle työryhmän jäsenelle on, mitä kukin itse voisi tehdä työryhmän työs-kentelyn parantamiseksi.

Elina Vainio on kuntoutuksen ohjaaja (AMK) ja fysiotera-peutti. Päivi Liippola toimii Aivoliitossa fysioterapeuttina. Molemmat kuuluvat Suomen Pro AVH ry:n moniammatil-liseen toimikuntaan.

suoMEN pro Avh rY

Suomen Pro AVH ry on valtakunnallinen AVH-työn ammattilaisten yhdistys. Se on perustettu vuonna 2007. Yhdistys on Aivoliitto ry:n jäsenyhdistys.

Suomen Pro AVH ry • kokoaa ja välittää jäsenilleen aivoverenkiertohäi-riöihin liittyvää tietoa• tiedottaa meneillään olevista AVH-kehityshank-keista• järjestää koulutuksia ja seminaareja• edistää yhtenäisen terminologian ja ohjausma-teriaalin käyttöä • edistää AVH-työssä toimivien ammattilaisten välistä keskustelua kansallisella ja kansainvälisel-lä tasolla.

Yhdistyksen jäsenmaksu on 20 €. Jäsenet saavat Aivoliiton julkaiseman AVH-lehden, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa, ja he pääsevät jä-senhinnalla Aivoliiton koulutuksiin. Yhdistykseltä voi hakea koulutusstipendiä AVH-koulutusta var-ten.

Yhdistykseen voi liittyä täyttämällä jäsenlo-makkeen Aivoliiton verkkosivulla www.aivoliitto.fi. Etusivun oikeassa reunassa on ruutu, jossa lukee Liity jäseneksi. Sen kautta saa avattua sähköisen liittymislomakkeen.

Tekstiä on toimituksen käytössä

17AVH 3/2013

Kela järjestää tulkkauspalveluja kuulovammaisille, kuulonä-kövammaisille ja puhevam-

maisille henkilöille, jotka tarvitsevat vammansa vuoksi tulkkausta muun muassa työssä käymiseen, opiske-luun, asiointiin ja harrastuksiin.

Vuodesta 2010 alkaen välitystoi-mintaa on tehnyt kolmen yrityksen ryhmittymä viidellä eri välitysalueel-la. Vuoden 2014 alusta Kela keskittää välitystoiminnan kokonaan Kelan Vammaisten tulkkauspalvelukeskuk-sen yhteyteen Turkuun.

– Koska Kela myöntää asiakkail-leen oikeuden tulkin käyttöön ja järjestää tarvittavat tulkkauspalve-lut, on luontevaa, että myös tulkkien välityspalvelu hoidetaan keskitetysti Kelasta, kertoo etuusjohtaja Elise Ki-vimäki.

– Kela kehittää parhaillaan eri asiointitapoja. Kun välitystoiminta on Kelan omana tehtävänä, palvelua voidaan parantaa siten, että asiakas voi käyttää omaa kommunikointi-keinoaan asioidessaan esimerkiksi videoyhteydellä välityskeskuksen kanssa. Lisäksi haluamme varmistaa,

että Kelan palvelut ovat helposti ja tasapuolisesti kaikkien tulkkivälitystä tarvitsevien saatavilla, toteaa etuus-päällikkö Jari Salomaa.

Kelan tulkkauspalvelua käyttää noin 5 000 asiakasta. Kelan arvion mukaan tulkkauspalvelun välitystoi-mintaan tarvitaan noin 30 työnteki-jää.

Lisätietoja vammaisten henkilöi-den tulkkauspalvelusta löytyy verk-kosivulta www.kela.fi/vatu.

ETäTulkkAuksEN käYTTö lisääNTYY

Vammaisten tulkkauspalvelun asia-kas voi asioida myös etätulkkauksen avulla. Syksyllä 2011 käynnistynyt etätulkkauksen testijakso on päät-tynyt ja etätulkkausmahdollisuudet laajenevat vaiheittain.

Jaksolle osallistui 52 tulkkauspal-velun asiakasta. Jakson aikana ha-vaittiin vielä ongelmia kuvan laadus-sa – se ei ollut kaikissa olosuhteissa riittävän hyvä tulkkauksen onnistu-miseen.

Etätulkkausta käytettäessä asia-kas ottaa kuva- ja ääniyhteyden etä-tulkkausstudiossa olevaan tulkkiin. Tulkki ottaa puhelun kolmannelle osapuolelle tai tulkkaa asiakkaan vie-ressä olevalle henkilölle.

Etätulkkaus sopii parhaiten lyhyi-den puhelinasioiden hoitamiseen, esimerkiksi kampaajalle soittamiseen tai lääkäriajan varaamiseen. Jos etä-tulkkauspalvelu tilataan ennakkoon, myös pidempään kestävät tulkkauk-set ovat mahdollisia.

Kela kustantaa vammaisten tulk-kauspalvelun asiakkaalle etätulkka-uksessa tarvittavat laitteet, ohjelmis-tot ja laajakaistayhteyden sekä huo-lehtii käytön opetuksesta ja laitteiden ylläpidosta.

Lisätietoja etätulkkauksen käytös-tä ja hakemisesta: www.kela.fi/vatu > Etätulkkaus.

AsiAkAsTilAisuuksiA sYksYllä

Syksyllä 2013 Kela järjestää eri puolil-la Suomea asiakastilaisuuksia, joissa tulkkauspalvelun asiakkaille kerro-taan tulkkauspalvelun järjestämises-tä ja tulevista muutoksista.

Tilaisuudet ovat yhteisiä kaikille tulkkauspalvelun asiakasryhmille. Kela järjestää tilaisuudet yhteistyössä vammaisten tulkkauspalvelun asiak-kaita edustavien järjestöjen kanssa.

Sinikka Vuorinen toimii Aivoliitossa puhevammaisten tulkkina ja tulkkikeskuksen vastaavana.

sin

ikk

A V

uo

rin

En

Kela uudistaa vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelua

Kela keskittää tulkkien välitystoiminnan Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen yhteyteen Turkuun.

Vesa

-Mat

ti Vä

ärä

18 AVH 3/2013

Kommunikaatioon painottuvia sopeutumisvalmennuskurs-seja on järjestetty Aivoliitossa

RAY:n ja Kelan rahoituksella yli 10 vuoden ajan. Vuodesta 2013 alkaen kurssit muuttuivat Kelan rahoittamik-si Aivoverenkiertohäiriön sairastanei-den kommunikaatioon painottuviksi kuntoutuskursseiksi. Vuosina 2013–2015 näiden kommunikaatiokurssien palveluntuottajina toimivat Aivoliit-to, Maskun neurologinen kuntoutus-keskus ja Käpylän kuntoutuskeskus.

Kommunikaatiokurssit ovat ai-voverenkiertohäiriön sairastaneille afaattisille henkilöille ja heidän lähei-silleen tarkoitettuja kuntoutuskurs-seja. Kurssit ovat parikursseja. Niiden

toteuttamisesta vastaa moniammatil-linen työryhmä, johon kuuluvat neu-rologi, kaksi puheterapeuttia, fysiote-rapeutti, sairaanhoitaja, toimintatera-peutti, psykologi ja sosiaalityöntekijä.

Kurssit koostuvat kolmesta kun-toutusjaksosta. Kunkin jakson pituus on viisi vuorokautta. Kokonaisuudes-saan kurssin läpikäyminen kestää 9–12 kk. Sekä henkilö, jolla on afasia, että hänen läheisensä osallistuvat kurssille koko kurssin ajan.

Kuntoutuskeskuksessa vietetty-jen jaksojen välillä on kaksi kotijak-soa. Kotijaksojen ajaksi ammattilaiset suunnittelevat kurssilaisille yksilöllisiä tehtäviä. Puheterapeutin suunnitte-leman tehtävän aiheena voi olla esi-

PiiA

Ar

o-P

ull

iAin

En Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden

kommunikaatioon painottuvat kuntoutuskurssit Aivoliitossa

Kurssilla tuetaan afaattisen henkilön ja hänen läheisensä välistä vuorovaikutusta.

Eliis

a La

ine

merkiksi keskustelutaitojen harjoit-teleminen.

Miksi kANNATTAA osAllisTuA kurssillE?

Aivoliiton järjestämät aivoverenkier-tohäiriön sairastaneiden kommuni-kaatioon painottuvat kuntoutuskurs-sit on tarkoitettu henkilöille, joilla on aivoverenkiertohäiriön seurauksena keskivaikea tai vaikea afasia, sekä heidän läheisilleen. Kurssin tärkein tavoite on tukea afaattisen henkilön ja hänen läheisensä välistä vuorovai-kutusta ja helpottaa siten arjessa sel-viytymistä. Kurssin sisältö muokataan yksilöllisesti jokaisen parin tarpeisiin.

19AVH 3/2013

Kurssilla on päivittäin yksilöllistä puheterapiaa, jossa tarjotaan parille keskustelutaitoja tukevia harjoituksia ja ohjausta. Afasian saanut henkilö ja hänen läheisensä tekevät puhe-terapeutin kanssa erilaisia kommu-nikaatioharjoituksia. Heitä ohjataan kurssin aikana keskustelutilanteissa käytettäviin menetelmiin. Kurssilla on mahdollisuus tavata myös muita samassa tilanteessa olevia ja kurssilla toimitaankin paljon ryhmissä.

MiTEN kurssillE pääsEE?

Kurssille valitaan kahdeksan afaattis-ta henkilöä läheistensä kanssa. Kurs-sista hyötyvät eniten henkilöt, jotka tarvitsevat ilmaisunsa tueksi puhetta

tukevia ja korvaavia kommunikointi-keinoja tai keskustelutilanteet ovat läheisten kanssa vaikeita muista syis-tä. Kurssille voi hakeutua jos• kuntoutujalla on diagnosoitu ai-

voverenkiertohäiriö eli aivoinfarkti tai ei-traumaattinen kallon sisäinen ve-renvuoto ja tarpeelliset tutkimukset on tehty terveydenhuollossa• aivoverenkiertohäiriön seurauk-

sena kuntoutujalle on tullut keskivai-kea tai vaikea afasia, kommunikointi puhumalla on vaikeutunut sekä tar-vitaan puhetta tukevia ja korvaavia kommunikointikeinoja• sairastumisesta on kulunut vä-

hintään kuusi kuukautta• sairastumisen jälkeen on tehty

puheterapeutin arvio.

Kuntoutuskurssille hakeminen pe-rustuu aina hoitavan tahon lähettee-seen. Kurssihakemus tehdään Kelan lomakkeelle KU102. Hakemukseen liitetään B-lausunto tai kuntoutus-suunnitelma sekä muut mahdolliset liitteet (esimerkiksi puheterapeutin lausunto). Hakemus liitteineen pa-lautetaan Kelan toimistoon.

Lisätietoja aivoverenkiertohäiriön sai-rastaneiden kommunikaatioon pai-nottuvista kuntoutuskursseista Aivo-liitossa saa Kelan paikallistoimistoista tai Aivoliiton palvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoskelta, p. 02 2138271 tai 040 7313592 tai sähköpostitse ann-mari.veneskoski@aivoliitto.fi.

Liisa ja Kari Kemppinen ovat tyytyväisiä Aivoliiton kommunikaatiokurssin sisältöön. He odottavat jo innolla joulukuun kurssijaksoa.

Kommunikaatiokurssilla tapaa muita samassa tilanteessa olevia

Eliis

a La

ine

Liisa Kemppinen Imatralta sairasti laajan aivoinfarktin toukokuussa 2012. Aluksi ti-lanne oli vaikea, mutta nyt hän on kuntou-tunut hyvin ja tällä hetkellä ainoa oire, joka aivoinfarktista on jäänyt, on afasia.

Liisan afasia ilmenee erityisesti puheen vastaanoton alueella. Hän itse kertoo, et-tä ei aina ymmärrä kaikkia asioita, joita kuulee. Puheen tuottaminen on sujuvaa ja lyhyissä keskustelutuokioissa vieraampi henkilö ei välttämättä edes huomaa koko afasian olemassaoloa.

Puheen tuottamisessa tulee esiin on-gelmia, jos täytyy kertoa asioita muille. Täl-löin saattaa olla, että tarvittavia sanoja ei löydykään tai tulee sanottua vääriä sanoja. Myös lukeminen on edelleen hyvin hidasta. Liisa kertoo harjoittelevansa edelleen myös kirjoittamista. Tällä hetkellä hän pystyy kir-joittamaan jonkin verran sanoja ja lauseita.

Liisa ja Kari Kemppinen osallistuivat kuuden muun pariskunnan kanssa Aivo-liiton kommunikaatiokurssille maalis- ja kesäkuussa 2013. Kurssin ensimmäinen ja toinen jakso on siis tähän mennessä taka-na. Kolmas ja viimeinen jakso odottaa jou-lukuussa. Tapasimme pariskunnan toisella jaksolla kesäkuussa ja kyselimme ajatuksia kurssiin liittyen.

20 AVH 3/2013

Lähetä Papunetin joulukortti!

www.papunet.net

Tutustu entistä helppokäyttöisempiin sivuihin osoitteessa www.papunet.net/pelit.

Papunetin pelisivut ovat uudistuneet Poltan

Tee testi

vain päreeni

www.pienipaatospaivassa.fi

AivovErENkiErTohäiriöN sAirAsTANEidEN koMMuNikAATiooN

pAiNoTTuvAT kuNTouTuskurssiT AivoliiTossA vuoNNA 2014

Kurssin numero Kuntoutusjaksojen ajankohdat0114 1. osa 3.2.–7.2.2014 2. osa 19.5.-23.5.2014 3. osa 17.11.-21.11.20140214 1. osa 5.5.–9.5.2014 2. osa 18.8.–22.8.2014 3. osa 9.3.–13.3.20150314 1. osa 22.9.–26.9.2014 2. osa 1.12.–5.12.2014 3. osa 17.8.–21.8.2015

Miksi haitte kommunikaatiokurssille?– Kuulimme kurssista alueemme AVH-koordinaatto-

rilta. Saimme häneltä apua myös kurssin hakupaperei-den täyttämisessä, Liisa ja Kari kertovat.

Millaisia odotuksia teillä oli ?– Minä ainakin toivoin, että oppisin jotakin uutta.

Minä en myöskään ole tavannut aikaisemmin muita samassa tilanteessa olevia, mutta nyt meitä on täällä seitsemän. Naisia on vain kaksi, mutta olemme kyllä ys-tävystyneet täällä, Liisa sanoo.

– Myös minä odotin vertaistukea, lisää Kari.

Oletteko hyötyneet kurssista tähän mennessä? – Tämä on rauhoittanut itseäni afasian kanssa elämi-

sessä. Afasian kanssa voi pärjätä. Olemme saaneet ko-konaisvaltaisesti tietoa afasiasta ja kommunikaatiosta, eikä pelkästään puheen osalta. Toiminta on ollut hyvin monipuolista, kehuu Kari.

– Olemme saaneet jutella tilanteestamme yhdessä Karin sekä myös muiden kanssa, joilla on afasia. Lisäk-si olemme päässeet tekemään asioita, joita emme ole tehneet sairastumisen jälkeen, Liisa pohtii.

Mikä on ollut parasta tässä kurssissa? – Parasta on ollut se, että tämä on niin kokonaisval-

tainen kurssi. Kurssilla käydään läpi monenlaisia asioita

yhteiskunnan tukijärjestelmistä omiin pelkoihimme, to-teavat Liisa ja Kari.

Suosittelisitteko kommunikaatiokurssia muillekin?– Totta kai, ehdottomasti suosittelemme. On hyvä ta-

vata muita samassa tilanteessa olevia. Odotamme jo, että pääsemme taas joulukuussa tänne, Liisa ja Kari iloitsevat.

Piia Aro-Pulliainen toimii puheterapeuttina Aivoliitossa.

21AVH 3/2013

Aivoliitto on järjestänyt sopeutumisvalmennuskurs-seja aivoverenkiertohäiriön sairastaneille yli 20 vuo-den ajan. Nyt haluamme kuulla sinun tarinasi. Kerro meille kokemuksistasi vastaamalla kysymykseen: 

Mikä muuttui sopeutumisvalmennuksen jälkeen?

Kertomuksia on tarkoitus käyttää osana sopeutu-misvalmennuksesta kertovaa kirjaa, joka on kym-menen järjestön yhteistyöhanke. Kaikki mukana olevat järjestöt kokoavat kokemuksia omilta ryh-miltään. Tavoitteenamme on koota kertomuksista yhteisiä tekijöitä, joilla voidaan kuvata sopeutumis-valmennuksen sisältöjä, merkityksiä, vaikutuksia ja

Oletko ollut Aivoliiton järjestämällä sopeutumisvalmennuskurssilla? Kirjoita kokemuksistasi!

muutoksia arkielämään. Yksittäisiä tekstejä ei käy-tetä kokonaisina. Joistakin teksteistä voidaan ottaa poimintoja kirjan tekstiin.

Tekstin pituus voi olla 1–2 liuskaa.

Lähetä kertomuksesi 31.12.2013 mennessä Aivoliittoon osoitteella:Aivoliitto, Ann-Mari Veneskoski, Suvilinnantie 2, 20900 Turkutai sähköpostitse:ann-mari.veneskoski@aivoliitto.fi (viestin otsikoksi: Kokemuksia sopeutumisvalmennuksesta).

Lisätietoja: Ann-Mari Veneskoski, p. 02 2138 271

Vesa

-Mat

ti Vä

ärä

22 AVH 3/2013

Hapettuneet LDL-rasvat (ox-LDL) ovat erityi-sen epäterveellisiä valtimoiden terveydelle. Ne toimivat valtimoiden sisäseiniin muodos-

tuvien plakkien syntymisen laukaisijoina. Ne myös kiihdyttävät valtimoita tukkivaa valtimokovettuma-taudin eli ateroskleroosin kulkua. Lisäksi valtimoita ahtauttavat plakit voivat revetä aiheuttaen valtimo-tukoksia. Plakeista siroavat palat saattavat kulkeutua tukkimaan muun muassa sydämen ja aivojen pieniä suonia.

Vuosikymmeniä on tiedetty ”pahojen” LDL-rasvo-jen korkeiden pitoisuuksien vaikuttavan haitallisesti valtimoiden toimintaan sekä lisäävän ateroskleroo-sin riskiä. Laajoissa epidemiologisissa tutkimuksissa on saatu runsasta näyttöä hyvän fyysisen kunnon ja matalien LDL-rasva-arvojen yhteydestä. Kuntoa kohentamalla voidaan laskea korkeita LDL-rasvapi-toisuuksia.

Uusista ateroskleroosin biomarkkereista ox-LDL on eräs eniten tutkituista ja se on kansainvälisesti hyväksytty.

LL Jussi Kosolan väitöstutkimuksessa tutkittiin noin 850 nuoren suomalaisen miehen fyysisen kun-non yhteyksiä heidän ox-LDL-pitoisuuksiinsa. Tutkit-tujen miesten keski-ikä oli 25 vuotta. Tarkastelun alla olivat myös muut ateroskleroosiin aiemmin yhdiste-tyt riskitekijät kuten tupakointi, metabolinen oireyh-tymä ja matala testosteronin pitoisuus.

Osallistujat suorittivat maksimihapenottokyvyn ja lihaskunnon testauksen sekä täyttivät elintapaky-selyn, jossa kysyttiin muun muassa tupakoinnista ja vapaa-ajan liikkumisesta. Rasva-arvojen mittaukseen käytettiin paastoverinäytteitä, jotka kerättiin ennen kuntotestejä.

Tutkimuksen tuloksesta välittyi selkeä sanoma: mitä parempi kunto henkilöllä oli, sitä pienemmät olivat hänen haitalliset ox-LDL-pitoisuutensa.

Erittäin mielenkiintoinen tulos havaittiin ylipai-noisten hyväkuntoisten miesten kohdalla: heidän ox-

LDL-pitoisuutensa olivat yhtä pienet kuin normaali-painoisilla hyväkuntoisilla nuorilla miehillä. Kyseinen tulos korostaa erityisesti maksimihapenottokykyä lisäävän kuntoilun tärkeyttä valtimoita suojaavana tekijänä.

Kun kuntotasoa ei otettu huomioon, nähtiin yli-painoisilla (painoindeksi eli BMI 25–30) ja lihavilla (BMI yli 30) selkeästi korkeammat ox-LDL-pitoisuu-det normaalipainoisiin (BMI 18,5–25) verrattuna. Tut-kimus myös osoitti, että miehet, jotka harrastivat hi-koiluttavaa liikuntaa kolmesti tai useammin viikossa, omasivat matalammat ox-LDL-pitoisuudet liikuntaa harrastamattomiin nuoriin miehiin verrattuna.

Odotetusti pienimmät ox-LDL-tasot nähtiin nor-maalipainoisilla, hyväkuntoisilla, tupakoimattomilla ja aktiivisilla nuorilla miehillä. Hyvä fyysinen kunto näytti suojaavan korkeilta ox-LDL-pitoisuuksilta se-kä tupakoitsijoita että niitä miehiä, joilla oli matala testosteronitaso. Myös tyypin 2 diabetekseen johta-van metabolisen oireyhtymän havaittiin olevan yh-teydessä korkeisiin ox-LDL-pitoisuuksiin, huonoon hapenottokykyyn ja heikkoon vatsalihaskuntoon.

Jussi Kosola: Oxidized LDL and Physical Fitness in healthy young men: associations with Body Composi-tion, Smoking, Metabolic Syndrome and Androgen Status. Turun yliopisto 2013. ANNALES UNIVERSITATIS TURKUENSIS.

ISBN 978-951-29-5445-2 (PRINT), ISBN 978-951-29-5446-9 (PDF), ISSN 0355-9483

http://www.doria.fi/handle/10024/90723 tai http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/90723/Annales%20D%201081%20Kosola%20DISS.pdf?sequence=4

Kunto ratkaisee! Parempi kunto auttaa pitämään veren hapettuneet LDL-rasva-arvot alhaisina. Väitöskirjan tulokset kannustavat harrastamaan erityisesti

hikoiluttavaa kestävyyskuntoilua, joka nostaa hapenottokykyä.

TUTKITTUA

23AVH 3/2013

Jaksotetut AVH-kommunikaatiokurssit: parikurssi sairastavalle ja läheiselle

Kelan nro 51047 (5 + 5 + 5 vrk) 10.–14.2.2014, 9.–13.6.2014 ja 29.9.–3.10.2014

Ammattitaitoisen neurologisen kuntoutuksen avulla etsitään sopivia kommunikaatiokeinoja ja tuetaan puheen tuottoa ja ymmärtämistä.

Kysy lisää myös yksilöllisestä laitoskuntoutuksesta: kuntoutussihteeri p. 040 133 7010 tai paivi.loukkaanhuhta@ms-liitto.fi.

kuntoutuskeskus.fi

24 AVH 3/2013

Juttu-tupa-kurssit pyörähtävät jälleen kesälomien jälkeen käyn-tiin eri puolilla Suomea työvä-

en- ja kansalaisopistoissa. Myös Ai-voliiton kommunikaatiokeskuksessa Turussa kokoontuu joka tiistai kaksi Juttu-tupa-ryhmää.

Turun ryhmät eroavat muista Jut-tu-tupa-kursseista, koska ne toimivat Aivoliiton hallinnoimina Juttu-tupa-toiminnan kehittämisryhminä. Ryh-mät kokoontuvat Aivoliiton tiloissa ja opetuksesta vastaa Aivoliiton pro-jektihenkilökunta.

Muilla paikkakunnilla kurssit ovat osa opistojen kurssitarjontaa ja ne järjestetään opistojen tiloissa. Ope-tuksesta vastaavat opistojen omat Juttu-tupa-koulutuksen saaneet opettajat.

idEoidEN TEsTAusTA

Kehittämisryhmät ovat kokoontu-neet Turussa vuodesta 2011 alkaen. Molemmissa ryhmissä on kahdek-san kurssilaista. Naisia ja miehiä on

suurin piirtein yhtä monta ja heidän afasiaoireensa vaihtelevat paljonkin. Pääsääntöisesti kaikki ovat olleet ha-lukkaita jatkamaan vuodesta toiseen.

Turun alueella tieto Juttu-tupa-toiminnasta on levinnyt hyvin muun muassa alueen puheterapeuttien ja AVH-lehden välityksellä. Tulijoita on ollut jonoksi asti.

Kehittämisryhmässä kokeillaan ja ideoidaan erilaisia ohjelmakoko-naisuuksia teema- ja kommunikaa-tioryhmiin. Testatuista ideoista ja ohjelmakokonaisuuksista tehdään valmiita ohjelmakortteja, jotka lähe-tetään opettajille Juttu-tuvan extra-net-sivujen kautta. Opettajat voivat toteuttaa ohjelman suoraan ohjeen mukaisesti tai soveltaa sen omalle ryhmälleen sopivaksi.

opiskElijoillE TiEToA AfAsiAsTA

Suvituulen kehittämisryhmässä on mukana myös logopedian opiske-lijoita eli tulevia puheterapeutteja

Turun yliopistosta ja Åbo Akademis-ta. He suorittavat kymmenen kerran harjoittelujakson Juttu-tuvassa. Opis-kelijat vastaavat kommunikaatioryh-män toiminnan suunnittelusta sekä vetämisestä.

Jakso on ollut useimpien opis-kelijoiden mielestä avartava ja he ovat kertoneet saaneensa kurssilai-silta arvokasta tietoa afasian kanssa elämisestä. He ovat myös oppineet esimerkiksi, miten monin eri tavoin afasia ilmenee eri ihmisillä.

juTTu-TuvAN vAikuTus EläMäNlAATuuN

Joka syksy kurssilaisille tehdään ka-nadalaisen Aphasia Instituten kehit-tämä elämänlaatuarviointi. Se pe-rustuu kysymyksiin, joissa on kuvat keskustelun tukena. Elämänlaatu-kyselyn avulla pyritään arvioimaan kurssilaisen kokonaistilannetta. Ta-voitteena on saada tietoa siitä, onko Juttu-tupa-toiminnalla vaikutusta kurssilaisen elämänlaatuun pidem-mällä aikavälillä.

Pirjo Laine toimii projektityöntekijänä ja vastaa Aivoliiton kehittämisryhmän

opetuksesta.

Pir

jo l

Ain

E

Juttu-tuvan kehittämisryhmä Suvituulessa

Turussa kokoontuu kaksi Juttu-tupa-ryhmää, joissa toimintaa kehitetään ja arvioidaan. Hyväksi havaituista ideoista ja ohjelmakokonaisuuksista tehdään ohjelmakortteja käsikirjaan, jonka perusteella Juttu-tupa-opettajat eri puolilla

Suomea toteuttavat ryhmiensä opetusta.

juTTu-TupA-päiväN ohjElMA

Uutiset ja ajankohtaisetKahvitauko

TeemaryhmäKommunikaatioryhmä

Han

ne It

ärin

ne

25AVH 3/2013

KURSSIT SYKSYLLÄ 2013Suomenkieliset Juttu-tupa-kurssitEspooEspoon työväenopisto, Adjutantinkatu 1, Mäkkylä, Tarja-luokka. Maanantaisin 9.9.−9.12. klo 9.30−12.00. Ilmoittautu-minen kansliaan, p. 09 8165 0000 tai paikan päällä.

Helsinki IHelsingin suomenkielinen työväenopisto, Helsinginkatu 26, 4 krs. Perjantaisin 6.9.–15.11. klo 10−12.15. Ilmoittautumi-nen ensimmäisellä kurssikerralla tai kansliaan, p. 09 3108 8610.

Helsinki IIHelsingin suomenkielinen työväenopisto, ks. osoite yllä. Perjantaisin 6.9.−15.11. klo 10−12.15.

KajaaniKaukametsän opisto, Koskikatu 2−4. Tiistaisin 3.9.−19.11. klo 14−17.00. Ilmoittautuminen ensimmäisellä kurssikerral-la tai kansliaan, p. 08 6155 2936.

MustasaariMustasaaren aikuisopisto, Koulutie 1. Keskiviikkoisin 4.9.−27.11. klo 9.30−12.00. Ilmoittautuminen ensimmäisellä kurssikerralla kansliaan, p. 06 327 7261.

Rovaniemi Rovaniemen kansalaisopisto, Rovala 5. Torstaisin 12.9.−12.12. klo 9−12. Ilmoittautuminen ensimmäisellä kurssikerralla tai kansliaan, p. 040 487 3010.

TurkuErityisosaamiskeskus Suvituuli, Aivoliitto ry. Tiistaisin 3.9.−17.12. kaksi ryhmää klo 9−12 ja 13−16.

TampereAhjola, Rientolan toimipiste. Keskiviikkoisin 11.9.−13.11. klo 16.45–19.00. Ilmoittautuminen p. 044 553 8445 tai ensimmäisellä kurssikerralla.

KuopioKuopion kansalaisopisto, Puistokatu 20. Tiistaisin 3.9.−26.11. klo 10.00–11.45. Ilmoittautuminen koulutussuunnittelija Johanna Jussila, p. 044 718 4714.

Oulu Oulun kansalaisopisto, Kumppanuuskeskus, Isokatu 47, Isoseppä. Maanantaisin 30.9.−9.12. klo 14.30−17.00.

SavonlinnaLinnalan setlementti, Pappilankatu 6 (Linnalan sisäpiha). Keskiviikkoisin 30.10.−27.11. klo 9−11. Ilmoittautuminen opiston kansliaan p. 015 511 80 tai ensimmäisellä kurssiker-ralla.

YlivieskaYlivieskan kansalaisopisto, liikuntakeskus Närhitie 2, koko-ushuone . Tiistaisin 10.9.−5.11. klo 14.15−15.45. Ilmoittau-tuminen ensimmäisellä kerralla tai kansliaan, p. 08 429 4321.

VantaaVantaan aikuisopisto/ Myyrinki, Vaskivuorentie 10B, 3.krs., teorialuokka. Maanantaisin16.9. −18.11. klo 10.00−12.30.

PoriOtsolan kansalaisopisto, Juhana Herttuankatu 16. Torstaisin 3.10.−28.11. klo 10.00 −12.15. Ennakkoilmoittautuminen 16.9. klo 9 alkaen p. 02 630 1515 tai ensimmäisellä kurssi-kerralla.

LohjaHiiden opisto, Lohjan opistotalo, Linnaistenkatu 9. Tiistaisin 3.9.−26.11. klo 9.30−12.00. Ilmoittautuminen paikan päällä.

JyväskyläJyväskylän kansalaisopisto, Vapaudenkatu 39-41. Tiistaisin 5.11.−10.12. klo14.15−16.30. Ilmoittautuminen p. 014 266 4071 tai paikan päällä opiston kansliaan.

Svenskspråkiga kurserHelsingforsHelsingfors Arbis, Dagmarsgatan 1. Torsdagar kl 10−13, under tiden 12.9.−5.12. 2013. Anmälning i samband med första kursgången eller till Arbis kansli.

KorsholmKorsholms vuxeninstitut, Skolvägen 1, Fredagar kl 10−12.30, under tiden 13.9.−29.11.2013. Anmälning i samband med första kursgången eller till institutets kansli.

RaseborgRaseborgs medborgarinstitut i Karis, Torggatan 8. Torsdagar kl 10.00−12.30, under tiden 24.10.−12.12.2013. Anmälning till kansliet tel 019 289 2765 eller på webben www.raseborg.fi/mbi.

JakobstadJakobstads svenska arbetarinstitut, Storgatan 10. Måndagar kl 13-15.15 under tiden 23.9-9.12. Anmälning i samband med första kursgången.

26 AVH 3/2013

Askeleita arkeen liikuntaneuvonnan tuella

KORV

AA

MAT

ON

KO

VALE

VY

LIIK

KEEL

LÄV

irP

i lu

mim

äk

i

Liikkumattomuus on neljänneksi yleisin ennen-aikaista kuolemaa aiheuttava tekijä. Sen vä-hentämiseen tarvitaan kaikkia niitä terveys- ja

liikuntapalveluiden asiantuntijoita, jotka kohtaavat työssään terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia ihmisiä. Liikunnan puheeksi ottamisen paikkoja on paljon!

Kynnys liikunnan aloittamiselle on monelle kor-kea ja se kasvaa entisestään terveyden heikkene-misen myötä. Liikuntaa tulee osata hyödyntää ter-veydenhuollon toimenpiteenä, sillä liikunnalla on sairauksien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa vastaavia vaikutuksia kuin esimerkiksi lääkkeillä.

Liikunta auttaa sairauksien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa.

Liikkuminen on terveellistä ja kivaa, liikkumattomuus haitallista. Nykypäivän ihminen istuu paljon ja työ on fyysisesti kevyttä. Runsaan istumisen myötä liikunnasta saadut hyödyt

osittain kumoutuvat. Paljon istuville suositusten mukainen liikunta ei riitä, vaan arkeen pitää saada muutakin liikettä.

TukEA liikuNNAN AloiTTAMisEEN

Innostuminen ja kipinä liikunnan aloittamiseen ei synny tuputtamalla. Ihmisellä itsellään pitää olla tah-to tehdä muutos liikkumistapoihin. Ammattilaisen tehtävänä on tukea tavoitteeseen pääsyä muun mu-assa kertomalla niistä mahdollisuuksista, joita paik-kakunnalta löytyy, sekä ohjaamalla henkilökohtaisen suunnitelman teossa.

Liikunnan terveyttä edistävistä vaikutuksista on paljon tutkittua näyttöä. Siitä huolimatta terveyden-huollossa liikuntaneuvontaa ja liikuntaan ohjaamista käytetään vähän.

Liikuntaneuvontaa voi toteuttaa joko ryhmässä tai yksilöllisesti. Parhaat tulokset saadaan, kun liikun-taneuvonnan yhteyteen lisätään myös ravintotieto-utta. Säännöllinen ateriarytmi ja riittävä energiamää-rä auttavat tavoitteisiin pääsyssä. Ilman ruokaa ei jaksa liikkua, joten liikunnan lisäämisen ohella tulee kiinnittää huomiota riittävään ruuan määrään ja hy-viin valintoihin kaupan tiskillä.

liikuNTANEuvoNNAN hAAsTEET

Kunnossa kaiken ikää -ohjelma (KKI) on kartoittanut kevään 2013 kuntakyselyllä liikuntaneuvonnan tilaa Suomessa. Vastaukset osoittivat, että noin puolessa Suomen kuntia on mahdollisuus saada liikuntaneu-vontaa. Pääasiassa neuvontaa ja ohjausta toteute-taan yksilöllisesti ja hyvin usein myös kertaluontoi-sesti. Liikuntaneuvontaan pääsy voi toteutua lähete-järjestelmän tai oman ilmoittautumisen kautta.

Liikuntaneuvonnalle on monia haasteita. Terve-ys- ja liikuntatoimen yhteistyö, kirjaamiskäytännöt ja seuranta kaipaavat yhteisiä sopimuksia kuntien sisäl-lä. Ihanteellista olisi, jos liikuntaneuvontaan saapuva henkilö motivoituisi ottamaan askeleita arkeen, hän voisi käydä ohjauksessa tarvittavan määrän kerto-ja, prosessia seurattaisiin ja palautetta annettaisiin myös lähettävälle taholle.

Liikkumattomasta liikkuvaksi on pitkä muutos-prosessi, joka kestää noin vuoden. Sen vuoksi myös liikuntaneuvonnassa tulisi olla mahdollisuus useam-paan käyntikertaan ja seurantaan.

Vesa

-Mat

ti Vä

ärä

27AVH 3/2013

Tekstiä on toimituksen käytössätämä sivu lehden aukeaman oikeanpuoleinen sivu

KuntoutuKsen uutisia

Aivoverenkiertohäiriöt

Sopeutumisvalmennuskurssit 2014

sopEuTuMisvAlMENNuskurssiT 2014

Ensi vuoden kurssiesite ilmestyy tämän lehden välissä. Sieltä löydät kaikki vuoden 2014 AVH-kurssit, jotka jär-jestetään pääasiassa Erityisosaamiskeskus Suvituulessa Turussa. Huomioithan, että muutaman kurssin hakuaika on jo tämän vuoden puolella, joten tutustu kurssivalikoi-maan ja laita hakemus postiin.

Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kommunikaa-tioon painottuville kuntoutuskursseille haetaan Kelan uudistetuilla hakulomakkeilla KU 132 (harkinnanvarai-nen kuntoutus) tai KU 104 (vaikeavammainen kuntoutus). Nämä lomakkeet liitteineen toimitetaan suoraan Kelan toimistoon.

Muille kursseille saat hakemuksen Aivoliitosta tai verk-kosivuilta www.aivoliitto.fi. Näille kursseille hakiessasi toi-mita hakemus liitteineen suoraan Aivoliittoon.

Kaikista kursseihin liittyvistä asioista voit kysyä kurssi-suunnittelijoiltamme Sari Hietaselta tai Kirsi Lönnqvis-tiltä. Myös palvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoski ja syyskuussa Aivoliitossa aloittanut kuntoutussuunnittelija Ulla Ehrlund vastaavat mielellään kysymyksiisi.

Yhteystiedot löytyvät tämän lehden sivulta 55. Ota rohkeasti yhteyttä!

28 AVH 3/2013

Liitto tiedottaaPi

a Vu

olte

e

ullA EhrluNd kuNTouTussuuNNiTTElijAksi

Ulla Ehrlund on aloittanut syyskuun alusta Aivoliiton kuntoutussuunnittelijana. Hänen tehtäviinsä kuuluu muun muassa Raha-automaattiyhdistyksen rahoittaman Onnistunut työhön palaaminen -projektin hallinnointi.

Uudesta työstään Ulla toivoo saavansa uusia näkökul-mia ja ajatuksia järjestötyöstä ja sopeutumisvalmennuk-sesta sekä niiden kehittämisestä. Ulla on toiminut aikai-semminkin järjestökentällä, mutta Aivoliiton toiminta ja sen edustamat ryhmät ovat hänelle uusia, joten haasteita tulee riittämään ja niihin tartutaan innolla.

Ullan perheeseen kuuluu aviomies ja kaksi alle kou-luikäistä poikaa. Vapaa-aikana hänet voi löytää Kaarinan lenkkipoluilta tai joukkuevoimistelun treenimaton äärel-tä.

sANNA rEuNA järjEsTöTiEdoTTAjAksi

Sanna Reuna on palannut vanhempainvapaalta järjes-tötiedottajan tehtävään. Hänen toimipaikkansa on Aivo-liiton keskustoimistossa Turussa. Sanna toimii yhdessä järjestösuunnittelijoiden ja -päällikön kanssa yhdistys-kentän tukena. Hän avustaa yhdistyksiä erilaisissa vies-tintään ja tiedotukseen liittyvissä asioissa (esimerkiksi yhdistysesitteet, logot ja käyntikortit). Hän päivittää myös

Aivoliiton verkkosivuja sekä tekee visuaalista suunnitte-lua ja esitteiden taittoa liiton tarpeisiin.

Sanna on koulutukseltaan talouden ja hallinnon tra-denomi sekä informaatioteknologiapalvelujen ja markki-noinnin datanomi. Osaamistaan hän on täydentänyt mm. viestinnän ja johtamisen opinnoilla Turun yliopistossa ja Turun kauppakorkeakoulussa. Työt Aivoliitossa Sanna on aloittanut jo vuonna 2002.

Sanna asuu Raisiossa aviomiehensä ja kahden alle kouluikäisen lapsen kanssa. Laulaminen, soittaminen ja musiikin kuuntelu ovat Sannan mielestä paras tapa rentoutua. Hän käy ahkerasti teatterissa, elokuvissa ja konserteissa. Energiaa arkeen hän saa perheensä lisäksi laajasta ystäväpiiristä, jonka kanssa matkustellaan ja to-teutetaan yhteisiä teemapäiviä. Myös mökkeily ja luon-nossa liikkuminen on Sannan sydäntä lähellä.

hANNE iTäriNNE TiEdoTTAjAksi

Hanne Itärinne toimii tänä syksynä tiedottaja Miia Suoyrjön sijaisena. Päätyönään hän koostaa Kielipolku- ja AVH-lehtien toimitusaineistot ja hoitaa yhteyksiä ar-tikkelien kirjoittajiin, valokuvaajiin, taittajaan ja painoon. Lisäksi tiedottajan työtehtäviin kuuluu Aivoliiton esittei-den työstäminen.

MuuToksiA suoMEN NuorTENTAlo oY:ssä

Anne Ingman on palannut toimeensa Turun Nuortenta-lon vastaavaksi ohjaajaksi.

Pia Laverman on palannut toimeensa valmennus-palveluiden vastaavaksi ohjaajaksi. Hänen sijaisenaan toiminut Anna Airaksinen jatkaa neuropsykiatrisena valmentajana.

Jyvässeudun Nuortentalon vastaava ohjaaja Eveliina Vaskelainen on palannut vanhempainvapaaltaan ja hä-nen sijaisenaan toiminut Eeva Salomaa jatkaa neuropsy-kiatrisena valmentajana.

Asumispalveluiden tarjoaminen Jyvässeudun Nuor-tentalossa Hankasalmella on päättynyt. Valmennus-palveluiden antaminen Jyvässeudulla jatkuu edelleen. Valmennuspalvelut on tarkoitettu henkilöille, joilla on neuropsykiatrisia erityisvaikeuksia. Valmennuksesta saa apua ja tukea arjenhallintaan, itsenäistymiseen, positii-visen minäkuvan vahvistamiseen, opiskeluun, työhön ja vapaa-aikaan.

Han

ne It

ärin

ne

29AVH 3/2013

Liitto tiedottaaH

anne

Itär

inne

Pirkko kiittää kaikkia kuluneista vuosista ja monista muistamisista sekä toivottaa aurinkoista syksyä.

pirkko pohjolA jäi EläkkEEllE

Aivoliiton pitkäaikainen kurssisuunnittelija Pirkko Poh-jola jäi kesällä eläkkeelle. Kiitämme Pirkkoa kuluneista vuosista ja toivotamme mukavia eläkepäiviä.

Pirkon tilalla kurssisuunnittelijan toimessa jatkaa fy-sioterapeutti Kirsi Lönnqvist.

TulkkAuspAlvEluA käYTTäviEN puhEvAMMAisTEN TilANNETTA piTää

sElviTTää

Aivoliitto on tehnyt yhdessä viiden muun vammaisia edustavan järjestön kanssa Kelalle ja Sosiaali- ja terveys-ministeriölle selvityspyynnön vammaisten tulkkauspal-velua käyttävien puhevammaisten tilanteesta.

Vuonna 2012 vammaisten tulkkauspalveluihin oikeu-tettuja puhevammaisia henkilöitä oli Suomessa 1386. Heistä tulkkauspalveluja käytti vain noin puolet eli 695 henkilöä.

Puhevammaisia edustavat järjestöt ovat huolestu-neita tilanteesta. Vammaisten tulkkauspalveluihin liitty-vissä yhteistyökokouksissa olemme kysyneet, onko Kela selvittänyt asiaa tai missä aikataulussa selvitystä aiotaan tehdä. Saatujen vastausten mukaan toistaiseksi asialle ei ole tehty mitään.

Vammaisten tulkkauspalvelu on erittäin tärkeä osal-lisuutta ja yhdenvertaisuutta mahdollistava palvelu pu-hevammaisille ihmisille. Olisi erittäin tärkeä tietää, miksi vain puolet palveluun oikeutetuista käyttää palvelua.

Vammaisten tulkkauspalveluiden toteutuksessa ta-pahtuu muutoksia vuoden 2014 alussa: välitystoiminta siirtyy Kelalle ja tulkkauspalvelujen tuottaminen jatkuu uuden kilpailutuksen jälkeen. Selvityksestä saatava tieto on tärkeää puhevammaisten tulkkauspalvelujen kehittä-misessä. Vammaislainsäädännön uudistamistyö on juuri aloitettu ja selvityksestä saatava tieto on arvokasta myös tässä työssä.

Selvityspyynnön Kelalle esittivät Aivoliitto, Autismi- ja Aspergerliitto, FDUV, Kehitysvammaliitto, Kehitysvam-maisten Tukiliitto ja Suomen CP-liitto. Selvityspyynnön laati Suomen CP-liiton palvelupäällikkö Ilona Toljamo.

Lisätietoja: Sinikka Vuorinen, sinikka.vuorinen@aivoliitto.fi,

p. 050 329 2905.

AivoliiTTo sAi rEiluN pAlvEluN sErTifikAATiN

Reilu Palvelu ry:n hallitus myönsi 18.9.2013 Aivoliitolle Reilun palvelun tuotemerkin osoitukseksi laadukkaasta ja vastuullisesta toiminnasta. Suomen Nuortentalo Oy sai Reilun palvelun merkin jo viime vuoden syyskuussa.

Reilu Palvelu ry:n tarkoituksena on edistää ja kehittää sosiaali- ja terveysalan järjestöjen ja niiden omistami-en yritysten vastuullisen palvelutoiminnan edellytyksiä ja toimintakulttuuria sekä parantaa palveluiden laatua. Yhdistys hallinnoi Reilun palvelun tuotemerkkiä, joka voidaan myöntää sosiaali- ja terveysalan yhteisöille ser-tifikaatiksi palvelun laadusta ja vastuullisesta liiketoimin-nasta.

30 AVH 3/2013

Ajankohtaista Yhdestä elämästä

Näillä sivuilla käytetty Yksi elämä -hankekokonai-suuden uusi tunnus on Tsto Creations Oy:n käsi-alaa. Tunnuksena on leikkivä ihminen, joka kuvaa

Yksi elämä -hankkeiden lupausta: täyttä elämää kaikille ikävuosista ja terveydentilasta riippumatta.

TilAA Yksi EläMä -uuTiskirjE

Ensimmäinen sähköinen Yksi elämä -uutiskirje on ilmesty-nyt. Kiinnostuneet voivat tilata sen omaan sähköpostiinsa. Lisätietoja uutiskirjeestä saa Aivoliiton Yksi elämä -verkko-sivulta www.aivolitto.fi/yksielama.

Yksi EläMä TuTuksi kuNTApääTTäjillE

Yksi elämä -hankekokonaisuus esittäytyi syyskuussa kunta-alan vaikuttajille Kuntamarkkinoilla Helsingissä. Merkittävä osa kansalaisten terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavista päätöksistä tehdään nimenomaan kunnissa.

Tapahtumassa oli ensi kertaa käytössä uusi Yksi elämä -messuosasto, jossa näkyy hankekokonaisuuden uusi tun-nus ja ulkoasu. Messuosaston lisäksi Yksi elämä oli esillä asiantuntijapuheenvuoroissa.

piENi pääTös päivässä MukANA Elixir-sArjAssA

Yksi elämä ja Elixir käynnistivät keväällä yhteistyön, jo-ka näkyy Elixirin tv-tuotannossa sekä verkkopalvelussa http://yksielama.elixir.tv/yksielama. Ensi vuodeksi on tu-lossa myös yhteinen Hyvä elämä -kalenteri.

Yksi elämä -hankkeista Pieni päätös päivässä näkyy Elixir-sarjassa, jossa seurataan koomikko-teatterinjohtaja Riku Suokkaan ponnistelua kohti tasapainoisempaa ja terveempää elämää. Kaksi ensimmäistä jaksoa näytettiin jo keväällä. 14-jaksoinen sarja alkoi uudelleen 15.9.

TuNNE pulssisi -hAhMoillE NiMET – Tupu jA TEuvo

Tunne pulssisi -kampanjan syksy jatkuu vilkkaana. Mu-kana menossa ovat topakat kampanjahahmomme, joille etsittiin nimiehdotuksia kesäkilpailulla. Mummosta tuli Tupu ja papasta Teuvo.

Kesän messukiertueella varmistuimme siitä, että puls-sin tunnustelu on tarpeellinen ja jokaisen opittavissa ole-va itsepuolustustaito. Opetimme satoja ihmisiä tunnuste-lemaan pulssiaan ja tiedostamaan, että epäsäännöllinen pulssi voi olla merkki eteisvärinästä. Monelle oli yllätys,

että eteisvärinä voi hoitamattomana johtaa aivoinfarktiin.Messukiertue jatkui syyskuussa Seniori-Messuilla Ou-

lussa. 9.10. olemme Kuusamossa Ikämessuilla. Kannattaa pitää silmällä myös eri viestimiä, jotka ovat olleet kiinnos-tuneita kertomaan pulssin tunnustelusta.

Tunne pulssisi -oppaita on saatavilla jo monissa ap-teekeissa. Pulssin tunnustelun ABC -oppaassa on helpot ohjeet pulssin tunnusteluun.

TuNNE pulssisi -kouluTus AMMATTilAisillE

Valtakunnallinen verkkokoulu-tus Tunne pulssisi – elävä kos-ketus potilaaseen järjestettiin 1.10. Helsingissä ja se oli kat-sottavissa samaan aikaan kaik-kialla Suomessa verkkolähetyk-senä. Koulutuksen voi edelleen

käydä katsomassa verkkosivustolla www.tunnepulssisi.fi.

Liis

a Ko

ivul

a

Tunne pulssisi -väki ehti tavata Seinäjoen Tangomarkkinoil-la satoja pulssin tunnustelusta kiinnostuneita.

31AVH 3/2013

112-kAMpANjA AlkAA

Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton yhteinen 112-kam-panja käynnistyy lokakuussa. Kampanjassa autamme ihmisiä tunnistamaan aivo- ja sydäninfarktin oireet ja toimimaan näissä tilanteissa oikein. Kampanja huipen-tuu valtakunnallisena 112-päivänä 11.2.2014. Olemme tapahtuman virallinen yhteistyökumppani ja näkyvästi mukana päätapahtumassa.

Kampanjan valmistelu on nyt käynnissä ja tuotan-nossa ovat muun muassa videot ja radiomainokset, joiden tähtinä esiintyvät Jope Ruonansuu ja Jukka Toivonen. Näiden lisäksi painatamme esitteitä. Nä-kyvyyttä saamme myös Hätäkeskuksen ylläpitämillä verkkosivuilla www.112-paiva.fi ja Facebook-sivulla www.facebook.com/112paiva sekä valtakunnallisessa 112-päivän viestinnässä.

Kampanjamateriaalia toimitetaan syksyn aikana myös liittojen paikallisyhdistyksille. Kutsummekin kaikki innok-kaat eri puolilla Suomea mukaan järjestämään 112-pävän tapahtumia tai osallistumaan niihin. Lisätietoja tapahtu-mista ja mahdollisista yhteistyökumppaneista päivitetään loppuvuodesta verkkosivuille www.112-paiva.fi.

vErTAisTEN kouluTuksiA

Vertaistoiminnan hankkeessa on järjestetty pilottikoulu-tukset. Kajaanissa koulutettiin syyskuussa vertaistukihen-kilöitä ja Tampereella koulutetaan vertaisryhmänohjaajia 16.–17.11.2013. Näiden koulutusten arvioinnin perusteel-la suunnitellaan vuoden 2014 koulutukset. Tavoitteena on luoda koulutusmallit, joita sekä Aivoliitto, Diabetesliit-to että Sydänliitto käyttävät. Sen jälkeen kunkin järjestön peruskoulutuksiin voivat osallistua kaikkien kolmen liiton vertaistoimijat.

Vertaistoimijoista kerättyä asiantuntijaryhmää kuul-tiin Tampereella kesäkuussa. Palautteen pohjalta suun-nittelemme muun muassa käynti- ja nimikortteja sekä postikorttityyppistä esitettä tukihenkilötoiminnasta. Li-säksi valmistelemme kolmen järjestön yhteisiä vertaista-paamisia.

Vertaistuen hankkeeseen nimettiin uusi työryhmä, joka selvittelee vertaistoiminnan liittämistä osaksi hoito- ja palveluketjua. Aivoliiton edustajana työryhmässä on järjestösuunnittelija Risto Lappalainen.

uusi liikuNTAhANkE käYNNisTYi

Aivovoimaa! – liikuntaneuvonnan työkaluja on Aivoliiton uusi Yksi elämä -hanke, jonka tarkoituksena on tuottaa terveys- ja liikunta-alan ammattilaisille selkokielistä ja kommunikaatiota tukevaa materiaalia liikuntaneuvon-nan tueksi.

Materiaalin avulla pyrimme helpottamaan liikunnan puheeksi ottamista sekä vuorovaikutusta niiden henki-löiden kanssa, jotka liikkuvat terveytensä kannalta liian vähän ja joilla on jokin kommunikaatiota vaikeuttava ominaisuus kuten afasia.

Lisätietoja Yksi elämä -hankekokonaisuudesta:Projektipäällikkö Marika Railila, p. 040 543 7287, marika.railila@aivoliitto.fiYksi elämä -viestintäpäällikkö Eija Seppänen, p. 040 508 3645, eija.seppanen@sydanliitto.fi

Lisätietoja Tunne pulssisi -hankkeesta:Tiedottaja Liisa Koivula, p. 050 568 9263, liisa.koivula@aivoliitto.fiKoulutussuunnittelija Anita Rajala, p. 050 409 5675, anita.rajala@aivoliitto.fi

Lisätietoja 112-hankkeesta:Viestintäsuunnittelija Pia Puustelli, p. 050 568 8149, pia.puustelli@aivoliitto.fi

Lisätietoa vertaistukitoiminnasta:Järjestösuunnittelija Risto Lappalainen, p. 040 5437 290, risto.lappalainen@aivoliitto.fiJärjestösuunnittelija Carita Sinkkonen, p. 050 3089 095, carita.sinkkonen@aivoliitto.fi

Lisätietoja liikunnan hankkeista:Liikuntasuunnittelija Virpi Lumimäki, p. 040 737 5879, virpi.lumimaki@aivoliitto.fi

32 AVH 3/2013

Puhevammaisten viikko 6.–11.10.2013

Viikon tapahtumat löytyvät verkkosi-vulta www.puhevammaistenviikko.fi sekä Facebookista hakusanalla Puhe-vammaisten viikko. Lisätietoa tapah-tumaviikosta on myös tämän lehden sivulla 39.

Puhevammainen potilas osastolla – homma hanskassa?

Aika: 10.10.2013 klo 8.30–11.30Paikka: TYKS, T-sairaala, TurkuLuento kommunikointikeinoista po-tilaan kanssa, jolla on puhevamma. Tarkempi ohjelma löytyy verkkosivul-ta www.aivoliitto.fi > Kielellinen eri-tyisvaikeus > Paikallisia tapahtumia.Kohderyhmä: Luentotilaisuus on maksuton VSSHP:n lääkäreille sekä hoito- ja kuntoutushenkilökunnalle. Myös muut terveydenhuollon am-mattilaiset ovat tervetulleita osallis-tumaan (luentotilaisuuden hinta 30 €).Luennoitsijat: Puheterapeutit Piia Aro-Pulliainen ja Minna VironmäkiJärjestäjä: Aivoliitto ryIlmoittautuminen: www.vsshp.fi/fi/6318/59337

Puhevammaisten viikon yleisötilaisuus Turussa

Aika: 12.10.2013 klo 10–15Paikka: Kauppakeskus Hansa, TurkuTietoa puhetta tukevista ja korvaa-vista apuvälineistä, puhevammaisten tulkkauspalvelusta sekä Aivoliiton yhdistystoiminnasta ja palveluista. Kävijöillä on mahdollisuus tutustua ja kokeilla puhetta tukevia ja korvaavia menetelmiä.Järjestäjä: Aivoliitto ryLisätiedot: piia.aro-pulliainen@aivoliitto.fi

lokAkuu Kuusamon ikämessutMukana muun muassa Tunne pulssisi -hanke sekä neurologiset vammais-järjestötAika: 9.10.2013 klo 10–14Paikka: Liikuntahalli, Kitkantie 42, Kuusamo

Valtakunnallinen iäkkäiden ulkoilupäivä

Aika: 10.10.2013Perinteisen vanhustenviikon ulkoi-lupäivän tarkoituksena on edistää toimintakyvyltään heikentyneiden ikäihmisten ulkoilua turvallisessa seurassa.Vie vanhus ulos -haastekampanja to-teutetaan jo kolmatta kertaa Voimaa vanhuuteen -ohjelman järjestö- ja kuntakumppaneiden kanssa. Lue li-sää osoitteesta www.vievanhusulos.fi.

AVH-päivät 2013Aika: 21.-22.10.2013Paikka: Tampere-taloLisätietoja tämän lehden sivulla 34 tai www.aivoliitto.fi AVH-koulutuskalen-teri.

Maailman AVH-päiväAika: 29.10.2013Paikka: Helsingin kaupungin ter-veyskeskuksen Terveyspysäkki, Itä-keskuksen kauppakeskuksen Hansa-silta, Hansakuja 4–6, Helsinki.World Stroke Organization (WSO) organisoi maailmanlaajuista AVH-päivää (World Stroke Day – WSD), jo-ta vietetään tiistaina 29.10. Aivoliitto osallistuu päivään muun muassa tie-dottamalla AVH:sta Terveyspysäkillä Helsingissä. Lisätietoja www.aivoliitto.fi.

Soveltavan liikunnan juhlaseminaari

Aika: 28.11.2013 klo 12–15.30 Paikka: Säätytalo, HelsinkiOsallistumismaksu: 30 €/henkilö (henkilökohtaiset avustajat maksut-ta)Lisätietoja ja ilmoittautumiset: www.soveli.fi/juhlavuosi-2013/

Liikkeelle yhdessä -jatkokoulutus Aika: 30.11.–2.12.2013Paikka: PorvooKoulutuksessa mietitään liikunnan järjestämisen mahdollisuuksia ja yh-teistyömuotoja muiden yhdistysten, liikuntaseurojen ja kunnan kanssa.Lisätietoja ja ilmoittautumiset: www.soveli.fi/koulutukset

Ikäihmisten liikunnan foorumiAika: 3.–4.12.2013Paikka: Marina Congress Center, Hel-sinkiFoorumin tavoitteena on lisätä vuo-ropuhelua ikäihmisten liikkumisesta tutkijoiden ja käytännön toimijoiden kesken. Osallistumismaksu: 250 €Järjestäjä: IkäinstituuttiLisätiedot: www.ikainstituutti.fi

201320132013TAPAHTUMAKALENTERI

MArrAskuu

joulukuu

33AVH 3/2013

TTTTEEEEENNNNNNNEEEEEEERRRRRRIIIIIIFFFFFFFFFFFAAAAAALLLLLLLLLLEEEEETTTTTEETTTTEEEEEEENNEENNNNNNNNNENNEEEEEEEEERRERRRRRRRRIIIIIIIIFIFFFFFFFFFFFFFFFFAAAAAFFFFFAAAAAAAALLLLLLLLLLLLLEEEEEE

34 AVH 3/2013

AIVOLIITTO KOULUTTAA

Avh-päiväT 2013: Avh jA ArkiAika: 21.–22.10.2013Paikka: Tampere-talo, TampereTeemat:• Eri ammattikuntien näkökulmia kuntoutumiseen ja AVH-arkeen, puhujina muun muassa neurokirurgi Pauli Helen ja psykologi, psykoterapeutti Arto Pietikäinen.• Apuvälineet ja selviytyminen, esimerkiksi kännykkä ja tablettitietokone kommunikoinnin apuvälineinä, iäkkäille sopiva teknologia sekä apuvälinekoira.• Ikä ja kuntoutuminen, puhujina muun muassa geriatrian professori Jaakko Valvanne ja FT Sinikka Peurala.Tarkka ohjelma, hinnat ja AVH-koulutuskalenterissa www.aivoliitto.fi

käYTäNNöN TiEToA AivovErENkiErTohäiriöihiN

liiTTYvisTä NiElEMisvAikEuksisTA jA koMMuNikAATio-oNgElMisTA

Aika: 3.12.2013 klo 9.15–15.45Paikka: Kokkolan kaupunginkirjaston Hongell-saliKohderyhmä: Palvelutalojen, kotipalvelun, terveyskes-kusten vuodeosastojen ja vanhainkotien työntekijät sekä muut kiinnostuneetKouluttaja: Puheterapeutti Piia Aro-Pulliainen Hinta: 80€, sisältää opetuksen ja kommunikaatio-oppaan sekä iltapäiväkahvitOsallistujamäärä: Enintään 20 henkilöäOhjelma ja ilmoittautuminen: www.aivoliitto.fi > AVH-koulutuskalenteri

Avh-osAAjA, 10 opSyksyn 2013 ja kevään 2014 aikana toteutamme yhteis-työssä OK-opintokeskuksen kanssa uuden koulutuksen ”AVH-osaaja”. Koulutus on läpileikkaus käytännön AVH-tietoudesta oi-reiden tunnistamisesta kuntoutuksen kautta omaisen oh-jaamiseen. Koulutus sisältää sekä lähipäiviä että itsenäistä työskentelyä. Kohderyhmä: terveydenhuollon, palvelutalojen ja van-hainkotien työntekijät sekä muut kiinnostuneet.Koulutuksen laajuus: 10 op, sisältää itsenäistä ja verk-kotyöskentelyä sekä viisi lähipäivää Erityisosaamiskeskus Suvituulessa Turussa. Osan lähipäivistä voi tarvittaessa suorittaa myös etäyhteyksien kautta.Ajankohta: Koulutus alkaa kahdella lähipäivällä 28.–29.11.2013. Sen jälkeen jatkamme ensi vuoden puolella noin kuukauden välein, ja viimeinen lähipäivä on maa-liskuussa 2014. Hinta: 300€, jonka voi jakaa kahdelle vuodelle.Osallistujamäärä: korkeintaan 20 osallistujaa.Ilmoittautuminen: 30.10. mennessä www.aivoliitto.fi > AVH-koulutuskalenteriLisätietoja: kuntoutussuunnittelija Ulla Ehrlund, p. 050 3656 619, ulla.ehrlund@aivoliitto.fija koulutussuunnittelija Riitta Tuusa, p. 0405437288, riitta.tuusa@aivoliitto.fi

Bliss-kiElEN pEruskurssi (24 TuNTiA)Aika: 24.–26.10.2013Paikka: Erityisosaamiskeskus Suvituuli, Suvilinnantie 2, TurkuKohderyhmä: puheterapeutit, erityisopettajat, muut bliss-kieltä käyttävien kanssa asioivatHinta: 175€, sisältää koulutuksen ja materiaalin lisäksi lounaan ja iltapäiväkahvitKouluttajat: Ohjaava opettaja, erityisluokanopettaja Su-sanna Lähteenmäki ja puheterapeutti, FM Marjaana Ala-SorvariOsallistujamäärä: korkeintaan 25 osallistujaaIlmoittautuminen: www.aivoliitto.fi > Kielellinen erityis-vaikeus -koulutuskalenteriLisätietoja: koulutussuunnittelija Riitta Tuusa, p. 0405437288, riitta.tuusa@aivoliitto.fi

olETko jo löYTäNYT AivoliiToN uudEN sähköisEN kouluTuskAlENTEriN?

Kalenteri sijaitsee verkkosivulla www.aivoliitto.fi. Etusivun vasemmassa reunassa on pikalinkki ”AVH-koulutuskalenteri”. Kalenterista näet kaikki koulutukset ammattilai-sille. Voit tulostaa niiden ohjelmat ja ilmoittautua kalenterin kautta koulutuksiin. Kun rullaat kalenteria alaspäin, löydät myös mui-ta yleisötilaisuuksia ja tapahtumia. Osa niistä on ilmaisia, eikä kaikkiin tarvitse ilmoittautua enna-kolta. Koulutuskalenterista voit siis tarkistaa, mitä on tulossa.

35AVH 3/2013

Kysy lisää! Koulutussuunnittelija Riitta Tuusa, p. 040 543 7288, riitta.tuusa@aivoliitto.fiAivoliitto ry, Hämeenkatu 13 b, 4. krs., 33100 Tampere

Avh-sAirAsTANEidEN rYhMäN ohjAAMiNEN päiväToiMiNNAssA

Sairastumisen vaikutuksen toimintakykyyn – sekä henki-seen että fyysiseen Puhutko afasiaa?Tunnistatko nielemisvaikeudet?Miten hyödyntää ryhmää yhteiseksi hyväksi?Kouluttajina fysioterapeutti tai toimintaterapeutti, puhe-terapeutti ja psykologi.

puhuTko AfAsiAA? kEiNojA koMMuNikoiNNiN hElpoTTAMisEksi

(sCA®)Käytännönläheinen koulutus, jossa on lyhyt teoriaosuus ja paljon ohjattuja harjoituksia ja esimerkkejä kommuni-kointikeinoista tarpeidenne mukaan sovellettuina. Kou-lutuksen kokonaiskesto on runsaat kolme tuntia. Osallis-tujamäärä enintään 20 henkilöä. Kouluttajina toimivilla puheterapeuteilla on SCA-kouluttajan pätevyys.

kuN kuNTouTujAllA oN kogNiTiivisiA vAikEuksiA

Ohjeita arjen selviytymiseen: Miten ottaa muisti-, hah-mottamis-, keskittymis- yms. ongelmat huomioon arjen

toiminnoissa? Työntekijät ja koulutuksen pituus tilaajan toiveiden mukaan, voidaan yhdistää myös afasiakoulu-tukseen.

Avh:N NYkYhoiTo jA kuNTouTusKoulutus käsittää neljä koulutuspäivää otsikoilla:1. AVH sairautena. Ennaltaehkäisy, oireet ja vaikutus toi-mintakykyyn2. Fyysinen toimintakyky3. Neuropsykologiset erityishäiriöt ja kommunikaatio4. Kokonaisvaltainen kuntoutusOmaisten ohjausta käsitellään kaikissa koulutusosioissa. Kouluttajina toimivat fysioterapeutti, puheterapeutti, sai-raanhoitaja ja toimintaterapeutti.

Haluatteko kouluttaa työyhteisöä?Millaista koulutusta työpaikallanne tarvitaan? Aivoliiton terapeutit ovat

kokeneita kouluttajia ja toimivat myös AVH:n sairastaneiden kuntouttajina. Koulutus räätälöidään tilaajan tarpeiden mukaan. Esimerkkejä koulutuksista:

35AVH 3/2013

Tue Aivoliiton tärkeää työtäAivoliitto tukee aivoverenkiertohäiriön sairastaneita ja heidän omaisiaan. Työskentelemme myös aivoverenkiertohäiriöiden ennaltaehkäisyn hyväksi.

Voit olla mukana tärkeässä työssä antamalla lahjoituksen tilille (IBAN): FI43 1590 3000 173813. Lahjoituksen voi tehdä myös verkkopankin kautta.

Voit myös jättää perintösi hyvään tarkoitukseen tekemällä testamenttilahjoituksen Aivoliitolle. Lisätietoja: www.aivoliitto.fi/lahjoita

Keräyslupa: 2020/2012/5033

36 AVH 3/2013

Kirjahylly

ErooN MAsENNuksEsTA jA pANiikkihäiriösTä

Yksi keskeisimmistä psyykkisten sairauksien hoitoon liitty-vistä haasteista on se, että terapiaa tai muuta apua ei riitä läheskään kaikille. Suuri osa avuntarvitsijoista ei edes etsi hoitoa ja etsijöistäkin harva saa tarvitsemaansa ammatti-maista apua.

Uutuuskirjat Irti masennuksesta ja Irti paniikista tarjoa-vat lukijalle mahdollisuuden ratkaista itse lieviä ja keski-vaikeita psyykkisiä ongelmia itsehoito-ohjelman avulla. Kirjat helpottavat oireisiin tarttumista ajoissa ja siten edis-tävät tavoitteellista itsensä kuntouttamista.

Kirjat sisältävät paljon luotettavaa ja tutkittua tietoa masennuksesta ja paniikkihäiriöstä sekä niiden hoidosta. Harjoitukset ja tehtävät antavat lukijalle konkreettisia kei-noja masennuksen ja paniikkihäiriön hallintaan ja niistä vapautumiseen.

Kirjat pohjautuvat Helsingin ja Uudenmaan sairaan-hoitopiirissä (HUS) kehitettyihin verkkoterapioihin, jotka tarjoavat etähoitoa mielenterveyden häiriöihin. HUS on laatinut kansalaisten käyttöön www.mielenterveystalo.fi-palvelusivuston, joka kokoaa kansalaisten saataville tietoa ja välineitä psyykkisestä hyvinvoinnista huolehtimiseen ja tarvittavan avun saamiseen.

Jan-Henry Stenberg, Salla Saiho, Satu Pihlaja, Helena Servi-ce, Matti Holi & Grigori Joffe: Irti masennuksesta.

Kustannus Oy Duodecim, 1. painos 2013.

Jan-Henry Stenberg, Salla Saiho, Satu Pihlaja, Helena Service, Grigori Joffe & Matti Holi: Irti paniikista.

Kustannus Oy Duodecim, 1. painos 2013.

15 TAriNAA Avh:sTA

”Verna sai aivoverenvuodon ollessaan vielä töissä vakuu-tusyhtiössä. Hänestä oli muutaman kuukauden sisällä tu-lossa isoäiti. Eräänä lauantai-iltana marraskuun lopussa hän meni työviikon päätteeksi taloyhtiön saunaan ren-toutumaan.

– Makasin lauteilla ja nautin löylyistä. Sitten ajattelin, että minun pitää pestä hiukset, niin että ehdin vielä het-keksi saunaan ennen kuin seuraavat kylpijät tulevat.

Verna ehti levittää sampoon hiuksiin. Sitten hän kaatui kylpyhuoneen lattialle.”

Vuosittain noin 25 000 suomalaista sairastaa jonkin-asteisen aivoverenkiertohäiriön (AVH): aivoinfarktin, ai-voverenvuodon tai ohimenevän aivoverenkiertohäiriön. Jokainen tapaus on erilainen ja aivoverenkiertohäiriön sairastaneen toipumisennuste riippuu vaurioalueen si-jainnista ja laajuudesta.

Annika Rentola on haastatellut viittätoista AVH:n ko-kenutta. He kertovat avoimesti sairaudestaan ja sen vai-kutuksesta heidän arkeensa. Kirja antaa tukea ja toivoa vakavan sairauden kokeneille ja heidän läheisilleen, vaik-ka aivoverenkiertohäiriön seuraukset ovat usein rankkoja. Puhekyvyn kadotessa voi olla mahdotonta sanoa edes perkele. Monen tarina huokuu kuitenkin elämäniloa ja optimismia.

Kirja on ilmestynyt sekä ruotsiksi että suomeksi. Kirjaa kannattaa tiedustella hyvinvarustetuista kirjakaupoista, kustantamosta (www.sets.fi) tai esimerkiksi Helsingin kir-jamessuilta 24.–27.10.2013.

Annika Rentola: Pystytkö sanomaan perkele? 15 tarinaa aivohalvauksesta. Schildts & Söderströms. 2013.

Annika Rentola: Kan du säga perkele? Femton berättelser om att leva med stroke, Schildts & Söderströms. 2013

37AVH 3/2013

otettu mies, puolisonsa sairaudelle menettänyt nainen ja onnettomuuden seurauksena vakavasti vammautunut mies.

Risto Pelkonen, Matti O. Huttunen ja Kaija Saarelma (toim.): Sairaus ja toivo.

Kustannus Oy Duodecim, 1. painos 2013.

juoMATölkkiEN AvAusNipsuT kAuNiiksi EsiNEiksi

Pihdit, sivuleikkurit, virkkuukoukku ja lankaa. Kenties va-sara ja alusta. Ja riittävän runsas määrä juomatölkkejä – tai ainakin tölkkien avausnipsuja. Niistä ja hyppysellisestä kärsivällisyyttä syntyy muun muassa lampunvarjostimia, käsilaukkuja, kravatteja, kukkaroita ja vöitä.

Seija Saarisen toimittama uutuuskirja Tölkkidesign esittelee vaihe vaiheelta eri tekniikat, joilla tavarat synty-vät. Ohjeet ovat selkeitä ja upeiden kuvien avulla helposti seurattavia.

Kirjan kustantanut Paasilinna järjesti elokuussa yleisö-kilpailun uusista nipsuohjeista. Kisan runsas sato ja kilpai-lun tulokset esitellään myöhemmin syksyllä.

Seija Saarinen: Tölkkidesign. Paasilinna. 2013.

Kirjastonhoitajana toimi Päivi Seppä-Lassila.

Toivo kANTAA ihMisTä

Toivo antaa voimia selviytymiseen. Siksi lääkärin ei pitäi-si päästää ketään luotaan ilman rohkaisua. Vakavistakin sairauksista on aina löydettävissä sellaisia toivon hippuja, joihin potilas voi tarttua ja turvautua. Uutuuskirja Sairaus ja toivo käsittelee toivon merkitystä ihmisen sairastuessa sekä potilaan että lääkärin näkökulmasta.

– Toivon tuominen sairauden keskelle on aina tärke-ää ja erityisen tärkeää juuri nyt, kun kiire ja teknologia ovat astuneet sairaan ja parantajan väliin. Ellei ole aikaa, ei voida puhua toivosta eikä tukea toisen toivon sirpaleita, sanoo yksi kirjan toimittajista, arkkiatri Risto Pelkonen.

Sairaan ihmisen hoito ei ole vain sairauden hoitoa, vaan jäljellä olevien voimavarojen tukemista, sairaan ih-misen rohkaisemista ja opastamista elämään sairautensa kanssa - tai kuolemaan. Sairaus ja toivo -kirjassa tutkitaan toivon olemusta ja tähdennetään sen merkitystä paranta-misessa, parantumisessa ja hyvän elämän tekijänä.

– Ellei sairas ihminen toivo paranevansa, selviytyvänsä sairautensa kanssa, hän ei voi sitoutua hoitoon. Toivolla on parantava vaikutus, kun taas epätoivolla päinvastai-nen. Toivo eheyttää ihmistä ja se on olennainen osa hyvän elämän kokemista, Pelkonen pohtii.

Arkkiatri Risto Pelkosen, LKT, psykiatri Matti O. Huttu-sen ja yleislääketieteen erikoislääkäri, terveyskeskuslää-käri Kaija Saarelman toimittamassa kirjassa toivoa kä-sitellään monesta eri näkökulmasta ja erilaisia kohtaloita läpikäyneiden henkilöiden kautta. Eri alojen lääkäreiden lisäksi toivoa pohtivat muun muassa lapsena huostaan

38 AVH 3/2013

Oulaskankaan sairaalaOulaistenkatu 5, 86300 Oulainen

puh. (08) 429 7500

®

apuajoneuvo.fi

SH

OP

RI

DE

R VERRATON APUVÄLINE LIIKKUMISEEN

TILAA KATTAVA ESITE

Kehittäjänkatu 16, 04440 JÄRVENPÄÄ info@apuajoneuvo.fiMAAHANTUONTI, MYYNTI JA VUOKRAUS: KUUSILUOTO OY

TAATTUA LAATUA!

040 1244 282

ALAVUDENFYSIKAALINEN HOITOLAITOSFysioterapeutti SEIJA MATIKAINEN

Kuulantie 5 G, 63300 Alavuspuh. 06-5111 224, 040 512 7134

Rautjärven Aseman-seudun Apteekki

Rautjärventie 86, 56610 Rautjärvipuh. 05-489 340

Kiviveistämö Levander OyLatokartanontie 45 A, Helsinki

puh. 09-387 6284

Parikkalan 1. apteekki59100 Parikkala

puh. 05-430 016

Saaren sivuapteekkipuh. 05-435 256

MUSTASAAREN APTEEKKIKeskustie 2, 65610 Mustasaari

LUMON OY

VARATTU

Täydenpalvelunpitopalvelua

� Astiat, liinat, tarjoilu

� Myös astioiden vuokraus

Tilaukset ja tiedustelut044 588 5192

Yläkyläntie 52, 48410 Kotka

30-VUOTTA MIELENTERVEYTTÄ HELSINKILÄISILLE

Tilaustyönä ruoka-annokset: kiusaukset, täyte- ja voileipäkakut, salaatit ym. Juhlapalvelut Tiloissamme vuokrattavana edustussauna

39AVH 3/2013

Puhevammaisten viikko 6.–11.10.2013

Kansainvälinen Puhevammais-ten päivä 6.10. käynnistää Puhevammaisten viikon. Tänä

vuonna nostetaan esiin puhevam-maisten ihmisten oma ääni ja elä-mäntarinat videoiden, tarinoiden ja elokuvien kautta.

Puhevammaisten viikko herät-telee pohtimaan, miten sanoisit, jos et voisi puhua. Puhevammaisuus voi kohdata ketä tahansa missä iässä ta-hansa. Jokaisella on oikeus puhua ja ilmaista itseään. Ymmärretyksi tule-minen edellyttää toimivia kommuni-kointikeinoja. Oikeus kommunikoin-tiin on perusoikeus.

Kommunikoinnin apuvälineet voisivat auttaa noin 30  000 puhe-vammaista henkilöä. Siksi puhevam-maisten viikolla on tärkeää tuoda esille näitä ratkaisuja. Lisää tietoa puhevammaisuudesta internetissä: www.papunet.net/tietoa/puhevam-maisuus.

Puhevammaisten viikolla on ta-pahtumia eri puolilla Suomea. Hel-singissä järjestetään dokumenttielo-kuvan I Am Breathing (http://www.iambreathingfilm.com/) näytös elo-kuvateatteri Bio Rexissä. Myös Ylen syksyn ohjelmistosta löytyy tämä ja muita teemaan liittyviä elokuvia.

Puhevammaisten viikolla julkais-taan sosiaalisessa mediassa videoita, joissa ihmiset itse kertovat puhevam-maisuudesta. Lisäksi tarjolla on eri-laisia yleisöluentoja ja työpajoja, eri-tyiskoulujen tempauksia, kirjastojen teemaviikkoja ja keskussairaaloiden kommunikaatiokeskusten avoimien ovien päiviä. Viikko huipentuu Helsin-gin Narinkkatorilla perjantaina 11.10. pidettävään yleisötapahtumaan, jos-sa pääsee kokeilemaan erilaisia tek-nisiä kommunikoinnin apuvälineitä.

Puhevammaisten viikkoa koordi-noi Kehitysvammaliiton tietotekniik-ka- ja kommunikaatiokeskus Tiko-

teekki. Yhteistyökumppaneina ovat lukuisat puhevamma-alan järjestöt, valtion erityskoulut, kirjastot ja kes-kussairaalat.

Lisätietoa tulevista Puhevammaisten viikon tapahtumista: www.puhevammaistenviikko.fi

Katso Aivoliiton järjestämät Puhevam-maisten viikon tilaisuudet tapahtuma-kalenterista sivulta 32.

Papunet-verkkopalvelussa on julkaistu kuvatauluja ja selkokielisiä opastekstejä museovierailujen tueksi. Saa-tavilla on materiaalia Suomen merimuseon, Suomen

Urheilumuseon ja Lapin maakuntamuseon perusnäyttelyistä.Materiaalit on toteutettu Kuvasymbolitaulustot ja selkokie-

liset materiaalit museovierailun tukena -hankkeessa, jonka ta-voitteena oli kehittää museoiden tiedollista saavutettavuutta.

Hankkeessa olivat museoiden ja Papunetin lisäksi mukana tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus Tikoteekki, Selkokes-kus, Kulttuuria kaikille -palvelu sekä Ruskeasuon koulu ja Pos-tipuun koulu. Hanketta rahoitti opetus- ja kulttuuriministeriö.

Kuvataulut ja selkokieliset opastekstit voi tulostaa Pa-punetin sivuilta osoitteesta www.papunet.net/materiaalia/kommunikointitaulut. Lisäksi materiaalit on julkaistu hank-keeseen osallistuneiden museoiden verkkosivuilla.

Tietoa museoista kuvilla ja selkokielellä

Kotkan merimuseon kuvataulun avulla kerrotaan merenkulusta.

40 AVH 3/2013

Suomessa on yli 6 000 kehi-tysvammaista aikuista, jotka asuvat lapsuudenkodissaan

vanhempiensa kanssa. Osa heistä asuu vanhempiensa kanssa vastoin omaa tai vanhempiensa tahtoa sik-si, että sopivaa, yksilöllisiin tarpeisiin vastaavaa asumisratkaisua ei ole löy-tynyt. Jos mukaan lasketaan lapset, kehitysvammaista perheenjäsentä hoidetaan kotona noin 12  500 suo-malaisperheessä.

– Erityisesti sellaisissa tilanteissa, kun hoivan tarve on suuri, on tavallis-ta, että toinen vanhemmista joko ly-hentää työaikaansa tai jää kokonaan pois töistä, toteaa Kehitysvammalii-ton tutkija Sonja Miettinen, jonka tut-kimus aiheesta ilmestyi toukokuussa

kansainvälisessä tutkimusjulkaisussa.Omaishoitajan työn ja palkkatyön

yhdistämistä vaikeuttavat monet asi-at. Osa-aikaista työtä ei välttämättä ole tarjolla omalla alalla, eikä palve-lujärjestelmä taivu sellaisiin järjeste-lyihin, jotka mahdollistavat vaikeasti vammaisen lapsen vanhemmalle kahdeksantuntisen työpäivän.

Omaishoidon tuki ei korvaa palkkatulojen menetystä. Erityisesti yksinhuoltajat ovat hankalassa ase-massa, kun palkkatuloja olisi pakko saada, mutta työssäkäynti käy mah-dottomaksi.

– Suomessa omaishoito nähdään viimeaikaisessa keskustelussa ennen kaikkea keinona säästää hoivapal-veluiden menoissa, mikä on huono

lähtökohta sekä hoivattavalle että hoivaajalle. Täällä pyritään pitämään kaikki tuki minimissä eikä huomioida riittävästi yksilöllisiä tarpeita, Mietti-nen kritisoi.

Ristiriitaista on myös se, että sa-manaikaisesti, kun suomalaisia ke-hotetaan pidentämään työuria, kehi-tysvammaisten lasten vanhempien elämänmittaiselle hoivavastuulle ei pyritä aktiivisesti tarjoamaan todelli-sia vaihtoehtoja.

Lisätietoja: tutkija Sonja Miettinen, Kehitysvammaliiton tutkimus- ja kehittämiskeskus, p. 050 365 9153, sonja.miettinen@kvl.fi

Palvelujärjestelmän puutteet pakottavat omaishoitajuuteen

Valtaosa neurologisesti pitkä-aikaissairaista ja vammaisis-ta ihmisistä asuu tavallisissa

vuokra- tai omistusasunnoissa. Tämä asumismuoto myös vastaa useimpi-en omia toiveita.

Asuntojen ja asuinrakennusten esteellisyys ja tilojen toimimattomuus haittaa kuitenkin asumista ja aihe-uttaa muuttotarvetta. Kotiin pitäisi myös saada nykyistä enemmän apua ja palveluja, jotka mahdollistavat itse-näisen elämän.

Muun muassa nämä seikat käy-vät ilmi Asumispalvelusäätiö ASPAn yhteistyössä THL:n kanssa tekemästä asumisen kyselystä. Kyselyn kohde-ryhmiä olivat epilepsiaa, MS-tautia, Parkinsonin tautia tai lihastautia sai-rastavat, CP-vammaiset, aivovamman saaneet ja aivoverenkiertohäiriön sai-rastaneet henkilöt. Näitä neurologisia sairauksia ja vammoja on Suomessa arviolta yli 200 000 henkilöllä.

Kyselyn tulosten perusteella näyt-tää siltä, että asumista tukeva palve-lujärjestelmä ei pysty riittävästi tun-nistamaan muisti-, oppimis- ja keskit-tymisvaikeuksien aiheuttamia avun ja tuen tarpeita ja vastaamaan niihin. Osa henkilöistä, joilla oli vaikeuk-sia kognitiivisessa suoriutumisessa, koki tulleensa väärinymmärretyiksi palvelujärjestelmässä. Puhevammat ja muut kommunikoinnin ongelmat vaikeuttavat asiointia ja ymmärretyk-si tulemista.

Kotiin vietävien palvelujen saata-vuutta neurologisesti pitkäaikaissai-raille ja vammaisille ihmisille tulee lisätä. Asumista tukevien palvelujen tulisi olla yksilöllisesti asiakkaan tar-peen mukaan räätälöityjä ja jousta-via, ja niiden tulisi sisältää tarpeen mukaan sekä fyysistä apua että ohja-usta ja neuvontaa.

Kysely lähetettiin vuoden 2012 keväällä noin 1500:lle Kelan rekis-

teristä poimitulle 16–64-vuotiaalle neurologisesti vammaiselle tai pit-käaikaissairaalle henkilölle. Kyselyyn vastasi 780 ihmistä. Yhtä kattavaa sel-vitystä ei ole aiemmin tehty.

Selvitys toteutettiin Raha-auto-maattiyhdistyksen avustuksen tur-vin. ASPA teki kyselyn yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Neurologisten vammaisjärjestö-jen, sosiaali- ja terveysministeriön, Suomen kuntaliiton sekä ympäris-töministeriön kanssa. Tutkimusra-portti on luettavissa osoitteessa www.aspasaatio.fi.

Lisätietoja:Projektivastaava Sari Valjakka, Asumispalvelusäätiö ASPA, p. 045 657 8953

Tutkimuksen ohjausryhmän puheen-johtaja, toiminnanjohtaja Sari Tervo-nen, Epilepsialiitto, p. 050 368 4554

Esteettömiä asuntoja tarvitaan lisää

41AVH 3/2013

Liikuntalakia ollaan uudistamassa. Valmistelut ovat jo pitkällä ja esityksen pitäisi valmistua vuoden lop-puun mennessä. Uudistuksen painopisteinä ovat

valtion avustusjärjestelmän kehittäminen sekä liikunnan aseman vahvistaminen peruspalveluna.

Lakiuudistukseen liittyen Soveltava liikunta Soveli ry toteutti Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKESin kanssa selvityksen Kansanterveys- ja vammais-järjestöt liikuntatoimijoina. Selvitykseen vastasivat kaikki Sovelin 17 jäsenjärjestöä, yhtenä näistä Aivoliitto.

Selvityksen tarkoituksena oli tuottaa päätöksenteki-jöille tietoa kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen liikun-tatoiminnasta, rahoituksesta ja tulevaisuuden näkymistä liikuntalain uudistamista varten.

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt ovat yksimielisiä siitä, että liikuntalakia tulee uudistaa. Uudistamisessa on tärkeää huomioida liikunnan tasa-arvoisuus ja saavutet-tavuus. Lisäksi on varmistettava liikuntaa toteuttavien kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen toimintaedellytyk-set valtionavustusjärjestelmää kehittämällä.

Liikunnan edistäminen ja liikunnan toteuttaminen on kaikkien yhteinen asia. Kansanterveys- ja vammaisjärjes-töt haluavat olla vahvasti mukana ja niillä on siinä mer-kittävä rooli.

Liikuntalaki uudistuu

Hanketoiminta ja erityisavustukset mahdollistavat lii-kuntatoiminnan toteuttamisen ja kehittämisen lyhyellä aikavälillä, mutta pysyvä rahoitus (yleisavustus) on ainoa keino liikunnan pitkäjänteiseen ja laadukkaaseen toteut-tamiseen.

Lisätietoja: www.soveli.fi/julkaisut/raportit-ja-selvitykset/

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina

Soveltavan liikunnan julkaisuja 2

Anne Taulu ja Heidi Hölsömäki (toim.)

Alun perin lääkäreille tehty Liikuntaa lääkkeeksi -pal-velu on avattu kaikelle kan-

salle. Se löytyy verkko-osoitteesta www.potilaanlaakarilehti.fi/palvelut/liikuntalaake.

AVH:n sairastaneiden liikunta-ohjeet löytyvät klikkaamalla tekstin yläreunasta kohtaa Diagnoosit ja va-litsemalla listasta Aivoverenkierron häiriöt.

Liikuntaa lääkkeeksiPalvelun ohjeet perustuvat katta-

vaan, luotettavaan ja ajantasaiseen tieteelliseen näyttöön liikunnan yhte-yksistä ja vaikutuksista 35 eri sairau-teen. Ohjeet vastaavat uusimpia kan-sainvälisiä ja kotimaisia suosituksia.

Liikuntaohjeet ovat suuntaa an-tavia. Niiden käytössä on syytä ottaa huomioon jokaisen liikkujan omat rajoitukset ja mahdollisuudet. Tarvit-

taessa on syytä kysyä lääkärin kantaa ja neuvoja.

Sivut on laatinut ja niitä päivittää emeritusprofessori, kliinisen fysiolo-gian ja liikuntalääketieteen erikois-lääkäri Ilkka Vuori.

Nyt on meneillään Liiku terveemmäksi soveltaen -vuosi. Vuoden suojelijana toimii tasavallan pre-sidentti Sauli Niinistö.

Nyt on loppukirin aika! Ilmoita yhdistyksesi tapahtuma

Liiku terveemmäksi soveltaentai toiminta nettisivuille www.liikuterveemmaksi.fi, niin osallistut kilpailuun, jossa palkintoina on Polarin, Tallink Siljan ja Sanoma Magazinen tuotteita.

42 AVH 3/2013

Suomessa toukokuussa järjestetyn Kansainvälisen senioritanssitapahtuman kunniaksi on julkaistu ai-nutlaatuinen senioritanssiaineisto. Sen musiikki on

koottu suomalaisista perinteisistä kansanlauluista, jotka

Aivovaurioihin liittyvää tie-toa ei ole aikaisemmin ollut saatavilla yhdestä paikasta,

vaan se on ollut hajallaan eri tahoilla. Hiljattain julkaistu valtakunnallinen aivovaurio.fi-sivusto kokoaa ensim-mäistä kertaa tapaturmaiseen aivo-vammaan, aivoverenkiertohäiriöihin ja aivokasvaimiin liittyvää asiaa sa-maan osoitteeseen.

Sivustolle on koostettu tietoa hoi-dosta, kuntoutuksesta, sosiaalialan palveluista sekä tutkimustuloksia.

Aivovaurioista tiedottava sivusto avautuu

Faktatiedon lisäksi sivustolta löytyy vertaistuen ja kokemustiedon osiot. Kohderyhmien jäsenet muun muassa kertovat kokemustarinansa videoter-vehdyksissään.

Aivovaurio.fi-sivusto on luotu hel-pottamaan aivovaurion kanssa eläviä ihmisiä ja heidän läheisiään.

– Tietoa on kerätty aivovaurion kokeneilta ihmisiltä. Sivua tehtäes-sä on hylätty monenlaiset aiemmat olettamukset tarvittavasta tiedosta. Kohderyhmien edustajat kertoivat

sivustoa rakennettaessa tarpeista, jotka voivat yllättää ammattilaiset, kertoo projektikoordinaattori Anna-Mari Bruns Aivovammaliitosta.

Aivoliiton edustaja oli mukana hankkeen ohjausryhmässä. Koke-musasiantuntijoina toimi Aivoliiton paikallisyhdistyksen jäseniä Jyväsky-lästä. Myös Heidi Eloranta Helsingin aivohalvaus- ja afasiayhdistyksestä osallistui hankkeeseen.

Senioritanssiin cd ja lauluvihkoovat tunnettuja ja rakastettuja joka puolella maatamme.

Hinta: 30 € sisältää cd:n ja lauluvihkon. Materiaali on tilattavissa verkko-osoitteesta

www.voimaavanhuuteen.fi/fi/tuotteet/tilauslomake/ 

Kysy puheterapeutilta!

Onko itselläsi tai läheiselläsi aivoverenkiertohäiriön seurauksena afasia? Onko asioita, joita haluaisit kysyä puheterapeutilta, mutta et tiedä, kenen puoleen kääntyä?

Aivoliiton Kommunikaatiokeskuksen puheterapeutit vastaavat kysymyksiin, jotka liittyvät afasiaan, puheterapeuttiseen kuntoutukseen, puheen apuvälineisiin ja nielemisvaikeuksiin.

Kysymyksiin vastataan sähköpostitse noin kahden viikon sisällä. Kysymyksiä tai vastauksia ei julkaista verkkosivuilla. Kysymyksiä voi esittää Aivoliiton verkkosivullawww.aivoliitto.fi/AVH/kysy

43AVH 3/2013

posTiA YhdisTYksilTä

Esittelyssä Kanta-Hämeen AVH-yhdistys ry

Vertaistuesta voimaa Kanta-Hämeessä

Kanta-Hämeen AVH-yhdistys aloitti toimintansa Hä-meenlinnan alueella huhtikuussa 25 vuotta sitten. Toiminnan kantavana voimana oli jo silloin emeri-

ta sihteeri Sirkka Honkala aisaparinaan puheenjohtaja Pekka Saarinen.

Nykyisin aktiivista kerhotoimintaa on Hämeenlinnan lisäksi myös Riihimäellä, Forssassa, Kankaanpäässä ja Lo-pella. Lopen kerhonvetäjänä toimii Irma Partanen.

Hämeenlinnan ”Kantakerhoa” ohjaa yhdistyksen pu-heenjohtaja Sisko Päivärinta. Riihimäen kerhossa pitkä-aikaisen ohjaajan Taimi Mäkisen saappaisiin astui uutena vetäjänä yhdistyksen sihteeri Taina Metsberg.

Kankaanpään kerhonvetäjänä toimii Jaana Karmala-Vanamo.

Forssan kerhoa on luotsannut sen alusta asti Tuula Rantala. Syksyllä forssalaisille tulee jo 20 toimintavuotta täyteen.

ToiMiNTAA Avh-juNiorEillE

– Yhdistyksemme työvoittona voidaan pitää Kanta-Hä-meen AVH-juniorikerhon toimintaa. AVH-juniorit tapaa-vat vuoroin Hämeenlinnassa ja Riihimäellä. Kerhossa on ollut monenlaista toimintaa kuten askartelua ja ruuan-valmistusta. Kerho-ohjelmaa suunnitellaan yhdessä ja toteutetaan mahdollisuuksien mukaan. Usein AVH miel-letään vanhojen ihmisten sairaudeksi. Työikäisten osallis-tumiskynnys madaltuu, kun heitä varten on yhdistyksen toimesta perustettu oma ryhmä. Alkuhankaluuksien jäl-keen olemme saaneet aikaan vakituisesti kokoontuvan työikäisten AVH-kuntoutujien ryhmän, johon myös lähei-set ovat tervetulleita, iloitsevat AVH-junioreiden vetäjinä toimivat Sisko Päivärinta ja Taina Metsberg.

Päivärinta kertoo, että ryhmän tarjoama vertaistuki ja keskustelufoorumi on merkittävä etenkin nuorten sairas-tuneiden kuntoutumisessa. Monet näennäisesti ”terveet” AVH:n kokeneet kotiutuvat sairaalasta ilman tukea ja tuntevat jäävänsä ikään kuin tyhjän päälle monien kysy-mysten kanssa. Kerhoilloissa on juteltu AVH-kuntoutujan sosiaalieduista, kognitiivisista oireista ja monista muista kaikkia koskettavista asioista.

Kanta-Hämeen AVH-yhdistyksessä on noin 250 jäsen-tä. Tänä vuonna yhdistyksessä on panostettu tiedottami-seen ja jäsenhankintaan perustamalla kotisivut Aivoliiton

formaatin mukaisesti Yhdistysavain-palvelussa. Päivärin-ta toivookin, että uusien sivujen myötä myös toiminta-alueen nuoret sairastuneet löytäisivät yhdistyksen toi-minnan ja rohkaistuisivat tulemaan mukaan. Kotisivujen osoite on www.kantahameenavhyhdistys.aivoliitto.fi.

Lisätietoja Kanta-Hämeen alueen kerhotoiminnasta saa sihteeri Taina Metsbergiltä ja puheenjohtaja Sisko Päivä-rinnalta. Heidän yhteystietonsa löytyvät tämän lehden sivulta 52.

Junnukerholaisia askartelemassa. Vasemmalta Tarja Salo-ranta, Seija Kyöstilä, puhetulkki Anitta Masalin ja Helena Aaltonen.

Tunnuskuvana kerhon tiedotteissa on mäkitervakolla ruokaileva ritariperhonen.

44 AVH 3/2013

Esittelyssä Pohjois-Savon aivohalvausyhdistys

Pohjois-Savossa yhteistyö on valttia

Pohjois-Savon aivohalvausyh-distykselle tulee joulukuussa upeat 34 toimintavuotta täy-

teen. Kaikkina näinä vuosina aktiivi-nen yhdistys on tarjonnut jäsenilleen tukea, tietoa ja toimintaa.

Yhdistys järjestää tällä hetkellä kerhotoimintaa Kuopiossa, Siilinjär-vellä, Suonenjoella ja Juankoskella. Yhdistyksen jäsenillä on mahdolli-suus myös osallistua Varkaudessa paikallisen Parkinson-yhdistyksen kerhoon.

Yhdistyksen jäsenet ovat innok-kaita liikkujia. Siilinjärvellä, Suonen-joella ja Kuopiossa kohotetaan ja ylläpidetään kuntoa viikoittain kun-tosalilla. Vesiliikunnasta taas pääsee nauttimaan allasjumpparyhmissä Kuopiossa sekä Siilinjärvellä.

– Olemme lomailleet vuosittain Runnilla Kunnonpaikassa ja tänä vuonna Kyyhkylässä. Lomat antavat virkistystä ja vertaistukea sekä samal-la kohentavat fyysistä kuntoa. Lomille on riittänyt hakijoita eivätkä kaikki ai-na ikävä kyllä mahdu mukaan. Mutta hakea kannattaa aina, toteaa yhdis-tyksen puheenjohtaja Oili Holopai-nen.

YhdisTYs oN MoNEssA MukANA

Pohjois-Savon yhdistyksellä on run-saasti yhteistoimintaa alueella toi-mivien muiden potilasjärjestöjen kanssa. Yhdistys on mukana Muis-tiluotsin hallinnoimassa Aivot Nari-kasta -hankkeessa. Hanke on Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama alueellinen kehittämishanke vuosille 2010–2013. Hankkeen tavoitteena on edistää pohjoissavolaisten aivo-terveyttä sekä tukea sairauden tai vamman kohdanneita.

Yhdistys on järjestänyt myös Yksi elämä -hankkeisiin liittyviä luento- ja liikuntatapahtumia yleisölle paikalli-sen Sydänyhdistyksen ja Diabetesyh-distyksen kanssa.

– Suureksi iloksemme Juttu-Tupa-kurssitoiminta afaattisille henkilöille toteutui viimeinkin viime vuonna Kuopiossa Kansalaisopiston kurssina. Toiminta jatkuu myös syksyllä 2013. Juttu-Tupa-kurssilla on mahdollisuus kommunikoida ja saada siihen tarvit-tava tuki tutussa ja turvallisessa ryh-mässä osaavan vetäjän avulla. Kurs-sille voi osallistua myös puhevam-maisten tulkin tai avustajan kanssa, muistuttaa Holopainen.

Välillä yhdistyksessä heittäydy-tään vapaalle ja lähdetään mukavas-sa porukassa teatteri- ja muille vir-kistysmatkoille, joita Pohjois-Savon yhdistyksessä tehdään vuosittain. Yhdessä Itä-Suomen yhdistysten kanssa vietetään kevätkauden päät-täjäisiä, johon yhdistysväki on osal-listunut innokkaasti.

Kuntosalilla kohotetaan ja ylläpidetään kuntoa porukalla.

Laskiaisretkeläiset odottelevat hernesoppaa Rytkyn leirikeskuksessa Kuopiossa.

Pohjois-Savon yhdistyksen kotisi-vut kertovat menneestä ja tulevasta toiminnasta. Sivuihin voi tutustua osoitteessa http://psav-avhy.yhdistysavain.fi/.

– Kotisivuiltamme löytyy muun muassa paljon elämänmakuisia ru-noja, joita jäsenemme ovat kirjoitta-neet. Sivuilla oleva kuvagalleria ker-too enemmän kuin sanat yhdistyk-semme hyvästä hengestä ja iloisista tapahtumista. Olen toiminut kohta 10 vuotta puheenjohtajana ja olen hyvin ylpeä aktiivisesta porukastam-me, iloitsee Holopainen.

Pohjois-Savon aivohalvaus-yhdistyksen yhteystiedot löytyvät tämän lehden sivulta 54.

Eila

Ryy

näne

nO

ili H

olop

aine

n

45AVH 3/2013

Sekä Kanta-Hämeen AVH-yhdistyksen että Poh-jois-Savon aivohalvausyhdistyksen toimintaan pääsee mukaan liittymällä jäseneksi joko täyt-tämällä sähköisen liittymislomakkeen Aivoliiton verkkosivuilla www.aivoliitto.fi tai postittamalla tämän lehden sivuilta 49–50 löytyvän liittymis-lomakkeen.

Yhdistysten jäsenmaksuihin (20–22€) kuu-luvat muun muassa Aivoliiton toimittama AVH-lehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa, muut liiton tarjoamat edut ja palvelut sekä yhdistysten omat paikalliset palvelut ja tiedotteet.

Älä jää yksin, älä jätä yksin – tule mukaan toi-mintaan!

TErvETuloA MukAAN ToiMiNTAAN!

Lempeä Iines-poni kyyditti monia innokkaita ratsastajia päivän mittaan. Nelivuotias Robert tuli Suvipäivään isovanhempiensa kanssa.

Han

ne It

ärin

ne

Suvipäivä Suvituulessa

Kesäkuussa vietettiin jo toistamiseen Suvipäivää Turun Hirvensalossa. Ta-pahtuman aikana Aivoliiton ja Suo-

men Parkinson-liiton yhteinen Erityisosaa-miskeskus Suvituuli avasi ovensa kaikille toiminnastamme kiinnostuneille. Päivän ohjelmassa oli muun muassa orkesterin säestämät iltapäivätanssit, lauluesityksiä, kaverikoirien vierailu, taimienvaihtopöytä, poniratsastusta lapsille ja hauska tehtävä-reitti talossa.

Aurinkoinen sää helli Suvipäivän osallis-tujia, joita olikin tullut paikalle satamäärin. Iloinen tunnelma ja monipuolinen ohjelma takasivat sen, että sekä lapset että aikuiset viihtyivät Suvituulessa.

Suvipäivä järjestetään taas ensi kesä-kuun alkupuolella.

Niin se vaan on, että jokaisen ihmisen kohdalle sattuu pettymyksiä, pieniä ja suuria. Terveittenkin, saatikka sitten meidän vammaisten. Olen aiemmin-kin kirjoittanut ja koettanut rohkaista kanssaveljiäni ja -sisariani: älä lannis-tu!

Kuntoutamme jatkuvasti jäseniä ja toimintoja, jotka ovat vaurioituneet, mutta aina välillä tulee pettymyksiä. Eilen tuo halvaantunut käsi toimi jo tarmokkaasti, mutta tänään se on tun-noton ja veltto. Samoin jalka voi jonain aamuna oireilla pahoin ja silloin pitää liikkua erittäin varovasti rollaattorin ja kyynärsauvan kanssa. Askel on lyhy-empi kuin eilen.

Vaikeuksien keskellä tahtoo petty-mys vallata mielen, mutta olen pitänyt mottonani: älä lannistu! Yritän jatkaa siitä, mihin jäin.

Heinäkuun alkupäivinä sain selkä-vian, jonka hoitaminen sai aikaan sen, että kuntoni heikkeni ja oikea käsi ja jalka menettivät jo saavutettua kun-toaan. Pettymyksen hetkellä sanoin itselleni: älä lannistu! Olen joutunut antamaan tavoitteissani periksi, mut-ta minun on jatkettava kuntoutustani.

Pettymyksiä sattuu monen koh-dalle, sen olen huomannut keskuste-luissa muiden aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kanssa. Silloin on hyvä muistaa: älä lannistu, vaan yritä taas

uudelleen. Hae apua ja tukea asiantun-tijoilta ja ystäviltä, älälä jää vaivojen ja kipujen kanssa yksin. Älä kiukustu tai hermostu, sillä ne jos mitkä kuluttavat voimiasi enemmän kuin uskotkaan.

Kuntoutuminen vaatii aikaa ja kär-sivällisyyttä, koska vaivan laatu on her-mostollinen. Älä siis lannistu!

Oikein ihanaa syksyä kaikille, toivottaa Pertti Lyytinen Kuopiosta.

älä lannistu

46 AVH 3/2013

Hannu Härkönen syntyi Pielisjärvellä vuonna 1952 seitsenlapsisen perheen

toiseksi vanhimmaksi lapseksi. Vuodet vierivät, aika kulki kulku-aan – aika ei odota. Toisaalta aikaa on riittävästi ja sitä jää vielä meidän jälkeemmekin. Hannun aika päättyi 20.6.2013. Tieto hänen poismenos-taan oli tyrmistyttävä, inhimillisesti katsoen se tapahtui liian varhain.

Lieksaan perustettiin vuonna 1996 Pielisen aivohalvaus- ja afa-siayhdistys, jonka puheenjohta-jana toimin useita vuosia. Meillä oli sihteerin paikka vapaana. Olin tutustunut Hannuun lasten kautta, sillä kaikki hänen kolme poikaansa olivat seurakunnan päiväkerhos-sa, jossa toimin lastenohjaajana. Pyysin Hannua yhdistykseen sih-

In Memoriam Hannu Matti Tapani Härkönen

sihteeri, joka hallitsi ja hoiti tun-nollisesti tehtävänsä, oli empaatti-nen, avulias, huumorintajuinen ja ennen muuta kokoava voima, jota meidän yhdistyksemme tarvitsi. Hän oli myös hyvin isänmaallinen ja toimi aktiivisesti useissa yhdis-tyksissä. Perhe oli hänelle tärkeä; Elli-vaimo ja pojat perheineen oli-vat voimavara.

Suurella kunnioituksella ja kai-pauksella muistamme Hannun työ-tä yhdistyksemme hyväksi. Aivolii-ton hopeinen ansiomerkki hänelle myönnettiin vuonna 2012.

Ollos iäti muistettu, sinä autuu-teen kutsuttu ystävämme Hannu.

Pielisen Aivohalvaus- ja afasiayh-distyksen kunniapuheenjohtaja Maria Turpeinen

teeriksi. Niinpä meistä tuli tavallaan työtovereita.

Hannu toimi yhdistyksemme sih-teerinä vuodesta 2001 aina kuole-maansa saakka. Hän oli erinomainen

Oleilin viime talven aikana Suomen syksyn ja talven kyl-myyttä paossa Espanjassa.

Marraskuun sateissa ja tuulissa alkoi tuntua siltä, että jotain pitäisi tehdä jatkuvien, kylmissä säissä pahenevi-en hermokipujen kurissa pitämiseksi.

Tutustuin Espanjassa useisiin asu-misvaihtoehtoihin. Halusin löytää laadukkaan taloyhtiön tai muun pai-kan, jossa asuminen olisi kaikin puo-lin helppoa, turvallista, monipuolista ja vaivatonta terveysongelmistani huolimatta. Sain aivoinfarktin neljä vuotta sitten ja viime talvena opin, että Andalusian ilmasto on itselleni paras mahdollinen.

Malagan läheltä Benalmádenasta löytyi kaikki vaatimukseni täyttävä paikka: Sensara-taloyhtiö. Se on peri-

Ilmastopakolaisena Andalusiassaaatteessa aivan tavallinen taloyhtiö, mutta se eroaa muista taloyhtiöistä palvelutarjonnallaan, joka on runsas ja monipuolinen. Sensaran palvelut on suunniteltu yli 55-vuotiaille hen-kilöille, sekä terveille että heikko-kuntoisemmille, ja ne mahdollistavat tarvittaessa itsenäisenkin oleskelun. Sensarassa toimii myös edullinen hoitoalan yritys, joka tarjoaa päivit-täistä apua taloustöistä aina erilaisiin kotisairaanhoitajien ja lääkäreiden palveluihin.

Asuntojen laatu verrattuna mui-hin tutustumiini taloyhtiöihin on erittäin korkea.  Espanjan talouskrii-sin vuoksi hinnat ovat pudonneet ja ostoa kannattaa jo harkita. Myös vuokra-asuntoja on tarjolla.

Sensara on suunniteltu alusta alkaen esteettömäksi ympäristöksi pyörätuolilla liikkuville tai muuten liikuntaesteisille asukkaille. Taloyh-tiössä on suuret yhteiset alueet eri harrastuksille. Ympärillä on kansain-välinen yhteisö, jossa tutustuu hel-posti uusiin ihmisiin eri maista ja voi harrastaa yhdessä monia asioita.

Lisätietoja Sensarasta:http://www.sensara.fihttps://www.facebook.com/sensara.fi

Ota yhteyttä niin kerron mielelläni lisää kokemuksiani:Pentti Pirhonen, p. 050 358 9679 tai pp@euneos.fi

47AVH 3/2013

48 AVH 3/2013

Laitilan Seudun Aivokerhon vä-ki sai viime vuonna tutustua painokevennettyyn kävelykun-

toutukseen. Laitilan Terveyskodissa toteutetaan uutta Lokomat-terapiaa. Aiemmin Laitilan Veljeskotina tunnet-tu laitos on palvellut sotaveteraanien ja -invalidien kuntouttajana.

– Vuonna 2006 uudistuneen ni-men myötä talosta on tullut kaiken ikäisten ihmisten kuntouttaja, Laiti-lan Terveyskodin myynti- ja kehittä-mispäällikkö Paulina Iiskala kertoo.

Painokevennetty kävelykuntoutus

Kävelytaidon uudelleen löytämis-tä edistetään AVH-potilaiden kun-toutuksessa Lokomat-robotin avulla. Robotin käyttö aloitettiin Laitilassa viime syksynä.

Näimme vierailulla, miten Loko-mat-robottia käytetään. Lokomatissa on robotisoidut alarajatuet, paino-kevennysjärjestelmä ja kävelymatto. Tietokoneohjatut, kävelymaton no-peuden kanssa tarkasti synkrono-idut moottorit siirtävät kuntoutujan jalkoja oikeaa fysiologista kävelymal-

lia mukaillen. – Tietokoneella voidaan säädellä

yksilöllisesti muun muassa askelpi-tuutta, lonkkien ja polvien nivelkul-mia, kävelynopeutta sekä mahdollis-ta kehon painokeventämistä. Etenkin alkuvaiheen tehokas kuntoutus on merkittävää, sillä keskushermoston mukautuvuuden ja uudelleenoppi-misen kannalta robottiavusteinen kä-velykuntoutus suo mahdollisimman tuloksekkaan kuntoutumisen, Iiskala painottaa.

Neurologiset kuntoutujat voivat opetella ja parantaa arkielämän toi-mintoja jatkuvilla toistoilla. Robotin ohjaamana autetaan aivoja muista-maan kävelyn oikea liikemalli. Kä-velykuntoutus antaa potilaalle lisää motivaatiota harjoitteluun, parantaa omatoimisuutta ja sitä kautta toimin-takyvyn palautumista.

Mieleen tuli, että olisipa meilläkin ollut tällainen väsymätön terapeutti, kun kipuilimme pyörätuolissa, rol-laattorilla tai kyynäräsauvoilla.

Pirkko Perävainio, Laitilan seudun Aivokerho

Tulit elämääni yli 15 vuotta sitten tuskallisena särkynä oikealla puolella päätä. Luulin sinua ensin migreenik-si. Olihan minulla aiemminkin ollut näköpuutoksia ja

kauheaa väsymystä. Verenpainekin oli koholla, mutta ajat-telin sen johtuvan väsymyksestä, tupakanpoltosta ja liiasta kahvin juomisesta.

Sitten sinä veit jalat altani ja jouduin sairaalaan. Sinä aamuna, kun sairastuin, poltin viimeisen tupakkani. Voi, kuinka se joskus vieläkin maistuisi hyvältä, mutta en aloita enää, koska olen päässyt tavasta jo eroon. Ennen sairastu-mistani poltin 21 vuotta.

Sinä veit minulta tunnon vasemmasta jalasta ja vasem-masta kädestä. En olisi ikinä uskonut, että näin voisi käydä minulle. Olenko minä ansainnut tällaisen kohtelun sinulta?

Olin kolme kuukautta sairaalassa. Pohjalaisella sisulla opettelin uudestaan kävelemään, mutta vasen käteni ei

Pahalainen aivoinfarktienää toimi. Yritän venytellä spastista kättä päivittäin, mutta välillä motivaatio ei riitä.

Minulle olisi voinut käydä pahemminkin, mutta siitä huolimatta minä kiroan sinut, pahalainen aivoinfarkti! Sinä annoit minulle tämän sairauden, mutta minä olen vahva. En anna periksi, vaikka potuttaakin.

Meitä sairastuneita on paljon. Sinä tulet ihmisten luo salakavalasti, ilman ennakkovaroitusta. Sinä olet nyt mi-nussa, vaikka en olisi sinua halunnut. En pääse sinusta ir-ti. Olen kaikesta huolimatta pärjännyt elämässäni, vaikka olen eläkkeellä. Mutta silti minä totisesti kiroan sinut, senkin pahalainen aivoinfarkti!

Minna Viitanen, Isojoki

49AVH 3/2013

Yhdessä – postia yhdistyksiltä -sivulle yhdistykset voivat lähettää tekstejä ja ku-via esimerkiksi toiminnastaan, merkkipäivistään, tärkeistä tapahtumistaan tai toimintavinkeistään muille yhdistyksille. Terveiseni-palstalle voi kirjoittaa yksit-täinen henkilö oman selviytymis- ja voimaantumisvinkkinsä muille – Mikä on auttanut jaksamaan? Mitä suosittelet muille?

Lyhyet tekstit (enintään 2 700 merkkiä väleineen) ja kuvat (jpg-muodossa) toimi-tetaan sähköpostitse lehden toimitukseen osoitteeseen: toimitus.avh@aivoliitto.fi. Kuviin mukaan tiedot kuvatekstiä varten ja tieto kuvaajasta. Toimitus valitsee julkaistavan aineiston ja lyhentää tekstejä tarvittaessa. Lehteen 4/2013 tarkoite-tut aineistot 1.11.2013. Lehden teema on AVH-tutkimus.

Taita ja kiinnitä puolet yhteen.

Tervetuloa jäseneksi!

Vastaanottaja m

aksaa postim

aksun.

Aivoliitto ryTunnus: 5006009

Info: 120000003 VA

STAUSLÄ

HETYS

Yhdistysväkeä vierailulla Suvituulessa

Vierailulla Suvituulessa: (vasemmalta) Sari Dunder-Järvinen, Anne Vehkaperä, Markku Heikkinen ja Anne Pulkki-nen.

Syyskuisena torstaina saimme Suvituuleen yllätysvieraiksemme Pohjois-Pohjanmaan aivoyhdistyksen väkeä, joille oli toisen reis-

sun yhteydessä jäänyt ylimääräistä aikaa käytet-täväksi Turussa. He tutustuivat taloon sekä Aivo-liiton keskustoimistoon ja henkilökuntaan.

Oli mukavaa – varmasti puolin ja toisin – saada kasvot henkilöille, joiden kanssa olemme olleet yhteyksissä puhelimen ja sähköpostin välityksellä. Toivottelimme toisillemme hyvät syksyn jatkot ja vieraat jatkoivat iloisina matkaa Pohjanmaalle. H

anne

Itär

inne

50 AVH 3/2013

Haluan liittyä jäseneksiAVH-yhdistykseen

Yhdistyksen nimi _______________________________

Jos yhdistyksen nimi ei ole tiedossa, tämä kohta jätetään tyhjäksi. Tällöin jäsen liitetään asuinkuntaa lähimpänä toimivaan yhdistykseen.

ammattilaisten yhdistykseen (Suomen Pro AVH ry)

Aivoliiton kannatusjäseneksi

Olenaivoverenkiertohäiriön sairastanut.

Sairastumisvuosi ____________

läheinen ammattilainen

muu_______________________________________

Minulla on afasia.

Haluan AVH-lehden myös CD:lle luettuna äänilehtenä.

Lähetämme tiedot paikalliselle jäsenyhdistyksellemme. Vuosittainen jäsenmaksu vaihtelee 15–25 euron välillä yhdistyksestä riippuen. Jäseneksi liittyvän pitää olla vähintään 15-vuotias.Kannatusjäsenen jäsenmaksu on yksityishenkilöille 50 euroa, yhteisöille ja säätiöille 80 euroa ja yrityksille 500 euroa vuodessa.Suostun tietojeni tallentamiseen jäsen- ja lehtirekisterei-hin. Tietojani ei luovuteta ulkopuolisten käyttöön.

_____________________________________________________

Allekirjoitus

Syntymäaika___________________________________

Etunimi _______________________________________

Sukunimi ______________________________________

Osoite ________________________________________

Postinumero _________________

Postitoimipaikka ________________________________

Puhelinnumero _________________________________

Sähköpostiosoite _______________________________

Sukupuoli nainen mies

Kieli suomi ruotsi muu

Kirjat keskustelun tueksi henkilön kanssa, jolla on afasiaTuetun keskustelun käsikirjasarja on tehty helpottamaan afaattisten henkilöiden osallistumista muun muassa kun-toutuksensa suunnitteluun. Kirjat on käännetty kanadalaisen Aphasia Instituten kirjoista ja muokattu Suomen oloihin sopiviksi.

Kirjat soveltuvat kommunikoinnin apuvälineiksi sekä terveydenhuollon ammattilaisille että henkilöille, joilla on afasia. Kirjoissa käytetään paljon kuvia ja kirjoitettuja avainsanoja tukemaan keskustelua.

• Mitä on afasia? • Hoitajan vastaanotolla. • Lääkärin vastaanotolla. • Fysioterapeutin vastaanotolla• Toimintaterapeutin vastaanotolla. • Elämä on suurempi kuin afasia.

Aivoliitto järjestää koulutuksia terveydenhuollon ammattilaisille tuetun keskustelun menetelmästä ja käsikirjojen käytöstä.

Lisätietoja: www.aivoliitto.� info@aivoliitto.�

Tilaukset: www.aivoliitto.�/verkkokauppa

51AVH 3/2013

Yhdistykset alueittain

AFAATIKOT JA OMAISET RY AFATIKERNA OCH DERAS EGNA RF

afaatikot.yhdistysavain.fiKeijo Alen (pj.) p. 040 516 4249 dogtail35@gmail.com Pirjo Piensalmi (siht) Palkkatilankatu 1 D 87, 00240 Helsinki p. 0440 813 029 afaatikot@netti.fi

AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY AFASI- OCH HJÄRNFÖRLAMNINGS FÖRENING RF.

www.afasiakeskus.fiVipusentie 3, 00610 Helsinki Heidi Eloranta (tj) p. 040 540 8884 yhdistys@afasiakeskus.fi Liikunnan yhteyshenkilö Kauko Karila Mustanhalssinkuja 14 A, 00760 Helsinki p. 09 389 2106 km.karila@kolumbus.fi

Keskiviikkokerho Heidi Elorantap. 040 540 8884yhdistys@afasiakeskus.fi

Keskustelukerho ”Stafat”Leena Malkamäkip. 040 503 1863

Svenska afasiklubbenVictoria Mankkit. 0400 909 904

Boccia-kerhoKauko Karilap. 09 389 2106km.karila@kolumbus.fi

KeilailukerhoOsmo Rytköläp. 09 385 9241

JoogaryhmäHeidi Viheriäläp. 040 584 3188

Porvoon kerhoMatti HallikainenKaakkoispolku 8 C 10, 06400 Porvoop. 045 133 1392Maila Hallikainen p. 044 2730 392 mhallikainen19@hotmail.com Liikunnan yhteyshenkilö Matti Hallikainen, ks. tiedot yllä

Loviisan kerho Lasse Gröndahl p. 0500 496 995 lars.grondahl@sulo.fi Liikunnan yhteyshenkilö Lasse Gröndahl, ks. tiedot yllä

Vantaan kerhoRaimo Nikkanenp. 040 730 4973

KESKI-UUDENMAAN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

www.yhdistysverkosto.net/yhdistykset/keski-uudenmaan-aivohalvausyhdis/ Ritva Peevo (pj) p. 040 502 9553 ritva.peevo@mbnet.fiHanni Koljonen (siht) Porvoonkatu 1 C 37, 04200 Kerava p. 040 7068 059 hakoljon@kolumbus.fi

Hyvinkään afasia- ja aivohalvauskerho Harri Hämäläinen Vaarinkatu 2 as 7, 04400 Järvenpää p. 040 7461181 harri.hamalainen@elisanet.fi

Järvenpään afasia- ja aivohalvauskerho ks. Harri Hämäläisen tiedot yllä 

Keravan kerho Hanni Koljonen, katso yhdistyksen tiedot 

Mäntsälän aivohalvaus- ja afasiakerho Pirjetta Salenius Leppämaantie 26 B 9, 04600 Mäntsälä p. 050 3025860 pirjettasalenius@hotmail.com

Nurmijärven aivohalvaus- ja afasiakerho Timo Kettulap. 044 270 9013timo.kettula@kolumbus.fi

KYMENLAAKSON AVH-YHDISTYS RYwww.kymenlaaksonavh.aivoliitto.fiEija Pyötsiä (puheenjohtaja)Salmenvuorentie 66, 45410 Uttip. 0400 932 433eija.pyotsia@gmail.comLeena Punkanen (sihteeri)Kulotie 23, 45200 Kouvolap. 040 773 0887leena.punkanen@saunalahti.fiYhdistyksen puhelin 044 344 1988

HierontakerhoPohjolatalon VeturiElma Mäkinenp. 0400 335 097

UimakerhoKuusankosken uimahalliElma Mäkinenp. 0400 335 097

Haminan kerhoEsa VitikainenPanimokatu 2 a B, 49400 Haminap. 040 547 4473esa.vitikainen@pp.inet.fi

ETELÄ-SUOMEN ALUEjärjestösuunnittelija Veijo Kivistö, p. 040 5430 009Malmin kauppatie 2600700 HELSINKIveijo.kivisto@aivoliitto.fi

Kortit ja adressit on valmistettu Suomessa.

Suruadressin hinta 12 €Onnittelukortin hinta 4 €

Tilaukset: Pia Vuoltee p. 02 2138 222 (ma–ke) tai Raija Ratilainen p. 02 2138 225 (to–pe) taisähköpostitse tilaukset@aivoliitto.fi

Kortit ja adressit löytyvät myös verkkokaupasta www.aivoliitto.fi

Aivoliiton onnittelukortit ja suruadressit

Sisälehdellä teksti: ”Muistoa kunnioittaen, suruun osaa ottaen”

52 AVH 3/2013

Yhdistykset alueittain

LÄNSI-SUOMEN ALUEjärjestösuunnittelija Carita SinkkonenHämeenkatu 13 B, 33100 TAMPEREp. 050 3089 095carita.sinkkonen@aivoliitto.fiVastuualueet: nuoret ja työ-ikäiset sekä vertaistuki- ja kokemuskoulutustoiminta

JÄMSÄN SEUDUN AIVOHALVAUS- JA OMAISYHDISTYS RY

Arja Maunula Säterintie 1 as 1, 42100 Jämsä arja.maunula@co.inet.fi

Jämsän seudun aivohalvaus- ja afasiakerho

Aino Mäyränen Niemolankatu 2, 42100 Jämsä p. 014 713 508, 0400 443 836

Kalakerho LieroAarne Leppänen Kalliorinteentie 8, 42300 Jämsänkoski p. 014 744 632, 0400 773 264

KANTA-HÄMEEN AVH-YHDISTYS RYkantahameenavhyhdistys.aivoliitto.fi Sisko Päivärinta (pj) Loukastenharju 36, 13270 Hämeenlinna p. 045 855 9324sisko.paivarinta@saunalahti.fi

Forssan AVH-kerhoTuula Rantalap. 03 4191 2760 tai 040 588 8238tuula.rantala@fstky.fi

Kankaanpään AVH-kerhoJaana Karmala-Vanamop. 040 757 4761jaana@wanamo.fi

Kanta-Hämeen AVH-juniorit aluekerho ks. Taina Metsberg

Lopen AVH-kerhoIrma Partanen p. 040 841 6641

Riihimäen aluekerhoTaina Metsberg Sorvarinkuja 1 A 1, 21380 Aura p. 045 855 9323 t_metsberg@hotmail.com

KESKI-SUOMEN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

Päivi Littunen Pahkatie 5, 40530 Jyväskylä p. 050 535 2930 (k. iltaisin) paivi.littunen@elisanet.fi

Hankasalmen kerhoPia Kolehmainenp. 0400 467 499

Joutsan kerhoSatu Nokelainenp. 041 490 8792

Jyväskylän kerhoPäivi Littunen, ks. yhdistyksen tiedot

Keuruun kerhoSatu Hyyryläinen, p. 014 2690 063

Luoteisen Keski-Suomen kerhoTuovi Katajap. 040 844 7561

Nuotta-kerhoHanna Kirjavainenp. 050 353 0648 (ilt. ja vkl)

PIRKANMAAN AVH-YHDISTYS RYwww.piravh.aivoliitto.fi Matti Pelttari Papinkatu 16 A 4, 33200 Tampere p. 0400 876 646 matti.pelttari@pp.inet.fi Toimisto:Lähteenkatu 2–4, 33500 TampereToimisto on avoinna keskiviikkoisin klo 13–15.p. 0400 608 284 (arkisin 10–16)toimisto@piravh.fi

Hämeenkyrön SisukkaatHelvi-Elina NissenNeitsytpolku 6, 39200 Kyröskoskip. 040 704 5156

KalakeisaritRisto Ahlmanp. 0400 961 687risto.ahlman@gmail.com

Mouhijärven kerhoLillian Simola p. 050491 0412

Mäntän kerho ”Sisupussit”Tapio Latonen p. 0500 783 096

Nokian kerhoArja Kortesoja Sasi-Palkontie 135/5, 39130 Sasi

Nuotta-kerhoRaija Hannonen p. 040 522 5121 eero.hannonen@kolumbus.fi

Parkanon kerhoHillevi Sammattip. 040 913 8932

Sastamalan seudun kerhoRitva Heikkonenp. 0400 222 736

Valkeakosken seudun kerhoMarkku Leinonenp. 044 968 2130

Virtain kerhoSatu Solja p. 040 5555 301

Ylöjärven kerhoKaija Mäkelä p. 044 506 7790

ETELÄ-POHJANMAAN AVH-YHDISTYS RY

Järjestötalo, Kauppakatu 1, 60100 Seinäjoki p. 06 4141 122 Ville Ruismäki (pj.) Erämiehenkatu 46, 65370 Vaasa p. 0400 562 434 ville.ruismaki@netikka.fi Orvokki Aalto (siht.), p. 040 591 8066 Kannaksentie 2 A 8 66400 Laihia Työikäisten ja tukihenkilöiden yhteyshenkilöAnne Saunamäki, p. 040 539 0012

Alavuden kerho Veli-Matti ManninenNiittylammentie 13, 63880 Kukonkyläp. 040 715 7826

Isojoen kerhoTiina Pitkäkoski Kärjenkoskentie 865, 64820 Kärjenkoski p. 040 524 0026 (työ) tai 040 707 8202

Kauhavan AVH-kerhoKauhavan terveyskeskus/fysioterapia p. 06 2412 4528

Kurikan kerhoErkki Koivuluoma Antilantie 58, 61310 Panttila p. 06 453 5019

Kyrönmaan seudun kerhoOrvokki Aalto Kannaksentie 2 A 8, 66400 Laihia p. 040 591 8066

Lapuan AVH-kerhoLapuan terveyskeskus/fysioterapia p. 06 4384 872

Seinäjoen seudun kerhoAnne Saunamäki,p. 040 539 0012

Vaasan kerho Ville Ruismäki Erämiehenkatu 46, 65370 Vaasa p. 0400 562 434 ville.ruismaki@netikka.fi

Ähtärin AVH-kerhoMerja Alkup. 040 736 9528

ETELÄ-SUOMEN ALUEjärjestösuunnittelija Satu Lukka, vuorotteluvapaalla 23.9.2013 saakka

Karhulan kerhoAsko VepsäLähdemaantie 4, 48750 Kotkap. 050 582 8770asko.vepsa@kymp.net

Karhulan jumppakerhoEskolan palvelukeskusAsko Vepsäp. 050 582 8770

Kuusankosken kerhoElma MäkinenNäkintie 27, 45700 Kuusankoskip. 0400 335 097

LOHJAN SEUDUN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

Jaana Ahonen (puheenjohtaja)Kalliomäentie 9 a 23, 08350 Lohjajaana.ahonen123@gmail.com Ulla Parkkonen (sihteeri)p. 050 555 2945ullaparkkonen@gmail.com

LÄNSI-UUDENMAAN AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY VÄSTRA NYLANDS AFASI- OCH STROKEFÖRENING RF.

Pekka Lehtonen (pj.)Tuulikuja 4 A 16, 02100 Espoop. 0400 504 443pekka.lehtonen@gmail.comLiikunnan yhteyshenkilö Pekka Lehtonenp. 0400 504 443

Tapiolan kerho Pekka Lehtonen, katso tiedot yllä

Karjaan kerho/Karis-klubben Gunnel Törnroth Gammelbyvägen, 10330 Billnäs p. 019 230 432

Kirkkonummen kerho Eija Alanko Emännäntie 16, 02400 Kirkkonummi p. 040 126 1966 Susanne JosefssonNissnikuntie 7 D 18, 02430 Masalap. 040 126 1966

PÄIJÄT-HÄMEEN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

www.neuvokas.org/yhdistys/afasia Lea Joukainen (puheenjohtaja)Lanssikatu 3 A 27, 15140 Lahtip. 050 3739 662Liisa Sidorow (jäsenasiat)Korvenniityntie 5, 15460 Mäkeläp. 050 338 1944liisa.sidorow@windowslive.com

Heinolan AVH-kerhoRaija Hakkarainenp. 040 5242 318 tai 03 7156 617raija.hakkarainen@hotmail.fi

Nuorten ryhmä Sirpa Manninen Erviänkatu 23 A 15840 Lahti p. 040 822 6539 sirpamanninen@hotmail.com

53AVH 3/2013

Yhdistykset alueittain

ITÄ-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Johannes Hietala p. 040 543 7289Tulliportinkatu 25 B70100 Kuopiojohannes.hietala@aivoliitto.fi

ETELÄ-SAIMAAN AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

http://yhdistykset.etela-karjala.fi/halvaus Pekka Jurvanen (puheenjohtaja)Kiesiläntie 2, 54800 Savitaipale p. 0400 553 560 pekka.jurvanen@live.fi

Imatran kerhohalvaus@gmail.com

Lappeenrannan HUU-HAA HALVATUT -kerho

Kerho toimii  Mikonsaarentie 15, Lappeenranta

ITÄ-SAVON AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

Vilho Nousiainen (puheenjohtaja) Kiertokatu 6, 57230 Savonlinna p. 015 557 546 Paula Mielo (sihteeri ) p. 050 303 2782

Parikkalan kerhoSatu Suojasalo Ryhjäntie 2, 59530 Mikkolanniemi p. 0400 214524

Rantasalmen aluekerhoSeija Nerg Lipposenpolku 2 A 4, 58900 Rantasalmi p. 040 823 2671

Savonlinnan aluekerhoUlla-Riitta Waltari-Seppänen Uimahallinkatu 6 D 39, 57100 Savonlinna p. 050 572 6895

MIKKELIN SEUDUN AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

Anja Kääriäinen (puheenjohtaja)p. 050 573 3358 Helena Valkama (sihteeri) Lehmuskatu 41, 50120 Mikkeli p. 044 211 8838 mikkelinafasia@gmail.com

Juvan afasiakerhoMarja-Leena Manninen Pursialantie, 51900 Juva p. 0400 702 933

Kangasniemen aivohalvaus- ja afasiakerho

Simo Komppa Pallokuja 2 A 8, 51200 Kangasniemi p. 015 431 770

Mikkelin  aivohalvaus- ja afasiakerhoRaili Paunonen Koivulantie 11, 50770 Korpikoski p. 050 547 47 73

Mäntyharjun aivohalvaus- ja afasiakerhoHilppa Tuominen Tuomimäentie 134, 52700 Mäntyharju p. 050 327 6675

Nuotta-kerho yhteys Helena Valkamaan, ks. yllä

Pieksämäen afasiakerho Hilkka Larinoja p. 0400 252 683

PIELISEN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

http://pielisenaivohalvaus.nettisivu.org Minna Kärkkäinen (puheenjohtaja)Leipävaara 24, 81810 Jamalip. 0500 883 736minnakark1@luukku.com Sirpa Saastamoinen (siht.) Pielisentie 69, 81700 Lieksa p. 040 847 2904sirpa.saastamoinen@windowslive.com

Nurmeksen aluekerhoMatti Sormunen Tuomaankatu 2 A 13, 75500 Nurmes p. 045 313 3414kona7@luukku.com

PerjantaikerhoMinna Kärkkäinen p. 050 088 3736

POHJOIS-KARJALAN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

Marja Paavonkallio (puheenjohtaja) Tikkamäentie 7 C 15, 80200 Joensuu p. 050 561 5683 marja.paavonkallio@gmail.com

Enon aivohalvaus- ja afasiakerho Sirkka Räty Kanavantie 7 B 15, 81200 Eno p. 050 409 8394 sirkka.raty@tintti.net

Enon aivohalvaus- ja afasiakerho liikunnan yhteyshenkilöSirkka Räty, ks. tiedot yllä

Heinäveden aivohalvaus- ja virikekerhoTaina Huurinainen Hakakuja 2 C 12, 79700 Heinävesip. 040 5224 261 taina.else@gmail.com

Joensuun tiistaikerho Matti Mönttinen Rapakkokuja 4 80710 Lehmo p. 044 073 3735

Keski-Karjalan aivohalvaus- ja afasiakerho Pirkko Kinnari Verkkotie 7, 82500 Kitee p. 050 412 6095

Kontiolahden aivohalvaus- ja afasiakerhoArja Kauppinen Jussiluodontie 14, 80780 Kontioniemi p. 0400 429 966 arja.kauppinen@luukku.com

LiikuntakerhoMatti Räty Somerotie 19 a 1, 80230 Joensuu p. 050 3578686 matti.raty@kotikone.fi

Nuotta-kerho Annikki Hämäläinen Kalevankatu 15 A 4, 80110 Joensuup. 0500 274651 nikihama@hotmail.com

Outokummun aivohalvaus- ja afasiakerho Lilja Surakka Koulutie 6, 83500 Outokumpu p. 050 544 1115 lilja.surakka@telemail.fi

Polvijärven aivohalvaus- ja afasiakerhoMaire Sormunen Kansantalontie 12 A 1, 83700 Polvijärvi p. 050 341 7937, maire.sormunen@luukku.com

Tarina-kerhoTarja VarisKaspilantie 55, 82120 Keskijärvip. 050 567 1233tarja.varis@mbnet.fi

SATAKUNNAN AVH-YHDISTYS RYKauko Vesanto (pj.)Langintie 43, 28600 Porip. 040 580 1371kauko.vesanto@gmail.comToimisto:Esa MäkinenEsivallankatu 1, 28120 Porip. 02 633 2444esa.makinen@pp7.inet.fi

Euran kerhoRitva JärvinenLassenkuja 1, 27500 Kauttuap. 02 865 1034, p. 0400 594 681

Huittisten kerhoHeikki Ketonen Torkinkatu 18, 32700 Huittinenp. 044 375 0534

Luontokerho SatarökkäätKauko Vesanto p. 040 580 1371

Noormarkun kerho Tuija Mannila Erkintie 24 as 4, 29600 Noormarkku p. 0400 366673

Porin kerhotEsa Mäkinen p. 02 633 2444, 0400 590 219 esa.makinen@pp7.inet.fi

Raumbaat Pirjo Eilola p. 050 5552807pirjo.eilola@dnainternet.netHelena Pullinenp. 02 823 2746

Rauman kerhoTuire Leskinen Meijeritie 17, 27230 Lappi, p. 0400 325148

TURUN SEUDUN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

www.turunavh.aivoliitto.fi Aila Stauffer (jäsenasiat)p. 040 575 7792aila.stauffer@dnainternet.netLiisa Mankinen (siht.)p. 044 200 5844liisa.mankinen@pp.inet.fi

Laitilan seudun AivokerhoAsko Virtanen p. 050 536 4648 askovir@gmail.com

Pirkko Perävainio p. 02 856 538, 0400 599 432 pirkko.peravainio@lailanet.fi

Stroke klubben i PargasHarold Henriksson, tel. 050 516 6520 harold.henriksson@kolumbus.fi Birgitta Rittinghaus tel. 050 414 5081birgitta.rittinghaus@gmail.com

Mynämäen alueen AivokerhoReino Kairavuo p. 050 337 0688reino.kairavuo@dnainternet.net

Salon AivohalvauskerhoNiilo Henell (pj.)p. 02 736 0614, 050 307 4916niilo.henell@gmail.com Riitta Lamminen (siht.) p. 02 7355 717, 044 2854210 riitta_lamminen@hotmail.com

Someron aluekerhoArmi Elo, p. 02 779 9450(t), 044 375 7910 (k)armi.elo@lamminniemi.fi

54 AVH 3/2013

Yhdistykset alueittain

KAINUUN, POHJOIS-POHJANMAAN ALUE JA POHJOIS-SUOMEN ALUE

järjestösuunnittelija Risto Lappalainenp. 040 5437 290Kauppakatu 34 A 987100 Kajaaniristo.lappalainen@aivoliitto.fiVastuualue: tuettu lomatoiminta

KAINUUN AIVOYHDISTYS RYwww.kainuunaivoyhdistys.aivoliitto.fiTerttu Härkönen Tahvintie 4, 88380 Mieslahti p. (08) 873 100, 050 359 6648

Kajaanin aivohalvaus- ja afasiakerhoTerttu Härkönen Ks. yhdistyksen tiedot

Kuhmon aivohalvaus- ja afasiakerhoReijo Huotarip. 045 135 0084reijo.huotari@hotmail.fi

Sotkamon aivohalvaus- ja afasiakerhoAnna-Liisa Lustila Taavelinjoentie 34, 88600 Sotkamo p. 044 514 1044

Suomussalmen kerhoMarja PistoMetsärinteentie 4 C 10, 89600 Suomussalmip. 044 031 0957marja.pisto@hotmail.com

Utajärven kerhoRitva LeinonenPalvelukeskus Suvituuli, Ahmantie 13, 91600 Utajärvip. 050 917 7346ritva.leinonen@oulunkaari.com

HAUKIPUTAAN AIVOHALVAUSYHDISTYS RYLilja Sassi (pj) p. 044 310 0541Aili Kuokkanen (siht) p. 040 565 6469Pekka Broström (varapj. rahastonhoit.)p. 040 566 5848pekka.brostrom@pp.inet.fi

KESKI-POHJANMAAN AVH-YHDISTYS RYLiisa Passoja Matruusinkatu 4 A 1, 67100 Kokkola p. 0400 567 306 kp-liisa.passoja@anvianet.fiMaria-Lena Siirilä (sihteeri)Vidnäsinkatu 17 E 16, 67100 Kokkolap. 0400 768 186

Boccia-kerhoSeppo Heininen Auringonkierros 18, 67400 Kokkola p. 040 523 4157

Pietarsaaren kerhoMerja Göös Idmanninkatu 5, 68600 Pietarsaari p. 0400 669 306

Puutyökerho, vesivoimistelu ja ATK-ryhmäLiisa Passoja (ks. yhdistyksen tiedot)

LAPIN AIVOYHDISTYSOiva Jurmu (puheenjohtaja)p. 040 504 1577oiva.jurmu@gmail.comAnna-Liisa Paavilainen (sihteeri)p. 040 594 4183alpaavilainen@gmail.comEsko Saari (liikuntavastaava)p. 040 845 4840esko.saari10@luukku.com

Inarin kerho- ja retkitoimintaKari Tammelap. 040 837 7691kari.tammela@gmail.com

Kittilän kerhoPaula Lehtonen p. 040 828 7880 paula.lehtonen@pp.inet.fi

Kemijärven neurokerhoPaavo Kauhanenp. 040 758 6846pkauha@suomi24.fi

Sodankylän kerho Eila Aikio Siulatie 16, 99600 Sodankylä p. 040 746 3322 eila.aikio@luukku.com

LÄNSI-POHJAN AVH-YHDISTYS RYwww.avhy-kemi.comEero Knuuti Vajokkaantie 3A3, 94500 Lautiosaari p. 040 748 7313 eero.knuuti@suomi24.fi

Keminmaan kerhoEero Knuuti, ks. tiedot yllä

Rajan diskettivikaisetHelena Mursu p. 040 704 9610 helena.mursu@gmail.com

POHJOIS-POHJANMAAN AIVOYHDISTYS RYSari Dunder (puheenjohtaja)p. 040 730 0073pj.ppnaivoyhdistys@gmail.comAnne Pulkkinen (sihteeri)p. 040 828 6131sihteeri.ppnaivoyhdistys@gmail.comMarkku Heikkinen (rahastonhoitaja)p. 0400 581 234rahast.ppnaivoyhdistys@gmail.comAnne Vehkaperä (varapuheenjohtaja, liikuntavastaava)p. 040 534 6131liikunta.ppnaivoyhdistys@gmail.com Yhdistys kokoontuu maanantaisin Kastellin kirkon Pappilankammarissa Töllintie 38, Oulu.

Kuusamon kerho Marja-Leena Laine p. 040 730 2354 marja-leena_.l@luukku.com 

Muhoksen kerhoSinikka Karppinen p. 040 768 3155 sinikka.karppinen@muhos.fi

Pudasjärven kerhoKeijo Rääpysjärvip. 040 752 2018keijo.raapysjarvi@gmail.com

JOKILAAKSOJEN AVH RYArmi Parviainen (pj)Ahventie 3 as 10, 84100 Ylivieskap. 040 8478 071 armi@kotinet.com Anna-Maria Mattila (sihteeri)Vanhansairaalantie, 86600 Haapavesi p. 040 582 9753

Ylivieskan alueen neuroklubiArmi Parviainen Ahventie 3 as 10, 84100 Ylivieskap. 040 8478 071 armi@kotinet.com

AVH-AMMATTILAISETkoulutussuunnittelijaRiitta TuusaHämeenkatu 13 B33100 TAMPEREp. 040 5437 288

Suomen Pro AVH ryTom Anthoni (puheenjohtaja)tomant@saunalahti.fip. 050 568 9145

TukihenkilövastuuhenkilötMaire Kivimäki Kirkkokatu 32 B 22 p. 013 224 776 tai 050 520 3987 maire.a.kivimaki@luukku.comSirkka Räty Kanavantie 7 B 15, 81200 Eno p. 050 409 8394 sirkka.raty@tintti.net

POHJOIS-SAVON AIVOHALVAUSYHDISTYS RYTulliportinkatu 25 B 2. krs 70100 Kuopio p. 044 382 2350 (puheenjohtaja), p. 044 382 2351 (sihteeri) aivohalvausyhdistys@dnainternet.net www.psav-avhy.yhdistysavain.fi Oili Holopainen (puheenjohtaja) Satamakatu 30 B 22, 70100 Kuopio p. 044 537 6021 oiliholo@dnainternet.net

Juankosken kerhoKaija Mustonen Mäntyjärventie 110 A, 73730 Losomäki p. 040 520 3070

Kuopion aluekerho Pirjo Keinänen Haapaniemenkatu 13 A 4, 70700 Kuopio p. 040 542 3322

Nilsiän parkkiaivotEster Rinnemaa Saunalahdentie 56 A, 73300 Nilsiä p. 017 464 2158

Siilinjärven aluekerhoRaija Hokkanenp. 044 517 0348

Suonenjoen AivoParkkiKalevi Oikarinenp. 0400 946 584

Varkauden aluekerhoPaula Riehkalainenp. 040 741 7690paula.riehkalainen@gmail.com

YLÄ-SAVON AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

Risto Ryhänen (puheenjohtaja) Ouluntie 563, 74160 Iisalmi p. 0400 677 183 risto.ryhanen@pp.inet.fi

Iisalmen kerhoAnnikki Hartikainen Kauppakatu 5 B 21, 74100 Iisalmi p. 040 583 0700

Kiuruveden kerhoHelena Sivonen Eskontie 10 A, 74700 Kiuruvesi p. 0400 526 553

55AVH 3/2013

YhteystiedotAIVOLIITTO RYSuvilinnantie 220900 TURKU p. 02 2138 200, f. 02 2138 210Henkilökunnan sähköpostiosoitteet:etunimi.sukunimi@aivoliitto.fietunimi.sukunimi@nuortentalo.fiinfo@aivoliitto.fi, www.aivoliitto.fi

JÄRJESTÖPALVELUTJärjestöpäällikkö Tom AnthoniMalmin kauppatie 26, 00700 HELSINKI p. 050 568 9145Järjestösuunnittelijoiden yhteystiedot sivuilla 51-54

JÄSENREKISTERI Toimistosihteeri Pia Vuoltee p. 02 2138 222, 040 777 4571 (ma-ke)

TOIMISTO JA TILAUKSET Toimistosihteeri Pia Vuoltee p. 02 2138 222, 040 777 4571 (ma-ke)Toimistosihteeri Raija Ratilainen p. 02 2138 225, 040 845 0430 (to-pe)

LAKIPALVELUA JÄSENISTÖLLELakimies Anu Aalto vastaa sairastamiseen liittyviinsosiaaliturvan ja kuntoutuksen lakikysymyksiin to-pe klo 8-16, p. 040 734 5773 tai anu.aalto@ms-liitto.fi.

KUNTOUTUSPALVELUT JAKOMMUNIKAATIOKESKUSPalvelupäällikköAnn-Mari Veneskoski p. 02 2138 271, 040 7313 592 Kuntoutussuunnittelija Ulla Ehrlund p. 050 365 6619Kurssisuunnittelija Sari Hietanen p. 02 2138 221Kurssisuunnittelija Kirsi Lönnqvist p. 02 2138 272Fysioterapeutti Eliisa Laine p. 02 2138 242, 050 523 6056Fysioterapeutti Päivi Liippola p. 02 2138 220Puheterapeutti Anna-Kaisa Antila p. 02 2138 279, 050 413 2738Puheterapeutti Piia Aro-Pulliainen p. 02 2138 274, 0400 586 359Puheterapeutti Marjut Paavilainen p. 050 337 0122 Puheterapeutti Maria Widenius p. 040 827 6623

TULKKIPALVELUTPuhevammaisten tulkki Sinikka VuorinenTulkkikeskus p. 02 2138 278, p. 050 329 2905 tulkkikeskus@aivoliitto.fi

KOULUTUSPALVELUT JA AVH-YHDYSHENKILÖTOIMINTAKoulutussuunnittelija Riitta TuusaTampereen aluetoimistoHämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 5437 288

KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS -TOIMINTASuunnittelija Elina SaloTampereen aluetoimistoHämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 543 7292

PROJEKTITYksi elämä -hankkeetProjektipäällikkö Marika Railila p. 040 543 7287Projektisihteeri Anna Helin-Välkky p. 050 534 3201 Digitaalisen viestinnän tuottaja Markku Liukkonen p. 050 345 6486 Viestintäsuunnittelija Pia Puustelli p. 050 568 8149 Liikuntasuunnittelija Virpi Lumimäki p. 040 737 5879

Tunne pulssisi -hankeTiedottaja Liisa Koivula p. 050 568 9263Koulutussuunnittelija Anita Rajala p. 050 409 5675

Ovet auki afaattisille – Juttu-tupaProjektikoordinaattoriVictoria Mankki p. 0400 909 904Projektityöntekijä Pirjo Laine p. 02 2138 223, 050 597 7663

Onnistunut työhönpalaaminen -projektiPalvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoskiks. Kuntoutuspalvelut

Kielellinen erityisvaikeus tutuksi -projektiSuunnittelija Elina Saloks. Kielellinen erityisvaikeus -toiminta

TOIMISTO JA HALLINTOToiminnanjohtaja Tiina Viljanen p. 02 2138 292, 040 833 1511Hallintopäällikkö Kirsi Haanperä p. 02 2138 232, 040 7155 223

VIESTINTÄViestintäpäällikköPäivi Seppä-Lassila p. 02 2138 262, 040 7155 198Järjestötiedottaja Sanna Reuna p. 050 3623 217Tiedottaja Hanne Itärinne p. 02 2138 231, 050 571 4588

SUOMEN NUORTENTALO OYTurun seudun valmennuspalvelut Vastaava ohjaaja Pia Laverman p. 050 447 8763 Turun Nuortentalo Suvilinnantie 10, 20900 TURKU p. 02 2580 094, 0400 539 306 turku@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Anne Ingman p. 050 442 0092Kuopion Nuortentalo Litmasenkaari 1 C 13 70820 KUOPIO p. 0400 772 543 kuopio@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Satu Pasanen p. 040 562 9118Jyvässeudun Nuortentalo Ruokoniementie 8 A 6 41520 HANKASALMI p. 040 526 2364 jyvasseutu@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Eveliina Vaskelainen p. 050 303 7703

LIITTOVALTUUSTON PUHEENJOHTAJAOili HolopainenPohjois-Savon aivohalvausyhdistys ry p. 044 537 6021 oili.holopainen@suomi24.fi

LIITON JA LIITTOHALLITUKSEN PUHEENJOHTAJANeurologian erikoislääkäri, LKT Terttu Erilä terttu.erila@aivoliitto.fi

ERITYISOSAAMISKESKUS SUVITUULITilat ja majoitus: p. 02 2138 500 tai suvituuli@sunnanvind.fi.Ravintola ja ruokailu: Kahvila Lasisydän p. 02 2138 509 libbe.ranta@gmail.com

PALAUTUSOSOITE Aivoliitto rySuvilinnantie 220900 Turku